Olen ku ven’alaine futbolistu: hyvin tiijän siännöt

Olen ku ven’alaine futbolistu: hyvin tiijän siännöt

Natalja Antonova
24.03.2023
Afriekkalazen puutundu karjalazeh kyläh on ani harvu šeikku. Douhturi Ogbue Gabriel Džideofor ruadau Vieljärvel tostu kuudu. Kui elähteleh lämmän muan ristikanzu pohjazes kyläs?
Afrikkalaine douhturi Ogbue Gabriel Džideofor puutui ruadoh Vieljärven kyläh vuvven allus. Kuva: Natalja Antonova.
Afrikkalaine douhturi Ogbue Gabriel Džideofor puutui ruadoh Vieljärven kyläh vuvven allus. Kuva: Natalja Antonova.

Jo enämbi kymmendy vuottu kyläkunnan ambulatouries ei olluh omua douhturii, muga sanottuu, yleisliäkärii, ruattih vai fel’šarit. Huolestunnuot rahvas kaiken mennyön vuvven aijan kiänyttih virguniekkoin puoleh da prižmittih omii oigevuksii tervehysalal. Oman alallizen liäkärin olemattomus oli piälimäzii. 

Kolmekymmenyheksävuodehine liäkäri Ogbue Gabriel Džideofor, Nigeirieh, Onitsha-linnah rodivunnuh mies on työndymäs uvves ruadokohtas. Händy ei ole vie kebjei ellendiä paikallizel rahvahal, mindäh sendäh parembi kielinero hänelleh on anglienkieline. Yhten pacientan vastahotandah Gabriel’al menöy enämbi aigua migu tavallizel ven’ankielizel liäkäril, ga yhtelläh kyläh niškoi ulgomualazen tulendu on ynnälline šeikkailu da vuvven uudine. Vieljärven rahvahan paginoi uudeh douhturih nähte kuuluu joga kohtas.

Teil, kuulin, Vieljärvel annettih jo oma nimigi – Gavrila Petrovič. Suututtaugo? Kui elättö täs?

– Ei jo! Minä ylen suvaičen paikallistu juumorua. Hyvin minä täs olen, näettöhäi! Rahvas minuu tiä hyvin vastah otettih, no ajattelen, ku vie vähäzel varahtellahes, varovazesti ollah. Talvel alazii en pie, en varua käzien kylmändiä. Nygöi minuu joga päiviä talutah rajonan keskukseh, Priäžäh, sie annettih ruadofatieru. Se, tiettäväine, voibi ajella sinne-tänne sada kilometrii päiväs, ga himoittau omua yöpuudu Vieljärvel. Minule pättäs kunnostettu fatieru libo kodi.

Mittuine opastus teil on – rahvas kyzelläh da midä ruadokogemustu?

– Lopiin Donetskan kanzallizen liečetiijollizen universitietan, opastuin sie kuuzi vuottu. Ruavoin vračannu-ordinuattorannu, sit ambulansis, no voibi sanuo kai net ruavot minul oldih nevvonandajan tazozet. Vai vuvvennu 2021 minä puolistin omua professionualistu pädevytty Moskovas.

Mindäh valličit eländy- da ruandukohtakse Ven’an muadu da Karjalua? Kui puutuit Vieljärven kyläh?

– A mindäh ei? Enzimästy kerdua tulin Ven’ale turistannu, kuuzitostuvuodehizennu. Miellyin muah da rahvahah. Se on vai minun valličus, suvaičen piättiä da organizuija omua elaigua uvves kohtas. Priäžän bol’ničan piäliäkäri Valentina R’abova kučui minuu Vieljärveh ruadoh, löydi internetas minun tiijot. Ven’al on ylen äijy välliä kohtua liäkärin ruadoh nähte, voizin jiähä hozi Moskovah. Yhtelläh oli himo ruadua hil’l’embäs kohtas, hätken elin bauhus. Täs on čoma luondo, vezi rinnal – minun huaveh.

Kuibo menöy ruado? Mittuine tervehys on paikallizel rahvahal? Työ otatto vastah joga ruadopäivy 9-12 čuassuloin välis.

– Sanozin toinah nenga. Täs ammui ei olluh douhturii, ruaduo on ylen äijy. Fel’šariloin dielohäi on toizenmoine: auttua hedi paikan piäl libo kiirehel suattua bol’niččah liäkärilöin hoidoh. Paikkukunnan liäkärin dielo on tuta ristikanzan tervehyön sistiemannu. Yleisliäkäril pidäy tiediä syväh voimattomuon histourien, hänel pidäy olla mahto miärätä kai anualizat da suaha käzih net tulokset, pidiä diagnostiekkua, tiediä perehanamnezan, patalougiet da m.i. Sit äski voibi ennustua voimattomuot alguvaihies da auttua ristikanzale ihan allus, kuni voimattomus ei ehtinyh mennä kardiologassah libo gastroenterologassah. Ven’al on ylen äijy ruadoehoitustu juuri moizih erikoistunnuzih liäkärilöih nähte. Ku yleisliäkärilöin da perehliäkärilöin sistiemat oldas kehitynnyöt paikan piälöil, kus rahvas eletäh, sit vähembi vračua ylemite muas pidäs. Lujendan sen, ku paikallizel liäkäril pidäy tuta joga hänen hantuzis olijan ristikanzan.

Douhturi, minul korvis humizou, semmite muate virtes. Midä olis ruadua? Oldanehgo verisuonet pahat? Rohtolois otin jo Kavintonan, Askorutinan, syön Omegua, D-vitamiinua. Pihal liikun, ruohkua vetty juon.

– Korvis humizendu ei ole voimattomus, se on simptoumu. Hädä voibi olla počkois algajen piässäh. Tuaste täh pidäy kaččuo sistiemannu. Minigähine olet – se douhturile jo äijäs mis sanou. Nellikymmen viizi? Miäriämmö verenpaine. Sinul se on muite muis, moločču! Nevvon andua tutkittavakse anualizat da luadie magniittutomogruafien. Tiä pohjazes, D-vitamiinua pidäy juvva, muga, meil Afriekas sit ei ni mainita. Sie ainos pastau päivästy.

Ongo kodii da Afriekan päivästy igävy?

– On, tiettäväine, sinne jäi äijy omua. Ga kaikkiel voibi eliä. Minä jo harjavuin Ven’ah da hyvin tiijän paikallizen rahvahan. Täs ainos juvvah čuajuu, minägi sidä suvaičen, koufiedu en juo. Sanozin vie nenga: minä olen ku ven’alaine futbolistu, hyvin tiijän siännöt, kudamat pätäh täs muas eläjes.



Lisää aiheesta
Karjalan Sanomat
Vadelmantuotanto siirtyy tunneleihin
Valtion tuki vauhdittaa aunukselaisen yrittäjän vadelmantuotannon siirtymistä muovin alle.
Oma Mua
Runot jiähäh nykytärkeiksi täh päiväh šuaten
Karjalan kanšojen yštävyštaloššä mäni Karjalaiset runot – rahvahan kulttuurikoodin pohja -seminari. Šemmosie seminarija vietetäh jo nellä vuotta, ta käsiteltävie aiheita aina löytyy.
Oma Mua
Paasonvuaru – Spuasanvuaru
Paaso, Helylän rinnal olii aiga korgei mägi on tulluh kuulužakse turistukohtakse. Sen nimi toven on aiga vaigei arbaitus.
Karjalan Sanomat
Tutkimusmatka rikastuttaa murrekarttaa
Karjalan tutkimuskeskuksen tutkijat lähtivät Tverin alueelle keräämään karjalankielistä aineistoa VepKar-korpusta ja äänitearkistoa varten. Matka on järjestetty Venäjän maantieteellisen seuran tuella.
Kipinä
Tilkuine
Kerdomuksen personuažu sanelou omas matkas buabanke meččäh.
Karjalan Sanomat
Itsenäinen Itä-Karjala oli Suomen projekti
Historiantutkija Denis Popovin mielestä separatistisen Karjalan väliaikaisen hallituksen perustaminen oli osa valkosuomalaisten interventiota Itä-Karjalaan. ”Itsenäisellä” Karjalalla Suomi halusi toteuttaa aluevaatimuksensa Venäjälle.
Oma Mua
Kanšallisien kirjallisukšien kehityštä käsiteltih Moskovašša
Moskovan Ruškiella aukivolla X kirjafestivalin rajoissa oli pietty Kanšallisien kirjallisukšien festivali. Kirjailijat ta runoilijat šekä kielen ta kulttuurin aktiiviset šäilyttäjät tultih festivalih, jotta tutuštuo toini toiseh.
Karjalan Sanomat
Runolauluista pohja luoville toimijoille
Vanhat karjalaiset runolaulut ovat innostuksen lähde säveltäjille, laulajille, tutkijoille ja muille luoville ihmisille. Esimerkkejä siitä kerrottiin seminaarissa.
Karjalan Sanomat
Yöttömät yöt valoisaksi aluksi
Karjalassa pidettiin ensimmäiset mönkijäcrossin mestaruuskisat. Kilpailemaan saapui lapsia ja nuoria Karjalasta, Pietarista ja Belgorodista.
Karjalan Sanomat
Elämäni polku on merkkiteos Karjalan kirjallisuudessa
Se edustaa tuoretta 2000-luvulla esiinnoussutta autoetnografista tutkimustapaa, jossa tutkijan omat kokemukset ja niistä kirjoitetut muistiinpanot muodostavat keskeisen aineiston.
Kirjaudu sisään
Rekisteröityä
Salasana
Vahvista salasana