Musiikki täytti jälleen marmoripuiston

Jelena Maloduševa
23.07.2025
Tänä vuonna IX kansainvälinen Ruskeala Symphony -musiikkifestivaali toi Ruskealaan yli 7 000 ihmistä.
Ensimmäisen kerran Ruskealassa kuultiin carillonia. Sitä soitti Belgorodin fi lharmonian urkuri Timur Haliullin. Kuva: Karjalan päämiehen lehdistöpalvelu
Ensimmäisen kerran Ruskealassa kuultiin carillonia. Sitä soitti Belgorodin fi lharmonian urkuri Timur Haliullin. Kuva: Karjalan päämiehen lehdistöpalvelu

Kansainvälistä Ruskeala Symphony -musiikkifestivaalia vietettiin aurinkoisessa säässä ja se kokosi yhteen lähes 7 000 vierasta Ruskealan marmoripuistoon.

— Ruskeala Symphony -festivaali kestää perinteisesti kaksi päivää. Ensimmäisenä päivänä on vain yksi konsertti illalla. Tänä vuonna se oli Venäjän armeijan akateemisen Aleksandroville nimetyn laulu- ja tanssiyhtyeen konsertti Voiton laulut. Se piti paikkansa Ruskealan marmoripuiston Italialaisessa louhoksessa. Festivaalin toisena päivänä konsertit järjestettiin marmoripuiston eri paikoissa, Karjalan filharmonian johtaja Tatjana Talitskaja kertoo Karjalan filharmonian VKontakte-sivulla.

Aleksandroville nimetty laulu- ja tanssiyhtye vieraili Karjalan tasavallassa ensimmäisen kerran 30 vuoden aikana. Yhtye on vanhimpia venäläisiä laulu- ja tanssiyhtyeitä. Vuonna 2028 se täyttää sata vuotta. Kaikki tuntevat yhtyeen esittämät kappaleet, kuten Katjuša ja Smugljanka.

— Laulu- ja tanssiyhtyeen kokoonpano, joka esiintyi Ruskealassa, oli 110 ihmistä. Heille oli järjestettävä kuljetus ja majoitus, Talitskaja sanoo.

Olen iloinen ja ylpeä, että tasavallassamme järjestettiin näin korkeatasoinen festivaali.
Jevgenija Ostrovskaja, petroskoilainen, festivaalilla kävijä

Tänä vuonna festivaalin aiheena oli Ruskeala Symphonyn neljä alkuainetta: tuli, vesi, ilma ja maa.

— Eri kulttuureissa puhutaan myös viidennestä elementistä. Se voi symboloida ihmistä tai ihmiskuntaa, rakkautta ja henkisyyttä. Festivaalilla viides elementti symboloi musiikkia, Talitskaja kertoo.

Lauantain ohjelman avasi Alppien kaiku -konsertti. Käyrä- ja alppitorven soittaja Arkadi Šilkloper esitti alppitorvelle sävellettyjä alkuperäiskappaleita.

— Alppimaissa Šilkloperia sanotaan parhaaksi alppitorven soittajaksi. Filharmonia neuvotteli muusikon kanssa vuosia ja useista syistä konsertti jouduttiin lykkäämään. Tänä vuonna tähdet asettuivat kohdalleen ja Šilkloper vieraili festivaalilla, Talitskaja sanoo.

— Alppitorvi on käyrätorven sukulaissoitin. Se valmistetaan puusta. Se on aika vanha ja lähellä luontoa. Ensimmäistä kertaa soitin sitä vanhassa kirkossa Ranskassa. Rakastuin soittimeen ja päätin oppia soittamaan sitä virtuoosimaisesti, Šilkloper kertoo.

Alppitorvi on käyrätorven sukulaissoitin. Se valmistetaan puusta. Se on aika vanha ja lähellä luontoa.
Arkadi Šilkloper, käyrä- ja alppitorven soittaja

Joka vuosi Ruskealassa soi jazz-musiikkia. Šilkloper pianisti Andrei Maruhinin, kontrabasisti Igor Ivanuškinin ja rumpali Leonid Popovin kanssa esitti jazz-standardeja.

Yleisöä ilahdutti myös Oleg Lundstremille nimetyn Venäjän vanhimman valtiollisen kamarijazzorkesterin esitys. Konsertissa kuultiin jazzia, funkkia ja bluesia Glenn Millerin Kuutamoserenadi-kappaleesta venäläisiin jazzstandardeihin. Konsertin kapellimestarina esiintyi 81-vuotias pianonsoittaja, kapellimestari ja säveltäjä Boris Frumkin. Hän on ollut orkesterin johtajana vuodesta 2007.

— Aloitimme esityksemme Kuutamoserenadilla. Orkesterimme on soittanut kappaletta vuodesta 1941, kun samanniminen elokuva esitettiin valkokankaalla. Vuonna 1941 orkesteri toimi Kiinan Shanghaissa ja palasi Neuvostoliittoon Suuren isänmaallisen sodan jälkeen vuonna 1947. Kiinassa muusikot saivat suuren kokemuksen, Frumkin kertoo.

Orkesterin konsertti järjestettiin Venäjän kulttuuriministeriön tuella osana Venäjän filharmoniset kaudet -ohjelmaa.

Tänä vuonna IX kansainvälinen Ruskeala Symphony -musiikkifestivaali toi Ruskealaan yli 7 000 ihmistä.

Mariinski teatterin Vladikavkazin osaston kansanlaulun kuoro esitti Alanian legendoja -konsertin. Karjalan asukkaat tutustuivat Pohjois-Ossetia-Alanian tasavallan kulttuuriin ja tapoihin.

Epätavallinen soitin nimeltä carillon ei jättänyt ketään kylmäksi. Ruskealassa vieraili autoon kiinnitetty carillon, jossa on 51 kelloa. Se on ainoa laatuaan oleva soitin Venäjällä.

Sitä soitti Belgorodin fi lharmonian urkuri Timur Haliullin.

— Carillon hämmästytti minua. Se on kelloista koostuva soitin, jota soitetaan koskettimistolla. Tiedän, että sitä kuultiin Ruskealassa ensimmäisen kerran, petroskoilainen Kristina Petrova kertoo.

Kaksi konserttia järjestettiin vesillä. Karjalan filharmonian mieskamarikuoron konserttiohjelmassa oli sen parhaita laulunumeroita.

Valkovenäläinen musiikki- ja kansanlauluyhtye Horoški esitti kansanmusiikkia. Festivaali huipentui gaalaan, jossa lauloivat ja soittivat solistit Roman Širokih (tenori), Aleksei Tihomirov (basso), Timur Slanov (kontratenori) ja Tatjana Seržan (soprano).

— Olin festivaalilla perheeni kanssa. Olen iloinen ja ylpeä, että tasavallassamme järjestettiin näin korkeatasoinen festivaali: upeita esiintyjiä ja erinomaisia järjestelyjä. Perheeni suosikkeja olivat Oleg Lundstremille nimetty jazzorkesteri ja lahjakas ja energinen urkuri Timur Haliullin, petroskoilainen Jevgenija Ostrovskaja sanoo.

— Aurinkoinen sää suosi. Helle on ehdottomasti parempi kuin sade. Huomasin että, tänä vuonna oli paljon katsojia koirien kanssa. Taide on avoinna kaikille perheenjäsenille, hän jatkaa.

Ihmiset saapuivat Ruskealan festivaaleille autoilla, turistibusseilla ja retrojunilla. Tuari-yhtye otti vastaan vieraita, jotka saapuivat festivaalille retrojunalla. Se esitti kappaleitaan juna-asemalla.

Ruskeala Symphony -musiikkifestivaali on järjestetty vuodesta 2017 lähtien. Tänä vuonna se järjestettiin jo yhdeksännen kerran.

Lisää aiheesta
Oma Mua
“Vesläžed” lapsien fol’klourujoukko täytti 25 vuottu
Petroskoin Balakirevan nimellizen taidoškolan lapsien Vesläžed-lapsien fol’kourujoukko on täyttänyh 25 vuottu.
Karjalan Sanomat
Teemavuosi tukee kansojen identiteettiä
Venäjän kansojen yhtenäisyyden teemavuosi on alkanut Karjalassa. Avajaiset keräsivät viime viikolla yhteen poliitikkoja ja muusikkoja, aikuisia ja lapsia.
Oma Mua
KirjaMelliččä: “Periodika” julkaisi kahekšan kirjua
Petroskoin Periodika-kuštantamo esitteli vuotena 2025 painettuja kirjoja jokavuotisešša KirjaMelliččä-tilaisuošša.
Karjalan Sanomat
Vapaaehtoiset pelastavat Kalevalan hahmoja
Seinämosaiikin säilyttämisen projekti hoitaa Pitkärannan kulttuuritalon mosaiikin konservointia.
Oma Mua
Pomorilaisen žarenitsan šaloja eččimäššä
Karel’skaja kuhn’a i Točka -projektin työmatat jatutah. Tuiskukuun puolivälissä projektin jäšenet käytih Vienanmeren rannalla olijih kylih.
Kipinä
Siivekäs, pörhäkkö da razvahine
Ven’an rahvahan suarnu čiučois, hiires da pyöräkös opastau elämäh sobuh, löyhkämättäh omii ruadoloi, pidämäh hinnas toizien ruaduo.
Karjalan Sanomat
Äänikierros kertoo Jallahden historiasta
Kierros upottaa matkailijoita tarinoihin karjalaisesta kylästä ja herättää sen historian eloon.
Oma Mua
Oma himo da vägi äijän maksau
Priäžän piirin Vieljärven paikkukundah kuulujan Koivusellän pienen meččypos’olkan rahvas opitah kehittiä omua eländykohtua da kohendua omua elaigua.
Kipinä
Orava ta Jänis
Kanšankirjailijan Juakko Rugojevin starina on omissettu elukkojen yštävyöllä.
Karjalan Sanomat
”Odotin isääni, jota en muistanut ollenkaan”
Leningradin piirityksestä selvinnyt Irina Djuževa tutki isänsä elämänvaiheita ja kirjoitti hänestä kirjan.
Kirjaudu sisään
Rekisteröityä
Salasana
Vahvista salasana