Meijän opastajale, nygyaigazen livvin kirjukielen «muamale»

Meijän opastajale, nygyaigazen livvin kirjukielen «muamale»

Tatjana Boiko
14.07.2021
L’udmila Markianovan nimi on hyvin tuttu karjalan kielen alal ruadajil. Nygyaigazen livvin kirjukielen perustai, kielenopastai, opastuskniigoin luadii oli roinnuhes pienes karjalazes hieruzes Suarikoskes. 14. heinykuudu Markianova täyttäy 80 vuottu.
Vuvvennu 2011 Karjalan Kielen Seura andoi L’udmila Markianovale palkindon oman muamankielen elvyttämizes da kehittämizes. Kuva: Oma Mua
Vuvvennu 2011 Karjalan Kielen Seura andoi L’udmila Markianovale palkindon oman muamankielen elvyttämizes da kehittämizes. Kuva: Oma Mua

Perehes vahnembat paistah vaiku livvikse, sentäh vie pienessy tyttözele muamankieli oli kaikis čomin da armahin. Häi oli roinnuhes ihan Suuren Ižänmuallizen voinan allus – 14. heinykuudu 1941. Tyttösty kazvatettih umbikarjalazet died’oi da buabo, kuduat opastettih lastu suvaimah omua muadu, omua kodirandua, rahvastu da muamankieldy. Školan loppiettuu häi opastui pedagouguammattiopistos algukluasoin opastajakse, a sen jälles vuvvennu 1965 loppi filolougizen tiedokunnan Karjalan pedagouguinstituutas da läs kolmie vuottu ruadoi Kuittizen školas ven’ankielen da literatuuran opastajannu. Häi oli mieldynyh ven’ankielizeh literatuurah, toko vai oma armas livvin kieli rubei puaksumbah da paksumbah liikuttamah hänen syväindy. 

Ahker da nerokas

Vuvven 1970 allus L’udmila siirdyi elämäh Petroskoile da puutui ruadoh Ven’an Tiedoakadiemien Karjalan tiedo-ozaston kirjastoh, kus hänenke tuttavui Kielen, literatuuran da histourien Instituutan kieliozaston johtai Georgii Kert. Kuulužu fennougristu Kert kučui L’udmilua opastumah aspirantuurah. Sil aigua Instituutas jo ruattih kuulužat karjalan kielen tutkijat Grigorii Makarov, Vladimir R’agojev, Aleksandr Barantsev, Vieno Fedotova, Aleksandra Punžina. 

Vuvvennu 1975 L’udmilua otettih opastumah aspirantuurah, a vuvven peräs häi tuli ruadamah Instituutan kieliozastoh karjalan kielen tutkijakse. Enzimäine suuri tiedoruado, kudai hänele annettih ruattavakse, oli Grigorii Makarovan Karjalan kielen livvin murdehen sanakniigu, kuduah oli kerätty läs 20 000 karjalankielisty sanua. Kai tämän sanakniigan materjaulat L’ulmilale – livvinkarjalazele – pidi lugie da kohendua yhtes Irma Salonke, kudai oli sanakniigan toimittajannu. 

Luvun 1980 lopul karjalazet ruvettih pagizemah karjalan kielen elvyttämizes. L’udmila Markianova da Georgii Kert kirjutettih obkomah kirjazen, kuduan tärgienny kyzymyksenny oli karjalan kielen elvyttämine da sen opastamine školis. Kodvazen peräs Petroskois piettih suuri konferensii, kuduan kuhkuttajannu oli meijän Instituuttu da sen varajohtai L’udmila Markianova.
Tatjana Boiko, Kielen, literatuuran da histourien instituutan kieliozaston tiedoruadai

Instituutas ruadajes L’udmila F’odorovna ylen lyhyös aijas (1979-1989) karjalan kielen tutkijas siirdyi enzimäi Instituutan tiedosekretarin virgah, a kodvazen peräs händy pandih Instituutan varajohtajakse. Iče ahker da nerokas ruadai, häi oli ylen pehmeisydämelline da hyvä ristikanzu, sentäh händy kunnivoittih da suvaittih kai Instituutan ruadajat. 

Luvun 1980 lopul karjalazet ruvettih pagizemah karjalan kielen elvyttämizes. L’udmila Markianova da Georgii Kert kirjutettih obkomah kirjazen, kuduan tärgienny kyzymyksenny oli karjalan kielen elvyttämine da sen opastamine školis. Kodvazen peräs Petroskois piettih suuri konferensii, kuduan kuhkuttajannu oli meijän Instituuttu da sen varajohtai L’udmila Markianova. 

Kieli voi pyzyö pystyi vai yhtenäzenny

Jälles konferensiedu algui uuzi ruado kirjukielen kehittämizes. Oli piätetty luadie kirjukieldy kahtel murdehel – livvin da vienan, a kirjukielen perustehekse panna latinalaine kirjaimikko. Vuvvennu 1989 oli hyväksytty livvin murdehen kirjaimikko, kuduan luadi L’udmila F’odorovna, a sen jälles Pekka Zaikov valmisti vienan murdehen kirjaimikon. Kielen, literatuuran da histourien Instituutan tiedoruadajat ruvettih valmistamah opastuskniigoi da sanakniigoi mollembil murdehil. Oli valmistettu kaksi aberii: livvin murdehel sen valmisti L’udmila Markianova, a vienan murdehel – Pekka Zaikov. Nämmis aberilois kerras tuldih nägövih murdehien erot. 

L’udmila Markianova rubei pidämäh paginua yhtenäzes karjalan kirjukieles. Hänen mieles karjalazien tulii aigu da sen kieli voi pyzyö pystyi vai yhtenäzenny.

Jo sit L’udmila Markianova rubei pidämäh paginua yhtenäzes karjalan kirjukieles. Hänen mieles karjalazien tulii aigu da sen kieli voi pyzyö pystyi vai yhtenäzenny. Kniigas “Opastummo karjalakse” häi kirjuttau: “Karjalazil enne kaikkie pidäy ellendiä tärgein azii – kieli ei pyzy pystyy pirstalehinnu. Sil pidäy olla yhtenäzenny kirjаllizennu kogonažuonnu”. Ku kebjendiä lapsile opastus muamankielel oli piätetty luadie yhtehine kirjaimikko. Karjalan Tazavallan halličus hyväksyi yhtehizen kirjaimikon vuvvennu 2007. 

Opastajii kazvattajes

Petroskoin yliopistos jo ammui opastettih suomen kieldy, a vuvvennu 1991 sie avattih karjalan- da vepsänkieline kuafedru. L’udmila Markianovan hommil vuvvennu 1992 Karjalan pedagouguinstituutas oli avattu karjalan- da vepsänkieline tiedokundu. L’udmilal pidi siirdyö ruadamah sinne da ohjata uuzi tiedokundu. Suuren avun uvves ruavos häi sai pedagouguinstituutan rektoras Anatolii Britvihinas. Enziaijas oli jygiettävy: eigo olluh opastajii, eigo opastuskniigoi da sanakniigoi, no L’udmila pani kai väit, ku tiedokundu piäzis jalloilleh da rubies ruadamah. Kodvazen peräs oli avattu algukursi abiturientoih näh, kuduat ei voidu enzikerras piästä läbi tutkindolois da puuttuo opastumah Instituuttah. Hyö vuvven aigua opastuttih ven’an kieldy, matemuatiekkua, opastuttih pagizemah da kirjuttamah karjalakse, a sit jo piästih opastumah enzikursale.  

Enzivuozin L’udmila F’odorovna iče opasti karjalankielisty teouriedu opastujile, no vähin vähäzin parahis opastujis roittih karjalankielen opastajat. Nuorile opastajile pidi hommata elopaikku linnas. Tämängi tärgien azien L’udmila F’odorovna sai piätetykse: kolme nuordu opastajua suadih kunnostetut fatierat linnas. 

Kieli taviččou opastus- da sanakniigoi

Enimän livvinkielisty opastuskniigua on valmistannuh L’udmila F’odorovna. Jälles “Aberii” (1990) piäzi ilmah “Kirjuniekku” (1992). Yliopiston opastujile häi valmisti opastuskniigat “Livvin murdehen foneetiekku” (1992), “Livvin murdehen morfolougii. Nimet da abusanat” (1993), “Livvin murdehen morfolougii. Verbit da adverbit” (1995). Ozan niilöis häi valmisti yhtes nuorien kielenopastajienke. Yliopistolois da školis nämmä kniigat annetah tiedopohju karjalankielen opastamizes.

Enzimäzen karjal-ven’alazen sanakniigan opastujih niškoi myö L’udmila F’odorovnanke valmistimmo vuvvennu 1996. Sit sanakniigas oli vai läs 8 000 sanua. Vuvvennu 2002 piäzi ilmah kaikis suurin Markianovan opastuskniigu – “Karjalan kielioppi 5-9”, kuduas on annettu karjalan kielen grammuatiekku...


Ližiä lugekkua Omas Muas 14. heinykuudu.



Lisää aiheesta
Karjalan Sanomat
Verkkotunnit yhdistävät oppilaita kieliviikolla
Karjalan suomen kielen viikkoon osallistuvat Kostamuksen 1. koulu ja sen ystävyyskoulut Kuhmosta, Sotkamosta ja Oulusta sekä Kainuun opisto.
Oma Mua
Lumetoin kešä tai matka Karjalan ta Murmanskin alovehella
Pohjosešta kešäštä rikeneh šanotah, jotta še on lyhyt ta vähän lumini. Kešä 2021 oli lumetoin. Näyttäy šiltä, jotta še oli kuumin kešä, min olen muistan. Tänä kešänä ihaššuttavava šeikkailuna oli matka Karjalan ta Murmanskin alovehella.
Karjalan Sanomat
Teriberka häviää katsojien nähden
Petroskoilainen taiteilija Sergei Terentjev kertoo Teriberkan-matkastaan yllättävällä tavalla. Näyttelyssä Vyhod-mediakeskuksessa tekijän tahdosta maalaukset muuttuvat päivä toisensa jälkeen.
Oma Mua
Galina Jevdokimova: puoli vuozisadua školas
Ven’al 5. ligakuudu pietäh Opastajan päivy. Jessoilan školan opastaja Galina F’odorovna Jevdokimova on ruadanuh školas puolen vuozisadua.
Karjalan Sanomat
Kielikurssit edelleen vankassa suosiossa
Periodika-kustantamon karjalaisten, suomalaisten ja vepsäläisten resurssi ja kielikeskuksen järjestämät kansalliskielten kurssit ovat täydessä vauhdissa.
Oma Mua
Työ runoperintehen šäilyttämisekši ei piety
Kieliresurssikeškukšešša vietettih karjalaisella runoperintehellä ta pohjosen kantakanšojen eeppisellä perinnöllä omissettu seminari. Tilaisuš on Karjalaisien runojen vuuvven piätapahtumie.
Karjalan Sanomat
Visakoivut kasvavat nyt Ruskealassa
Istutukset olivat osa Venäjän tiedeakatemian Karjalan tiedekeskuksen ja marmoripuiston yhteistyötä.
Kipinä
Paginad pätoimitajanke
Täl vodel meiden kulehtesele täudub jo 35 vot! Kanman jubilejad mö pagižim ”Kipinän”-pätoimitajanke Jana Filimonkovanke hänen rados kulehteses lapsiden täht.
Karjalan Sanomat
Oma Media -portaali: vuosi verkossa
Vuoden aikana portaalissa on julkaistu lähes 3 000 uutisjuttua ja artikkelia suomen, karjalan ja vepsän kielellä. Lähisuunnitelmissa on avata uusia osioita.
Kirjaudu sisään
Rekisteröityä
Salasana
Vahvista salasana