Onegan tehtaasta kulttuurikeskukseksi

Anna Umberg
05.12.2025
Entisen Onegan traktoritehtaan rakennukset on tarkoitus muuttaa suureksi kulttuurikeskukseksi, jossa olisi konserttipaikka, matkailukeskus, työpajoja ja ravintolamaailma.
Vanhat tehdasrakennukset purettiin osittain. Hankkeen toteuttaja suunnittelee rakennusten laajamittaista peruskorjausta. Kuva: Anna Umberg
Vanhat tehdasrakennukset purettiin osittain. Hankkeen toteuttaja suunnittelee rakennusten laajamittaista peruskorjausta. Kuva: Anna Umberg

Petroskoin keskustassa sijaitsevat vanhat tehdasrakennukset purettiin osittain. Hankkeen toteuttajana on Kulttuurihistoriallinen keskus, joka suunnittelee rakennusten laajamittaista peruskorjausta. Entisen Aleksanterin tehtaan, joka myöhemmin nimettiin Onegan traktoritehtaaksi, rakennukset on tarkoitus muuttaa suureksi kulttuurikeskukseksi.

— Petroskoin sydämessä, legendaarisen Aleksanterin tehtaan alueella, on käynnissä laajamittainen hanke, joka lupaa puhaltaa uutta eloa kaupungin historialliseen perintöön. Kulttuurikeskuksesta, joka sijoittuu peruskorjattuihin tiloihin, tulee kaupunkilaisten ja turistien keskipiste, kertoo Kulttuurihistoriallisen keskuksen edustaja Jekaterina Biktimirova.

Arkkitehti Jevgeni Tajevin suunnittelema ulkoasu säilyttää tehtaan historialliset piirteet.
Jekaterina Biktimirova, Kulttuurihistoriallisen keskuksen edustaja

Tehtaan historia ulottuu useiden vuosisatojen taakse, ja se on kokenut lukuisia muutoksia tykinkuulien ja tykkien valamisesta traktoreiden tuotantoon.

— Nykyään tehtaan säilyneet tiilirakennukset ovat kulttuuriperintökohde, hankkeen kuraattori Biktimirova sanoo.

Vuonna 2023 kaksi työpajaa ja viereinen hallintorakennus siirrettiin Kulttuurihistoriallinen keskus -yhtiölle. Entisen tehtaan toimivassa rakennuksessa, hallintorakennuksessa, sijaitsi yli kymmenen vuotta Sininen käytävä -monitoimitila. Rakennus vaatii laajan peruskorjauksen ja LVI-tekniikan uusimisen. Siksi päätettiin siirtää sen residentit viereiseen rakennukseen, joka tarjosi paremmat työolot, mutta vuokra oli korkeampi. Osa residenteistä kieltäytyi ja päätti muuttaa muihin tiloihin.

Entisessä väestönsuojassa jo nyt toimii luova tila nimeltä Vieressä, jossa järjestetään festivaaleja, show`ita ja muita kulttuuritapahtumia. Erityistä huomiota hankkeessa suunnataan rakennusten historiallisen ulkonäön säilyttämiseen. Esimerkiksi valimo on säilyttänyt alkuperäiset mittansa 1900-luvun alkupuolelta. Myös viereinen takomo säilyttää muistoja menneisyydestä.

— Arkkitehti Jevgeni Tajevin suunnittelema ulkoasu säilyttää tehtaan historialliset piirteet, Biktimirova sanoo.

Biktimirovan mukaan Karjalan kulttuuriperintökohteiden suojeluhallinnon asiantuntijaneuvosto hyväksyi keväällä hankkeen yksimielisesti.

— Se totesi hankkeen merkityksen historiallisen perinnön säilyttämiselle ja uuden keskuksen luomiselle.

Tämän vuoden joulukuussa kulttuurikeskus avataan virallisesti entisen Jamka-bisneskeskuksen tiloihin.

Uudesta kulttuurikeskuksesta on tarkoitus tulla moderni houkutteleva kohde. Tiloihin sijoittuvat monitoimitilat, joissa on 550-paikkainen konserttisali, näyttelytiloja, käsityöpajoja, matkailukeskus ja ravintolamaailma.

— Tilojen kokonaispinta-ala on 13 000 neliömetriä, mukaan lukien maanalainen pysäköintialue.

Vieläkään ei tiedetä, milloin hanke valmistuu kokonaan.

— Kyseessä on kulttuuriperintökohde, joten kaikkien aikataulujen arviointi on haastavaa. Olemme nyt saaneet purettua vaaralliset rakenteet Karjalan kulttuuriperintökohteiden suojeluhallinnon hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Seuraavaksi tutkimme perustukset ja laadimme rakennuksen kustannusarvion, hankkeen kuraattori kertoo.

Tämän vuoden joulukuussa kulttuurikeskus avataan virallisesti entisen Jamka-bisneskeskuksen tiloihin.

— Nyt se toimii testitilassa, Biktimirova sanoo.

Toisessa kerroksessa sijaitseva keskus on jo koonnut yhteen keramiikkapajan, suunnittelustudiot ja suunnittelutoimistot, huovutuspajan, hopeakorujen työpajan ja karjalaisten työlaisten tuotteiden kaupan.

Uudessa keskuksessa kaupungin asukkaita ja turisteja odottavat monenlaiset tapahtumat ja messut.


Lisää aiheesta
Karjalan Sanomat
Kyläkoulut tukevat maatalousalaa
Karjalan maaseutukoulujen foorumissa opettajat ja varamaatalousministeri keskustelivat kouluista, jotka auttavat edistämään maatalousalan koulutusta.
Oma Mua
Kohtu, kunne himoittau kiändyö…
Kyläine minun, puuhine, loittoine… – mielužan pajon sanat kajahtetahes minun mustos loittozen da hyvän mennyön aijan mustelminnu.
Oma Mua
Priäžäläzien ozutelmu – Pakkaine suurel pakkazel
Elämä-Priäžän piirin etnokul’tuurizen keskuksen karjalankielizen paginkluuban rahvas pietäh uvven ozutuksen enzi-ildoi. Tuandoi oli ajeltu Vieljärvele jaguamah karjalan kieldy da hyviä mieldy.
Kipinä
Kipinäštä šyttyy tuli
Tänä vuotena “Kipina” täyttäy 40 vuotta. Pakasima piätoimittajan Jana Filimonkovan kera kuvalehen erikoisukšista, tehtävistä ta tulovaisuošta.
Karjalan Sanomat
Teemavuosi virittää kansojen yhteistyötä
Venäjän kansojen yhtenäisyyden vuoden avajaiset pidetään Karjalassa virallisesti  27. helmikuuta. Kansojen seurat aikovat tehostaa toimintaansa ja yhteistyötään keskenään.
Karjalan Sanomat
Perinteisiä reseptejä, esineitä ja tarinoita
Karjalan vepsäläistä, karjalaista ja venäläistä perinneruokakulttuuria edistävän hankkeen toimijat kävivät Jyskyjärvellä ja Vuokkiniemessä.
Oma Mua
Volont’orien tapuamiset Kalevalan mualla jatutah
Tuiskukuun alušša Kalevala uuvveštah otti vaštah ylioppilahien Ilvekšet-volont’orijoukkuo. Ajettuo 1 500 kilometrin matan ta tultuo miäräpaikkah myöhäsellä illalla Petroskoin valtijonyliopiston opaštujat jo aikasešta huomenekšešta oltih valmehie ruatoh.
Karjalan Sanomat
Kiipeily on keino tutustua maailmaan
Petroskoilainen Aleksei Durjagin kiipesi Andien vuoristossa Argentiinassa sijaitsevan Aconcaguan huipulle. Se on läntisen pallonpuoliskon korkein kohta.
Karjalan Sanomat
Rotta: nuoret tekevät virkeää teatteria
Teatteriyhdistys tuo raikkaan tuulahduksen Petroskoin teatterielämään.
Oma Mua
Virujan kiven uale ni vezi ei piäze
Tiijonpäiviä vaste Oma Mua pagizutti kielentutkijua karjalastu Aleksandra Rodionovua ruadoh da elaigah nähte, tiijusteli hänen mielii karjalan kielen tulies aijas.
Kirjaudu sisään
Rekisteröityä
Salasana
Vahvista salasana