Matkailualalle lisää tukea

Matkailualalle lisää tukea

Marina Tolstyh
18.11.2020
Kahden kilometrin luontopolku, hölmöläistarinoiden museo ja sadan kilometrin pituisen radan kunnostus. Rosturizmin hankekilpailussa voittivat myös Karjalan tasavallan hankkeet.
Kintahan kylästä matkailukylää kehittävät Svetlana Hrebtova (vas.) ja Julia Tolmatšova tekevät uudessa hankkeessaan hölmöläistarinoiden museon vanhasta saunarakennuksesta. Kuva: Kintahan kylän VKontakte-sivu
Kintahan kylästä matkailukylää kehittävät Svetlana Hrebtova (vas.) ja Julia Tolmatšova tekevät uudessa hankkeessaan hölmöläistarinoiden museon vanhasta saunarakennuksesta. Kuva: Kintahan kylän VKontakte-sivu

Petroskoilaisen matkatoimiston johtaja Jelena Bagajeva on yksi Karjalan matkailuyrittäjistä, joka on voittanut apurahan valtiollisessa hankekilpailussa. Valtio on myöntänyt apurahat matkailuyrittäjille ensimmäisen kerran.

Muinaisten taitelijoiden jäljillä -nimisessä hankkeessaan yrittäjä kunnostaa ensi vuorossa noin kahden kilometrin pituisen luontopolun, joka yhdistää rakenteilla olevan Besovy Sledky -kalliopiirrosmuseon ja Zalavrugan paikan kuvakentän. Kalliopiirrokset ovat Belomorskin piirin omaperäisiä ja arvokkaita nähtävyyksiä.

― Luontopolku kulkee pitkin Uikujoen vanhaa uomaa. Hankkeessa puhdistamme polun lahopuista, rakennamme sen alueelle kaksi puusiltaa ja kaksi näkökenttää. Niistä avautuu upea näkymä joen kiviselle uomalle ja saarille, Bagajeva kertoo.

Pidän muinaisesta kalliotaiteesta, siksi olen aktiivisesti mukana toiminnassa, joka koskee Belomorskin kalliopiirrosten liittämistä Unescon maailmanperintökohteisiin.
Jelena Bagajeva, matkatoimiston johtaja, Petroskoi

Polulle valmistetaan myös opasteita ja opaskylttejä sekä audio-oppaita. Ne auttavat matkailijoita kierroksilla.

Puolen vuoden hankkeen budjetti on noin 2,7 miljoonaa ruplaa, joista kaksi miljoonaa ruplaa myönnetään valtion budjetista.

― Pidän muinaisesta kalliotaiteesta, siksi olen aktiivisesti mukana toiminnassa, joka koskee Belomorskin kalliopiirrosten liittämistä Unescon maailmanperintökohteisiin, Bagajeva sanoo.

Hän uskoo, että hankkeen ansiosta turistien määrä Belomorskin kalliopiirrosalueella kasvaa 20― 30 prosentilla. Nyt paikassa käy noin 12 000 matkailijaa vuodessa.

Rakennamme Suojoen rannalle kaksi luksustelttaa ja lepoalueen. Jo korjatussa saunarakennuksessa avaamme hölmöläistarinoiden museon.
Svetlana Hrebtova, Kintahan kylän matkailua edistävä yrittäjä, Prääsä

Myös Kintahan kylän matkailua edistävä yrittäjä Svetlana Hrebtova Prääsästä on varma, että turisteille tarkoitetut nykyaikaiset mukavuudet ja ainutlaatuiset majoituskohteet vetävät kylään lisää turisteja.

Hän yhdessä partneriensa kanssa sijoittaa valtion apurahat hölmöläistarinoiden museoon ja huippusuosittuihin ja samanaikaisesti edullisiin majoituskohteisiin.

― Rakennamme Suojoen rannalle kaksi luksustelttaa ja lepoalueen. Jo korjatussa saunarakennuksessa avaamme hölmöläistarinoiden museon, joka tutustuttaa turisteja eri muodoissa Kintahan kylässä syntyneisiin hölmöläistarinoihin ja paikallisiin kirjallisuusperinteisiin, Hrebtova esittää.

Talvella pidämme perinteisen Karjalan satanen -maratonin ja kesällä voi järjestää mönkijäajoja.
Maksim Kovaljov, matkatoimiston johtaja, Kalevala

Apurahat on myönnetty myös urheilu- ja tapahtumamatkailua edistävälle matkailuyritykselle Kalevalasta.

Yritys käyttää rahaa sadan kilometrin pituisen radan kunnostamiseen, jotta sillä voi järjestää matkailu- ja urheilutapahtumia ympäri vuoden.

― Talvella pidämme perinteisen Karjalan satanen -maratonin ja järjestämme erilaisia hiihto- ja moottorikelkkakilpailuja. Kesällä ja syksyllä voi järjestää esimerkiksi motocrosseja ja mönkijäajoja, matkatoimiston johtaja Maksim Kovaljov kuvailee.

Hankkeen budjetti on kolme miljoonaa ruplaa. Se on suurin rahasumma, jonka matkailuyritykset ovat hakeneet valtiolta hankkeeseensa.


Ensimmäinen hankekilpailu

Venäjän valtiollinen matkavirasto Rosturizm piti ensimmäisen kerran matkailuyritysten hankekilpailun. Sen tarkoitus oli tukea kotimaan matkailua edistäviä hankkeita.

Yhteensä Venäjän hallitus on myöntänyt matkailualan hankkeisiin 1,2 miljardia ruplaa.

Karjalan tasavallasta kilpailuun osallistui 90 hanketta, joista 20 sai voittoa. Matkailuyrittäjät saavat Rosturism-virastolta 46,5 miljoonaa ruplaa apurahaa.

Saajan on sijoitettava hankkeeseensa vähintään 30 prosenttia omia varojaan tarvittavasta rahasummasta.


Lisää aiheesta
Oma Mua
Ei voi olla! Minä olen sijalline…
Erähiči minä keriän must’oidu zdaittavakse. Tässäh nedälin aloh kävyin sinne, keräin da zdaičin. Toiči kai kahteh kerdah päiväs kävyin: huondeksel da ehtäl, a päiväl koisgi ruaduo on.
Karjalan Sanomat
Sanelu: Murmanskin alue mukana tempauksessa
Huhtikuun 19.—26. päivinä voi kirjoittaa sanelun karjalan ja vepsän kielellä. Tänä vuonna tempaukseen liittyy Murmanskin alue.
Karjalan Sanomat
Periodika esittelee itsensä Venäjä-messuilla
Karjalan suomen-, karjalan- ja vepsänkielisiä lehtiä ja kirjoja julkaiseva kustantamo Petroskoista tutustuttaa messuvieraita tuotteisiinsa ja karjalaiseen kulttuuriin.
Karjalan Sanomat
Nuoret oppivat laulamaan joikuja
Petroskoissa maanantaina käynnistyneellä etnoleirillä tutkitaan karjalaista kansanlauluperinnettä. Tänä vuonna saatiin ennätysmäärä hakemuksia laulunharrastajilta eri puolilta Venäjää.
Oma Mua
Rohkeimmat otettih ošua talvikalaššukšeh
Kalevalašša piettih perintehellini talvikalaššukšen kilpailu.
Karjalan Sanomat
Balettitanssijat rikkoivat myytin Lumitytöstä
Nykybaletti Vertikaali ensiesitettiin Karjalan musiikkiteatterissa osana Lumityttö: myytti ja todellisuus -hanketta. Baletti esitetään myös kansainvälisellä DanceInversion-nykytanssifestivaalilla Moskovassa.
Karjalan Sanomat
Liitto yhdistää, opettaa ja valistaa
Karjalan rahvahan liitto on täyttänyt 35-vuotta. Järjestön tuella tasavallan asukkaat lukevat karjalaa, omaksuvat kulttuuria ja osallistuvat hankkeisiin.
Oma Mua
Vienan ta Repol’an Karjalan käsitöitä opaššettih Petroskoissa
Viime netälillä Petroskoissa piettih käsityökurššija. Trajektorija-fondin joukko opašti kaikkie halukkahie leikkuamah puušta ta ompelomah.
Karjalan Sanomat
Ystävyysseura aikoo lopettaa toimintansa
Karjala–Suomiystävyysseuran puheenjohtaja kutsuu jäseniä kokoukseen päättääkseen seuran kohtalosta. Järjestön toiminta lienee loppusuoralla.
Oma Mua
Vaiku pagizemal suau tiijustua, midä rahvas tahtotah
Karjalan Rahvahan Liitto täyttäy tänä vuon 35 vuottu. Vuvvennu 1989 Liitto on yhtistännyh lujii karjalazii, Karjalan muan suvaiččijoi, oman rahvahan uskottavii puolistajii, oman kielen kandajii.
Kirjaudu sisään
Rekisteröityä
Salasana
Vahvista salasana