Lumetoin kešä tai matka Karjalan ta Murmanskin alovehella

Lumetoin kešä tai matka Karjalan ta Murmanskin alovehella

Tatjana Berdaševa
13.10.2021
Pohjosešta kešäštä rikeneh šanotah, jotta še on lyhyt ta vähän lumini. Kešä 2021 oli lumetoin. Näyttäy šiltä, jotta še oli kuumin kešä, min olen muistan. Tänä kešänä ihaššuttavava šeikkailuna oli matka Karjalan ta Murmanskin alovehella.
1.	Junija Karel’skaja (vaš.), tiijonantaja Nadežda Pavlova, Tatjana Berdaševa ta projektin johtaja Marija Kundozerova. Kuva: Irina Novak
1. Junija Karel’skaja (vaš.), tiijonantaja Nadežda Pavlova, Tatjana Berdaševa ta projektin johtaja Marija Kundozerova. Kuva: Irina Novak

Vuuvven 2020 matka šiirrettih kešällä 2021 pandemijan takie. Viime vuonna päišy Murmanskin alovehen pienih kylih oli rajotettu.

Heinäkuun 15. päivänä alko meijän tutkimušmatan enšimmäini oša. Še oli vuuvven 2019 matan jatko. Tutkimušmatka piettih Tutkimuš- ta kerӓyšmatka Kiestinkin karjalaisien luokše -projektin rajoissa, mi šai Karjalan Šivissyššeuran rahotušta.

Tämän vuuvven tutkimušmatka oli vietetty Karjalan Louhen piirissä ta Murmanskin alovehen Kantalahen piirissä. Tarkotukšena oli kerätä karjalankielisien pakinojen esimerkkijä, šuaha folklorisie, etnografisie, istorijallisie tietoja šekä materialija parentamisen ta liäkičennän kanšankeinoista.

Tutkimušmatan paikat oltih Knäšöin kylä, Zelenoborski, Lesobirža, Podtaibola, Kantalakši, Kolvitsa, Varzuga, Zarečensk, Luvengan ta Koudan kylät. Alottima Louhen piiristä ta viettimä enšimmäiset päivät Nilmilahen ta Nilmijärven kylissä.

Tehtävänä oli kuvata kuollehie perintehie ta karjalan kielen esimerkkijä, tutkie kalmismaita, eččie karsikko-puita.

Nilmilahtie pietäh juuri karjalaisena kylänä. Še ilmešty 1800-luvun toisella puolella. On tietoja, jotta enšimmäiset eläjät tultih merellä Kiestinkin puolelta.

Heinäkuun 15. päivänä tutkimušmatalla Petroskoista lahettih junalla kielentutkija Irina Novak, etnografi Aleksei Konkka ta mie, etnobloggeri ta pohjosen perintehien tutkija Tatjana Berdaševa.

Louhešša meitä otti vaštah projektin johtaja Marija Kundozerova. Hänen autolla myö mänimä Nilmilahteh.

Nilmilahešša ta Nilmijärveššä myö tuttavuštuma paikallisih eläjih, tutkima kalmismaita ta šattumalta ekšymä vanhah talo-kylyh, missä 20 vuotta takaperin eli oikein kummallini naini. Vain kerron kaikešta peräkkäh.

Meijän oppahana oli Junija Karel’skaja. Nuori naini 10 vuotta takaperin šiirty elämäh melusašta piäkaupunkista näillä šyrjäšeuvuilla, muutti šukunimen heliekši Karel’skajakši ta čukelti paikallisen istorijan tutkimiseh.

Tutuštumini Junijah lupasi meilä löytyä mukavie ihmisie pakauteltavakši.

Nilmilahen kylä on pieni, talvella šielä eläy noin 20 ihmistä, ka kešällä turistien anšijošta kyläh lisäytyy ihmisie. Joškuš voipi olla 400 ihmistä šamanaikasešti. Turistija muanittau čukelluškeškuš.

Paikallisie eläjie šyöttäy meri, hyö eletäh meren rannalla, pyyvvetäh tr’oskua ta navagua šekä kerätäh fukusta ta laminarijua. Tiälä ašen midijua pietäh. Šeki on Karjala.

Nilmilahtie pietäh juuri karjalaisena kylänä. Še ilmešty 1800-luvun toisella puolella. On tietoja, jotta enšimmäiset eläjät tultih merellä Kiestinkin puolelta. Myöhemmin myö šaima tämän teorijan tovissukšie, jotta še ei ollun vain legenda. Meijän tiijonantajat, kumpaset tiijetäh šuvun istorijua, kerrottih, jotta heijän kantatuatot oltih juuri Kiestinkin karjalaisie.

Heinäkuun 16. päivän huomenekšešta alkuan myö rupesima pakauttelomah kyläläisie. Junija aina oli meilä apuna. Vain Aleksei Konkka ei männyn pakautteluh, ka läksi tutkimah kalmismuata, še on hänen tutkimušala.

Kylän kantaeläjät vielä muissetah karjalan kieltä, ka valitetah, jotta ei ole kenen kera paissa, kieli unohtuu eikä šitä käytetä jokapäiväseššä elämäššä. Tallentima šielä viijen ihmisen kertomukšie.


Lisää aiheesta
Oma Mua
“Rubiemmo pajattamah – rubiemmo elämäh”
Čalnan kyläs 21. kylmykuudu piettih Bes’odaine-ansamblin 30-merkipäiviä. Kuibo rodih da eläy nygöi ainavoluaduine pajojoukko?
Karjalan Sanomat
Videosarja tutustuttaa karjalaisiin tansseihin
Karjalaisista kansantansseista kertova video-opas ilmestyy ensi vuonna verkossa ja DVD-levyillä.
Kipinä
Kuin puola ta karpalo tultih yštäviksi
Tänä vuotena Karjalan luonto lahjotti meilä äijän meččämarjoja. Vaikka nyt ympäri vuuvven voipi oštua kaupašta kaikenmoisie ulkomualaisie makijaisie, ka karjalaisella mitänä parempua ta hyövyllisempyä, mitä meijän pohjoismarjat, vielä ei oltu kekšitty.
Kodima
Kut kaik zavodihe
Opendai Franciaspäi Gijöm Žiber (Guillaume Gibert) kändi vepsläižen eposan francian kel’he.
Karjalan Sanomat
Vanhat puutalot uuteen loistoon
Kaksi historiallista puurakennusta Petroskoin keskustassa korjataan lähiaikana. Niissä avataan Karjalan Unesco-kohteiden, Kižin saaren ja Karjalan kalliopiirrosten, opastuskeskukset.
Karjalan Sanomat
Moottoripyörällä Karjalasta Altain vuoristoon
41-vuotias Dmitri Sivuha ajoi moottoripyörällä Kostamuksesta Altain tasavaltaan yli 14 000 kilometriä.
Oma Mua
Aleksandra Kornilova: “Rodu on meijän vägi”
Videlen kyläh rodivunnuh karjalaine neičyt tostu vuottu hivuou omua virguporrastu Moskovas Ven’an kuulužimas, tiijonkandaizes biznesškolas “Skolkovo”. Kui naizen elokseh pujoittuu karjalan kieli?
Oma Mua
Vaikeukših kaččomatta ruato tuou iluo
Pimiekuun 21. päivänä Karjalan ratijo täytti 95 vuotta. Merkkipäivän kunnivokši kanšalliskielisen toimitukšen ruatajat juteltih oman ruavon erikoisukšista.
Karjalan Sanomat
Pitkärannan luterilaiset yhdessä 30 vuotta
Urut soivat nyt uudestaan Pitkärannan luterilaisessa puukirkossa. Soittimen lahjoitti Suomen Luodon seurakunta.
Oma Mua
Mie olen muššalla listalla
Pimiekuun 18. ta 19. päivinä Karjalan kanšallisešša teatterissa pietäh Mie olen muššalla listalla -spektaklin enši-iltua.
Kirjaudu sisään
Rekisteröityä
Salasana
Vahvista salasana