Matkuštamini juhlallista Karjalua myöten

Matkuštamini juhlallista Karjalua myöten

06.06.2022
Petroskoin Oneženka-päiväkojin Solniško-ryhmän kašvatit kerrotah “Kipinän” lukijilla mitein heilä ilmešty ajatuš juhlie Karjalaisen kalitan päivyä.
Artistat kummaššettih juhlaväkie omilla esitykšillä. Kuva: Solniško-ryhmän kašvatit
Artistat kummaššettih juhlaväkie omilla esitykšillä. Kuva: Solniško-ryhmän kašvatit

Petroskoin Oneženka-päiväkojin Solniško-ryhmän kašvatit kerrotah “Kipinän” lukijilla mitein heilä ilmešty ajatuš juhlie Karjalaisen kalitan päivyä. Kaikki alko šiitä, jotta heijän kašvattajat tuttavuššettih lapšie Juhlallini Karjala -stolakalenterih, mistä hyö šuatih tietyä karjalaisista pruasniekoista.

Meitä niin kiinnoššettih nämä pruasniekat, jotta ičenki himotti šielä käyvä. A meijän musiikkiopaštaja Irina Vasiljevna ehotti meilä ičen järještyä šemmoni juhla. Myö valiččima makeimman pruasniekan – Kalitan päivän. Ta ruato alko.

Myö kaččelima valokuvie ta videoita juhlašta, oppima runoja ta lauluja kalitašta, paistoma erimuotosie piiraita. Kašvattajat leikattih kirjaimie ta kerättih niistä meijän pruasniekan nimi. Ämmöt ommeltih karjalaisie pukuja, a muamot valmissettih liinašäkkisie ta värikkähie paikkoja. Tuatot šahattih pienie hiršijä, leikattih puušta pillijä.


Tuli Karjalaisen kalitan jarmankka -pruasniekan päivä. Kuulu Myllärit-yhtyvehen musiikki. 

Jarmankka-aukivolla oli oikein vesselä ta mukava. Šielä šeisottih kaupparivit, missä oli esitetty mattoja, paikkoja, tuohiesinehie, šaviašteita, puukukkasie. Jarmankalla oli ni makijaisie – mettä, marjoja, šienie, kalakukkoja, keitinpiiraita ta tietyšti kalittoja. Stolalla šeiso šuuri samovuara, še vuotti vierahie. Aukivon kešellä artistat Polina ta Andrei, Jevsei ta Alina esitettih Karjalaini vakkani -tanššie.

Šiitä myö läksimä ottamah vaštah juhlarekie, mi oli korissettu värikkähillä lentoilla ta peltokukilla. Myö auttoma leipomon emäntyä ottua reještä jauhuo, maituo, kefiirie, vettä, jiäliččöjä, voita, šuolua ta potakkua. Darja-emäntä kučču meijät karjalaisen kalitan muasteri-oppih. Myö opaštuma iče paistamah kalittoja ta kirjuttima talteh reseptin, jotta koissaki paistua näitä makeita piiraita muamon kera.

Kuni kalitat paissuttih, Dan’a-priha järješti meilä Nuorimiehien huvija. Mark lat’t’asi halot pinoh, Maksim račašti heposella, Alina veti ihmeh-kiukuašta karjalaisie s’urpriisija. Šillä aikua aikuhiset pelattih kyykkä-pelih ta otettih ošua šäkki-taisteluh. Musikantit Dan’a ta Ul’a esitettih karjalaista polkkua ta šoitettih rämäsinšoitolla ta puulusikoilla. Šiitä kaikin yheššä lauloma lauluo Petroskoista. 


Artistat kummaššettih meitä omilla esitykšillä. Musiikki šoitti, tanššijat pyörittih eri tanššiloissa, oli äijän pelijä, lauluja, častuškoja. Ta äkkie tuntu kalittojen tuokšu.

Darja-emäntä otti kiukuašta makeita kalittoja ta näytti mitein niitä piiraita pitäy šyyvvä – kaštua šulattuh voih.

– Karjalaisen kalitan jarmankalla on yksi mukava perinneh, kerto meilä emäntä, – pitäy paistua erimuotosie, erikokosie kalittoja ta panna niih erilaisie täyttehie.

Darja-emännän apulaiset tuotih jarmankka-aukivolla hyvin šuuren paissetun kalitan. Myö oikein ihaštuma ta lauloma kalitan himnie:

– Vesselällä jarmankalla 

myö paistoma kalitan. 

Šemmosen šuuren, 

šemmosen levien. 

Šie, kalitta hyvä, 

tulehan meilä šuuh!

Šiitä myö kaikin joima samovuaračäijyö ta šöimä tovellisie karjalaisie kalittoja potakan, prossan, marjojen kera.

Karjalaisen kalitan jarmankka loppu fleš-mobilla – kaikin pyörittih tanššissa, toissettih ohjuajan liikkehie ta laulettih lauluo.

Kohta myö lähemmä kouluh. Ka konšana emmä unoha, kuin vesseläšti ta mukavašti myö viettimä näitä vuosie 113. päiväkojissa. Myö šaima tietyä hyvin äijän omašta kotimuašta. Tahomma šanuo šiitä šuuret passipot meijän kašvattajilla Mikelis Tatjanalla, L’udmila Pogodinalla ta Tatjana Fisenkolla šekä musiikkiopaštajalla Irina Farisejevalla ta liikuntaopaštajalla Anna Grigorjevalla.

Myö tykkyämmä omua kotimuata. Še on paikka, missä myö šyntymä ta elämmä omahisien ta kaverien kera. Tulkua meilä matkuštamah juhlallista Karjalua myöten!



Lisää aiheesta
Oma Mua
Ekolougien suvaiččijat Petroskois
Petroskois on äijy ekolougien aktivistua da firmua, kuduat otetah kierrätykseh erähii jättehii – plastiekkua, makulatuurua, metallua. Niilöi voibi andua kierrätykseh kui statsionuarizih, mugagi siirdokohtih.
Oma Mua
Kai livvin piämurdehen tärgiet sanakniigat ollah valmehet
Karjalan kielen grammuatiekku-orfogruafine sanakniigu piäzi ilmah. Sen luadijannu on Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituutan ruadai Tatjana Boiko.
Kipinä
Skokku-Skokuna läksi muailmalla
Kalliolan rahvahanopiston vienankarjalan opaštuja šai tehtäväkšeh kirjuttua starinan. Opaštajalta tuli nellä enšimmäistä virkehtä, mukavaisen jaton starinalla Pirjo-Liisa on kekšin iče.
Karjalan Sanomat
Venäjän ensimmäinen taidesaari ilmestyy Karjalaan
Taiteilijat Venäjän eri kaupungeista lähtivät Vodlajärven kansallispuistoon rakentamaan ympäristötaideteoksia. Vodlajärvellä sijaitsevalle Velikostrovin saarelle perustetaan nykytaiteen ulkoilmamuseo Taidesaari.
Karjalan Sanomat
Kunnostus: miljoonia Sortavalalle
Sortavala voitti Venäjän matkailuviraston Rosturismin hankekilpailussa. Kaupunki saa 210 miljoonaa ruplaa kunnostukseen. Rahaa myönnetään liittovaltion budjetista.
Oma Mua
Vienan henki šäilyy muuttomattomana
Karjalaisien pruasniekkojen kalenteri on täyši tapahtumie. Erityisešti kešällä. Joka netälinloppuna pietäh iluo Karjalan eri ošien kylissä.
Oma Media
Преображение Сортавала
Неравнодушные люди возрождают столицу Северного Приладожья к новой жизни.
Oma Mua
Oma – vieras
Kerdomus karjalazen Mari-nimellizen inehmizen elaijas. Suuren Izänmuallizen voinan algavuttuu da ukon voinale kaimattuu häi jiäy elämäh buat´uškan da pienen tyttären kel ”suomelazien vallan al”.
Karjalan Sanomat
Risteilymatkustajilla on kiire Karjalaan
Yli 20 000 matkailijaa käy tänä vuonna Karjalassa risteilyaluksilla. Turistit tutustuvat niin maailmankuuluihin Valamoon ja Kižiin kuin paikalliseen kansankulttuuriin.
Oma Mua
Natalja Gromova: “Kirjutan sendäh, ku enämbän tiettäs Karjalas da sen rahvahis”
Vuvven 2022 paras etnobloggari -kilvan diploman on suannuhgi liygiläine — Oma Pajo -horan pajattai, Karjalan Rahvahan Liiton hallindoh kuului Natalja Gromova.
Kirjaudu sisään
Rekisteröityä
Salasana
Vahvista salasana