Nygöi Karjalas on karjalazien perindöllizien eländykohtien luvettelo

Nygöi Karjalas on karjalazien perindöllizien eländykohtien luvettelo

Ol’ga Ogneva
03.07.2021
Karjalan tazavallan halličus hyväksyi Karjalan tazavallan karjalazien perindöllizien eländykohtien luvettelon. Käskyn sih nähte ualekirjutti Karjalan piämies Artur Parfenčikov.
Sroičanpäivy Prokkol’an kyläs, kudai kuuluu Puadenen kyläkundah. Puadenen kyläkunnas vuvven 2010 rahvahanluguhpanon mugah karjalastu eläy 536 karjalastu (32,2 prosentua). Kuva:Tatjana Gužijeva.
Sroičanpäivy Prokkol’an kyläs, kudai kuuluu Puadenen kyläkundah. Puadenen kyläkunnas vuvven 2010 rahvahanluguhpanon mugah karjalastu eläy 536 karjalastu (32,2 prosentua). Kuva:Tatjana Gužijeva.

Karjalan tazavallan halličus hyväksyi Karjalan tazavallan karjalazien perindöllizien eländykohtien luvettelon. Käskyn sih nähte ualekirjutti Karjalan piämies Artur Parfenčikov. 

Luvettelon valmisti Karjalan tazavallan kanzallizen da alovehellizen poliitiekan ministerstvu yhtes Kielen, literatuuran da histourien instituutan kel. Min pohjal on luvettelo luajittu da midä hyödyy sit voibi suaha, “Omale Muale” saneli ministerstvan kandukanzoin kannatusozaston piälikkö Jelena Migunova.

– Jelena, miksebo pidi luadie tämä luvettelo?

– Luvettelon tarkoitus on avvuttua todevuttua kanzallispoliitiekan strateegiedu, meijän kielikannatanduzakonua, da Karjalazien kerähmön piätösty da tiekartua. Toizin sanoin – luadie parembat da pättävät olot karjalan kielen käyttämizekse da kul’tuuran kehittämizekse. Se koskou kielen opastamistu školis da kursiloil, kielen levittämisty, sen käyttämisty ymbäristös, pajo- da tansujoukkoloin kannattamistu, etnogruafizen turizman kehittymisty.

– Kui suuri tämä karjalazien perindöllizien eländykohtien luvettelo on?

– Luvetteloh kuuluu 40 kyläkundua da kolme kyliä. Anuksen, Priäžän da Kalevalan piirit kuulutah luvetteloh kogonah.

– Kui on luvettelo luajittu, min pohjal da mikse? Ken da min pohjal luadi luvettelon, mit kylät sinne puututtih, kui niidy vallittih?

– Luvettelo on meijän ministerstvan da Kielen, literatuuran da histourien instituutan yhtehine suuri ruado.  Kielen, literatuuran da histourien instituutu ministerstvan pakičukses on luadinuh suuren tutkimuksen, kuduas oli sellitetty, mit kylät ollah perindöllizet.

Sit iče tutkimmo virrallizii tiedoloi, äijygo karjalastu nygöi eläy nämmis perindöllizis kylis vuvven 2010 Ven’an rahvahanluvun mugah.

Luvetteloh puututtih net perindöllizet kylät da kyläkunnat, kus eläy 7% da enämbi karjalastu. Erähät piirit kogonah puututtih luvetteloh, toizien piirilöin vai erähät kyläkunnat. On moiziigi piirilöi, kudualois vaiku yksi libo kaksi kyliä puututtih luvetteloh. Sanommo, Kostamuksen linnukunnan Venehjärvi da Vuokkiniemi. Enne hyväksyndiä luvettelon työnnimmö joga piirih kačottavakse. Ku hyö sanottas omat ehoitukset täh luvetteloh. Tiettäväine, luvettelo oli myös sovittu Karjalazien kerähmön vallittuloin nevvostonke.

Pidäy sanuo, ruado oli jygei da monimutkaine. Oligi kiistanalastu kohtua da kyzymysty. Hätken myö ruavoimmo, tartuimmo ruadoh vuvven allus, da vaste nygöi luvettelo on valmis.

– Midä hyvytty karjalazil roihes täs luvettelos? Midä se andau rahvahale?

– Enzimäzekse, segi on hyvä ku moine luvettelo, kudai on hyväksytty da piämiehel allekirjutettu piäzi ilmih, iče karjalazet nähtäh täs luvettelos, kudamis kylis da rajonois heidy on enämbi, kus on vähembi.

Toizekse, luvettelo andau mostu tieduo karjalan eläjile, ku karjalastu eläy ei vaiku Anuksen, Priäžän da Kalevalan piiris, ga vie muijalgi. Segi on tärgei.

Kolmandekse, joga piirin hallindol, kuduas on perindöllisty eländykohtua, pidäy ottua se luvettelo huomivoh oman piirin kehitysprogramman luadimizes. Kaččuo omat hyvät da kibiet kohtat. Piiril libo kyläkunnal ičel on piätettävy, midä kannatusruaduo se rubieu ruadamah.

Pidäy mainita, ku luvettelo hos ongi yksi, ga karjalazien lugumiäry perindöllizil alovehil ei ole yhtenmoine: kus 7%, kus 20 %, kus 50%. Täs lugumiäräsgi rippuu, midä da kui voibi luadie.

– Luvettelo on hyväksytty, midä ielleh?

– Luvettelon työnnimmö joga piirih, sinnegi, kus karjalastu eläy ual 7%. Pidäy mainita, ku se libo tämä piiri libo kyläkundu ei puuttunuh luvetteloh, ei se merkiče sidä, ku emmo rubie avvuttamah kehittiä sie karjalan kieldy da kul’tuurua. Karjalastuhäi eläy kaikkiel Karjalas. Työnnimmö luvettelon joga ministerstvah, nevvoimmo ottua se huomivoh omas ruavos.

Kanzallispoliitiekan ministerstvan ruavos luvettelo on tärgei, sanommo, kniigoin jaguamizes, karjalankielizien lehtien tiluamizes, kyzelylöin pidämizes, projektoin da pidoloin kannattamizes.

Luvettelo on enzimäine askel, kudai, minun mieles, tuliel andau mahtuo suaja enämbi abuu nämmien alovehien kehittämizekse da karjalazien etnokul’tuurizien oigevuksien todevuttamizekse.  

– Kusbo rahvas voijah löydiä tämän luvettelon, ku heile ollou himo tiijustua, ongo heijän kylä karjalazien perindöllizien eländykohtien joukos?

– Enzimäzekse voibi kiändyö oman piirin hallindoh, heil on, myö työnnimmö. Toizekse, voibi kaččuo meijän saital nac.gov.karelia.ru libo voibi soittuagi meile, myö työnnämmö poštači heile nämmä tiijot. Myös luvettelo oli painettu “Omah Muah” n:o 24.

 



Lisää aiheesta
Karjalan Sanomat
Verkkotunnit yhdistävät oppilaita kieliviikolla
Karjalan suomen kielen viikkoon osallistuvat Kostamuksen 1. koulu ja sen ystävyyskoulut Kuhmosta, Sotkamosta ja Oulusta sekä Kainuun opisto.
Oma Mua
Lumetoin kešä tai matka Karjalan ta Murmanskin alovehella
Pohjosešta kešäštä rikeneh šanotah, jotta še on lyhyt ta vähän lumini. Kešä 2021 oli lumetoin. Näyttäy šiltä, jotta še oli kuumin kešä, min olen muistan. Tänä kešänä ihaššuttavava šeikkailuna oli matka Karjalan ta Murmanskin alovehella.
Karjalan Sanomat
Teriberka häviää katsojien nähden
Petroskoilainen taiteilija Sergei Terentjev kertoo Teriberkan-matkastaan yllättävällä tavalla. Näyttelyssä Vyhod-mediakeskuksessa tekijän tahdosta maalaukset muuttuvat päivä toisensa jälkeen.
Oma Mua
Galina Jevdokimova: puoli vuozisadua školas
Ven’al 5. ligakuudu pietäh Opastajan päivy. Jessoilan školan opastaja Galina F’odorovna Jevdokimova on ruadanuh školas puolen vuozisadua.
Karjalan Sanomat
Kielikurssit edelleen vankassa suosiossa
Periodika-kustantamon karjalaisten, suomalaisten ja vepsäläisten resurssi ja kielikeskuksen järjestämät kansalliskielten kurssit ovat täydessä vauhdissa.
Oma Mua
Työ runoperintehen šäilyttämisekši ei piety
Kieliresurssikeškukšešša vietettih karjalaisella runoperintehellä ta pohjosen kantakanšojen eeppisellä perinnöllä omissettu seminari. Tilaisuš on Karjalaisien runojen vuuvven piätapahtumie.
Karjalan Sanomat
Visakoivut kasvavat nyt Ruskealassa
Istutukset olivat osa Venäjän tiedeakatemian Karjalan tiedekeskuksen ja marmoripuiston yhteistyötä.
Kipinä
Paginad pätoimitajanke
Täl vodel meiden kulehtesele täudub jo 35 vot! Kanman jubilejad mö pagižim ”Kipinän”-pätoimitajanke Jana Filimonkovanke hänen rados kulehteses lapsiden täht.
Karjalan Sanomat
Oma Media -portaali: vuosi verkossa
Vuoden aikana portaalissa on julkaistu lähes 3 000 uutisjuttua ja artikkelia suomen, karjalan ja vepsän kielellä. Lähisuunnitelmissa on avata uusia osioita.
Kirjaudu sisään
Rekisteröityä
Salasana
Vahvista salasana