Älä lykkiä rauduvakkastu, pane se uudeh käyttöh!

Älä lykkiä rauduvakkastu, pane se uudeh käyttöh!

Ol’ga Ogneva
16.07.2021
Vieljärvi on niidy harvoi kylii, kus rahvas opitah erikseh kerätä jättehii da tälleh pidiä omua kyliä puhtahannu. Enzimäzen jättehien eriksehkeriändykohtan avai omas tahtos Nadežda Zaitseva.
Vieljärven enzimäine jättehien eriksehkeriändykohtu on keskikyläl, ei loitton paikallizes kyläkunnan haldivospäi. Kuva: freepik.com
Vieljärven enzimäine jättehien eriksehkeriändykohtu on keskikyläl, ei loitton paikallizes kyläkunnan haldivospäi. Kuva: freepik.com

Vieljärven enzimäine jättehien eriksehkeriändykohtu on keskikyläl, ei loitton paikallizes kyläkunnan haldivospäi. Endizen sel’pon kantoran pihah rahvas voijah tuvva erikseh kerättyy st’oklua, plastiekkua, hylgybumuagua, raudua. Hyvän ruavon pani rattahile vieljärveläine Nadežda Zaitseva mennyt sygyzyn, sen jälles ku Vieljärveh ezmästy kerdua kävyi ekotaksi Karjal topittah -projektan mugah. 

– Minä duumaičin: “Oi, voibihäi meile seinäh neče panna”. Minä otin huavot, panin seinäh i panin etiketkat “st’oklazet”, “plastiekat”, “raudahet” i rahvahat zavodittih tuomah. Hil’l’akkaizeh, no tuomah. Minä tahtoin, štob rahvas harjavuttas tuvva meile kai nämät lomut, što ielleh anna zavodat ruatah, štob mua meijän olis puhtas, štob ei ollus nenga äijy kaikkie pahua, stob olis puhtas Vieljärvi, sanou Nadešda Zaitseva.

Konzu huavot endizen sel’pon kantoran seinäl täytytäh, Nadežda panou tilah tyhjät. Tävvet huavot vedäy endizeh sel’pon limonuadukeittämöh. Koin nygöine ižändy andoi luvan suittua levon ual erikseh kerättylöi jättehii, kuni niidy ei vietä linnah. Veriäl ei ole lukkuu, sendäh rahvas ičegi tuvvah tänne niidy huavoluguh mašinoilgi. 

Vieljärvi on suuri, sie on Pogostu, täs Jovensuu, ielleh Ruizniemi, vie Jänöiselgy da Melličöinkylä. Pidäy joga kohtah panna juaššiekat moizet, štob olis kirjutettu “st’oklat”, “plastiekat”, “raudahizet”, i ristikanzu iče i harjavuu.
Vieljärven aktivistu Nadežda Zaitseva

– Myöhä sygyzyl zavodimmo, daže lumi oli. Labjal suomimmo tropinkat kai. Ristikanzat tullah yksikai. Minä kačon: jället, slava tebe Bože, Jumal toi i häi pani sinne, kunne pideli, jatkau Nadežda. 

Talven aigua kerätyt jättehet jo kerran viettih linnah. Nygöi kahtes kuus limonuadukeittämöh suitui aiga tukku “eluo”. Suuris valgielois huavolois on st’oklupulluo da -bankua, plastikekkupulluo da raudubankastu juomizien jälles, eriže on kanservuraudubankua, hylgybumuagua. Rahvas tuodih kui kois suitettuu, mugai kyläs, dorogupielis, pihois da järvirannas subbotniekoil erikseh kerättyy jätehty. 

Enne linnah viendiä Nadežda vie kerran kaččou kai huavot, ku ravvat oldas eriže st’oklis, gu eri huavoloih puuttus plastiekku eri luaduu. Rahvastu vie pidäy opastua keriämäh erikseh. 

– Ken maltau internetas, sie lugietah, kui pidäy kerätä, ken ei malta, buabuškat, naprimer, minä heile sanon: “Sinä nenga, sinä kois, älä raudubankastu lykkiä, tuo tänne” i hyö harjavuttah i tuvvah, sanelou Nadežda. 

Vieljärveläzet jo ruvettoh harjavumah keriämäh toppii erikseh. Vahnat da nuoret ellendetäh, kui se on tärgei luondoh niškoi. Kuva: Oma Mua

Vie rahvastu pidäy opastua olla ostamattah liigua tavarua da tälleh puolendua jättehien miäriä, ku jälgipolvile jiäs puhtas, ei čällätty luondo. Täh neroh Nadeždua da toizii vieljärveläzii kävyi opastamah petroskoilaine ekoaktivistu Anastasija Bauer. Häi pidi luvendon sih nähte Karjalan Kielen Kois.

Nygöi vähilleh puolet jättehis ollah syömizien da eri tavaroin pakuičukset, ga eibo kaikkii niis sua panna uudeh käyttöh Ven’al. Ga Nadeždan mieles yhtelläh pidäy kerätä erikseh sidä, midä voibi, da suaha enämbi valdivonabuu täh ruadoh. Vieljärvehgi pidäy azettua enämbi konteinerua sih niškoi da organizuija erikseh kerättylöin jättehien viendy linnah da sit ielleh, kus net voijah panna uudeh käyttöh.

– Vieljärvi on suuri, sie on Pogostu, täs Jovensuu, ielleh Ruizniemi, vie Jänöiselgy da Melličöinkylä. Pidäy joga kohtah panna juaššiekat moizet, štob olis kirjutettu “st’oklat”, “plastiekat”, “raudahizet”, i ristikanzu iče i harjavuu, uskou Nadežda Zaitseva.




Lisää aiheesta
Karjalan Sanomat
Verkkotunnit yhdistävät oppilaita kieliviikolla
Karjalan suomen kielen viikkoon osallistuvat Kostamuksen 1. koulu ja sen ystävyyskoulut Kuhmosta, Sotkamosta ja Oulusta sekä Kainuun opisto.
Oma Mua
Lumetoin kešä tai matka Karjalan ta Murmanskin alovehella
Pohjosešta kešäštä rikeneh šanotah, jotta še on lyhyt ta vähän lumini. Kešä 2021 oli lumetoin. Näyttäy šiltä, jotta še oli kuumin kešä, min olen muistan. Tänä kešänä ihaššuttavava šeikkailuna oli matka Karjalan ta Murmanskin alovehella.
Karjalan Sanomat
Teriberka häviää katsojien nähden
Petroskoilainen taiteilija Sergei Terentjev kertoo Teriberkan-matkastaan yllättävällä tavalla. Näyttelyssä Vyhod-mediakeskuksessa tekijän tahdosta maalaukset muuttuvat päivä toisensa jälkeen.
Oma Mua
Galina Jevdokimova: puoli vuozisadua školas
Ven’al 5. ligakuudu pietäh Opastajan päivy. Jessoilan školan opastaja Galina F’odorovna Jevdokimova on ruadanuh školas puolen vuozisadua.
Karjalan Sanomat
Kielikurssit edelleen vankassa suosiossa
Periodika-kustantamon karjalaisten, suomalaisten ja vepsäläisten resurssi ja kielikeskuksen järjestämät kansalliskielten kurssit ovat täydessä vauhdissa.
Oma Mua
Työ runoperintehen šäilyttämisekši ei piety
Kieliresurssikeškukšešša vietettih karjalaisella runoperintehellä ta pohjosen kantakanšojen eeppisellä perinnöllä omissettu seminari. Tilaisuš on Karjalaisien runojen vuuvven piätapahtumie.
Karjalan Sanomat
Visakoivut kasvavat nyt Ruskealassa
Istutukset olivat osa Venäjän tiedeakatemian Karjalan tiedekeskuksen ja marmoripuiston yhteistyötä.
Kipinä
Paginad pätoimitajanke
Täl vodel meiden kulehtesele täudub jo 35 vot! Kanman jubilejad mö pagižim ”Kipinän”-pätoimitajanke Jana Filimonkovanke hänen rados kulehteses lapsiden täht.
Karjalan Sanomat
Oma Media -portaali: vuosi verkossa
Vuoden aikana portaalissa on julkaistu lähes 3 000 uutisjuttua ja artikkelia suomen, karjalan ja vepsän kielellä. Lähisuunnitelmissa on avata uusia osioita.
Kirjaudu sisään
Rekisteröityä
Salasana
Vahvista salasana