Oksana Abramova: “Kanšalliskielien tutkimini on tapahtumien keškipisteheššä”

Oksana Abramova: “Kanšalliskielien tutkimini on tapahtumien keškipisteheššä”

Irina Zaitseva
02.11.2022
Petroskoissa vietettih XIX Bubrihin luvennot -tietokonferenšši. Tänä vuotena šen aihiena oli “Kielet ta kulttuurit digitalisoinnin aikana”. Ošallistujat esitettih aihieh kuulujie tutkimukšie ta resurssija.
Konferenšši keräsi ošallistujie Karjalašta ta Venäjän eri alovehilta. Kuva: Karjalan tietokeškukšen VK-šivu
Konferenšši keräsi ošallistujie Karjalašta ta Venäjän eri alovehilta. Kuva: Karjalan tietokeškukšen VK-šivu

Bubrihin luvennot -tietokonferenšši piettih Venäjän tietoakatemijan Karjalan tietokeškukšen Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutissa. Konferenšših ošallistu asientuntijie, tietomiehie, opaštajie ta yläoppilahie Karjalašta, Moskovašta, Piiteristä, Jekaterinburgista ta Siktivkarista. 

– Tämän vuuvven konferenššiksi oli valmissettu šähköresurssi, kumpasešša on esitetty Dmitrii Bubrihin elämäkerta šekä iellisien konferenššien ohjelmat ta materialit. Niistä näkyy, jotta mielenkiinto digitalisih teknologijoih kašvau. Näin, konferenššin teema ei ole šattumaini, šano Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutin johtaja Ol’ga Il’uha. 

– Nykyjäh koulutuš on digitalisen muuttumisen vaihiešša, a Bubrihin luvennon -konferenšši näyttäy, jotta kanšalliskielien opaštamini ta tutkimini on tapahtumien keškipisteheššä, korošti Petroskoin valtijonyliopiston Filologijan instituutin johtaja Oksana Abramova.

Konferenššin enšimmäini šeloštaja Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutin kielitieto-ošašton ohjuaja Irina Novak korošti, jotta juuri Dmitrii Bubrihin alottehešta 1930-luvulla Karjalašša alettih murrehtutkimukšet. Vuosien aikana tutkijat kerättih tietoja lingvistisie kartaštoja ta murrehšanakirjoja varoin. Nykyjäh niitä digitalisoijah ta lat’atah karjalan kielen murrehtietokannan saitilla.

– Tietomiehien keryämyä ainehistuo käytetäh vieläki murrehopin nykytärkeijen proplemojen ratkaisomisekši. Muun muašša käyttyän nykyaikasie metodija, šano Irina Petrovna.

Viime aikoina kieli – murreh -proplema on tullun aktualisemmakši. Ennein še koški etupiäššä lyydin murrehta, ka nykyjäh še koškou livvin murrehtaki.
Irina Novak, Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutin kielitieto-ošašton ohjuaja

Yheštä nykyaikasista metodiloista tutkija kerto konferenššissa. Šanaštostatistiikan metodin mukah kielien šukulaisuon ašte miärätäh peruštuon šiih, kuin monta prosenttie yhtehisie šanoja niissä on šäilytty. Metodi auttau miärätä iččenäisie kielie ta murtehie. 

– Viime aikoina kieli – murreh -proplema on tullun aktualisemmakši. Ennein še koški etupiäššä lyydin murrehta, ka nykyjäh še koškou livvin murrehtaki. Viime vuotena Venäjän tietoakatemijan Kielitiijon instituutin ruatajat luajittih luvettelo Venäjän kielistä. Šen mukah karjalan kielen livvin ta lyydin murtehet ollah iččenäiset kielet, šelitti Irina Novak. 

Kuulusan VepKar-korpussin valmistajilla tänä vuotena on uuši tehtävä – luatie Karjalan šuomelais-ugrilaisien kielien pakinakorpussi. Hyö šuatih Venäjän tietošiätijön grantti.

– Karjalaisen ta vepšäläisen pakinan mallien digitalisointi pakinakorpussin muuvvošša helpottau ainehiston muokkaušta ta šäilyttämistä, auttau esittyä yleisöllä ainutluatuista audioainehistuo, kumpani kuvaštau karjalan ta vepšän murtehien tilua viime vuosišuašta alkuan, huomasi šaman instituutin kielitieto-ošašton tietoruataja Aleksandra Rodionova.

Karjalaisen ta vepšäläisen pakinan mallien digitalisointi pakinakorpussin muuvvošša helpottau ainehiston muokkaušta ta šäilyttämistä, auttau esittyä yleisöllä ainutluatuista audioainehistuo.
Aleksandra Rodionova, Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutin kielitieto-ošašton tietoruataja

Korkien talouškoulun opaštaja ta ylioppilahat Moskovašta kerrottih Venäjän pohjosen etnokielimaisema -projektista. Šen tarkotukšena oli kuvata kielitilannehta alovehilla, missä käytetäh kantakanšojen kielie. Vuosina 2019–2022 tutkijat ruattih Karjalan eri piirilöissä: pakauteltih eläjie, analisoitih eri viessintälähteitä ta šilmälläpivon tietoja, jotta kuvata mitein yhteisö käyttäy kieltä. Šilmälläpivon mukah projektin ošallistujat piätettih, jotta karjalan kieltä käytetäh joko ne, ket paissah karjalakši lapšuošta alkuan tahi aktivistit eri tilaisukšissa. Tutkijat koroššettih, jotta tutkimukšen aikana ei löyvytty perehie, kumpasissa karjalan kieli ois šiirtyn šeuruavilla šukupolvilla. Projektin ošallistuja Andrian Vlahov on varma, jotta šuatut tiijot annetah šanuo, jotta karjalan kieli Karjalašša on funktionalisešti kuollun.

Konferenšissa kahešša päiväššä oli esitetty yli 30 šeloššušta. Ne kaikki julkaissah “Bubrihin luventojen” saitilla.

Šeloštajien esitykšien jälkeh esitettih Karjalan tietokeškukšen Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutin ta Petroskoin valtijonyliopiston Filologijan instituutin Itämerenšuomelaisen filologijan laitokšen uušie painokšie. 

– Tuli ymmärryš ta tunto, jotta myö käytämmä ainehistuo toisella tašolla. Olemma omakšun niitä teknologijie, käytämmä niitä ta luajimma omie, šaneli “Bubrihin luventojen” järješšyškomitietan johtaja Irma Mullonen. 

Vuuvven 2024 konferenššie šuunnitellah viettyä Petroskoin valtijonyliopistošša. 



Lisää aiheesta
Oma Mua
Rohkeimmat otettih ošua talvikalaššukšeh
Kalevalašša piettih perintehellini talvikalaššukšen kilpailu.
Karjalan Sanomat
Balettitanssijat rikkoivat myytin Lumitytöstä
Nykybaletti Vertikaali ensiesitettiin Karjalan musiikkiteatterissa osana Lumityttö: myytti ja todellisuus -hanketta. Baletti esitetään myös kansainvälisellä DanceInversion-nykytanssifestivaalilla Moskovassa.
Karjalan Sanomat
Liitto yhdistää, opettaa ja valistaa
Karjalan rahvahan liitto on täyttänyt 35-vuotta. Järjestön tuella tasavallan asukkaat lukevat karjalaa, omaksuvat kulttuuria ja osallistuvat hankkeisiin.
Oma Mua
Vienan ta Repol’an Karjalan käsitöitä opaššettih Petroskoissa
Viime netälillä Petroskoissa piettih käsityökurššija. Trajektorija-fondin joukko opašti kaikkie halukkahie leikkuamah puušta ta ompelomah.
Karjalan Sanomat
Ystävyysseura aikoo lopettaa toimintansa
Karjala–Suomiystävyysseuran puheenjohtaja kutsuu jäseniä kokoukseen päättääkseen seuran kohtalosta. Järjestön toiminta lienee loppusuoralla.
Oma Mua
Vaiku pagizemal suau tiijustua, midä rahvas tahtotah
Karjalan Rahvahan Liitto täyttäy tänä vuon 35 vuottu. Vuvvennu 1989 Liitto on yhtistännyh lujii karjalazii, Karjalan muan suvaiččijoi, oman rahvahan uskottavii puolistajii, oman kielen kandajii.
Karjalan Sanomat
Kostamuksen teatteri: 66 näytelmää yleisölle
Kostamuksen draaman ja komedian kansanteatteri juhli pyöreitä vuosia aidolla italialaisella komedialla.
Karjalan Sanomat
Koirat parantavat lasten hyvinvointia
Koirat auttavat lasten fyysisessä ja psyykkisessä kuntoutuksessa Petroskoissa. Tänä vuonna koiraterapiaan on jo osallistunut yli 90 lasta.
Oma Mua
Mustu kaži Markiz
Jo tahtoin heittiä paginan meijän pienembih velleksih näh, ga uvvessah nouzi silmien edeh mustu kaži – valgei bantu kaglas da viizahat kullankarvaizet silmät.
Karjalan Sanomat
Ruskeala houkuttelee maisemakierrokselle ja tapahtumiin
Marmoripuistossa voi nauttia upeista maisemista, osallistua urheilukisoihin ja kuulla huippuluokan muusikoita.
Kirjaudu sisään
Rekisteröityä
Salasana
Vahvista salasana