Kut löcuine löuzi sebranikoid

Kut löcuine löuzi sebranikoid

Kristina Strelkovič
21.06.2021
Penikaiženke löcuiženke ei sebrastanugoi toižed löcud, sikš ku se ei mahtand hüppida korktas. Siloi penikaine löcuine päti mända toižele sole i löuta uzid sebranikoid.
Sebranikad hüppiškanziba katuselpäi male. Kuva: Jekaterina Jefimik
Sebranikad hüppiškanziba katuselpäi male. Kuva: Jekaterina Jefimik

Penikaiženke löcuiženke ei sebrastanugoi toižed löcud, sikš ku se ei mahtand hüppida korktas. Siloi penikaine löcuine päti mända toižele sole i löuta uzid sebranikoid.

”Ku kodiš niken ei tahtoi väta da sebrastada minunke, sid’ hö ei pidägoi mindai!”

Eli-oli son röunal pen’ löcuine. Toižed löcud nagroiba händast, sikš ku hän ei mahtand hüppida korktas da edahaks, kut toižed son löcud. Penel löcul ei olend sebranikoid. Hän paksus itki da oli opalas. Kerdan hän uinzi i nägišti, kut kaik löcud vändaba ühtes, hüppiba – ken voib edemba. Pen’ löcuine tuli lähemba i sanui:

– Tervhen! Otkat mindai vändho, minä mugažo tahtoižin hüppida teidenke.

Sur’ löc sanui iloiteldes:

– Mahtad-ik sinä hüppida, kut minä?! Ed voi! – lopi hän ičeze paginan i nagraškanzi.

Pen’ löcuine voikaškanzi da läksi kodihe. Kodiš hän päti mända toižele sole i löuta uzid sebranikoid. Hän meleti muga: ”Ku kodiš niken ei tahtoi väta da sebrastada minunke, sid’ hö ei pidägoi mindai!” Oti vähän sömäd da läksi mecha.

Hätken hän hüppi mecadme, äkkid kulišti, miše ken-se komedas čičitab. Pen’ löcuine kiruhti sinna. Päiväližel pallištol hän nägišti penen paskačuižen – hänen suugal venui sur’ käbu, kudambad paskač ei voind sirtta. Löc tahtoi abutada paskačule i tuli lähemba. Äkkid paskač kidastaškanzi völ komedamba: ”Jokse tägäpäi – sigä penzhiš om kü! Hän tahtoi söda mindai, da sindai-ki minunke söb!”

Pen’ löcuine kacuhti erazvuiččihe polihe i hätken tuli paskačunnoks. Hö ühtes taciba käbun suugalpäi. Paskač maihuhtaškanzi suugil – kaik oli hüvin. Sid’ hö kulištiba šihineht – kü oli jo lähen. Paskač heredas tabazi löcuižen i lendi ülähäks. Konz hö laskihe male, kü oli jo edahan.

– Sur’ spasib sinei, löcuine! Sinä oled lujas rohked ds vägekaz! Sinä kaičid mindai, – sanui paskač.

– A voi, minä en voind tehta toižin... – argastui löcuine.

– A midä sinä teged mecas? Kus om sinun so? – küzui paskač.

– Minä pagenin kodišpäi. Sigä niken ei navedind mindai, toižed löcud nagroiba minun päl, sikš ku minä en mahta hüppida muga hüvin, kut hö mahtaba.

– No ved’ sinä oled völ pen’ löcuine, kazvad da opendatoi.

– En teda... Paskač, sinä-žo mahtad hüppida! Void-ik opeta mindai?

– Hmmm, sinei tarbiž opetas hüppimaha toižel živatal – jänišal. Hän mahtab hüppida korktemba kaikid! Ozaks minai om hüvä sebranik – jäniš. Mängam hänen uruhu, minä tundištoitan teid.

Muga hö tönduiba jänišannoks. Asttes tedme hö nagroiba ühtes, ilotelihe, ladiba hüppida i äjan pagižiba. Pigai hö oliba jo jänišan urunno. Paskač kolkoti verajaha. Urun ižand läksi kodišpäi adivoile vastha:

– Tervhen, paskač! Tervhen, löcuine! Kut azjad oma?

– Tervhen! Nügüd’ kaik om hüvä. No, ku nece pen’ löcuine ei olnuiži abutanu minei, sid’ käred kü sönuiži mindai.

– Sinä oled lujas rohked! – sanui jäniš.

– Minä sen-žo sanuin hänele, – hökkähti paskač, – no hänel ei ole sebranikoid, toižed löcud nagroiba händast.

– Mikš?

– Hän ei mahta hüppida korktas. Mö tahtoižim pakita sindai – opeta händast hüppimaha, sinä-žo mahtad hüppida korktemba kaikid!

– Kackam... Minun pertižen katuz om jo huba... Minei pidab koheta se. Abutat-ik minei? – küzui jäniš.

– Ka! Ihastisiš!

Muga hö zavodiba rata kaik ühtes. Rates, hö äjan pagižiba, nagroiba i eskai vändiba. Konz urun katuz oli jo vaumiž, hö zavodiba joksta da hüppida... Pen’ löcuine hüppi erašti eskai korktemb, mi jäniš. Löcuine lujas čududelihe! No jäniš sanui: ”Mö radoim ühtes koume päiväd, sinä tegitoi vägekahambaks. Radon aigas sinei tarbiž oli hüppida katusele malpäi. Sinun jaugad harjoitelihe. Nügüd’ sinä void hüvin hüppida. Minai om hüvä meletuz – jä meidenke elämaha. Sigä, pöudon röunal om sur’ so – mö voižim ühtes gul’aida, väta i pagišta!”. Pen’ löc ihastusiš hökkähti.

Muga pen’ löcuine löuzi uzid sebranikoid da kodin, kus händast navedidas.

Sebranikad hüppiškanziba katuselpäi male.


Lisää aiheesta
Karjalan Sanomat
Periodika esittelee itsensä Venäjä-messuilla
Karjalan suomen-, karjalan- ja vepsänkielisiä lehtiä ja kirjoja julkaiseva kustantamo Petroskoista tutustuttaa messuvieraita tuotteisiinsa ja karjalaiseen kulttuuriin.
Karjalan Sanomat
Nuoret oppivat laulamaan joikuja
Petroskoissa maanantaina käynnistyneellä etnoleirillä tutkitaan karjalaista kansanlauluperinnettä. Tänä vuonna saatiin ennätysmäärä hakemuksia laulunharrastajilta eri puolilta Venäjää.
Oma Mua
Rohkeimmat otettih ošua talvikalaššukšeh
Kalevalašša piettih perintehellini talvikalaššukšen kilpailu.
Karjalan Sanomat
Balettitanssijat rikkoivat myytin Lumitytöstä
Nykybaletti Vertikaali ensiesitettiin Karjalan musiikkiteatterissa osana Lumityttö: myytti ja todellisuus -hanketta. Baletti esitetään myös kansainvälisellä DanceInversion-nykytanssifestivaalilla Moskovassa.
Karjalan Sanomat
Liitto yhdistää, opettaa ja valistaa
Karjalan rahvahan liitto on täyttänyt 35-vuotta. Järjestön tuella tasavallan asukkaat lukevat karjalaa, omaksuvat kulttuuria ja osallistuvat hankkeisiin.
Oma Mua
Vienan ta Repol’an Karjalan käsitöitä opaššettih Petroskoissa
Viime netälillä Petroskoissa piettih käsityökurššija. Trajektorija-fondin joukko opašti kaikkie halukkahie leikkuamah puušta ta ompelomah.
Karjalan Sanomat
Ystävyysseura aikoo lopettaa toimintansa
Karjala–Suomiystävyysseuran puheenjohtaja kutsuu jäseniä kokoukseen päättääkseen seuran kohtalosta. Järjestön toiminta lienee loppusuoralla.
Oma Mua
Vaiku pagizemal suau tiijustua, midä rahvas tahtotah
Karjalan Rahvahan Liitto täyttäy tänä vuon 35 vuottu. Vuvvennu 1989 Liitto on yhtistännyh lujii karjalazii, Karjalan muan suvaiččijoi, oman rahvahan uskottavii puolistajii, oman kielen kandajii.
Karjalan Sanomat
Kostamuksen teatteri: 66 näytelmää yleisölle
Kostamuksen draaman ja komedian kansanteatteri juhli pyöreitä vuosia aidolla italialaisella komedialla.
Karjalan Sanomat
Koirat parantavat lasten hyvinvointia
Koirat auttavat lasten fyysisessä ja psyykkisessä kuntoutuksessa Petroskoissa. Tänä vuonna koiraterapiaan on jo osallistunut yli 90 lasta.
Kirjaudu sisään
Rekisteröityä
Salasana
Vahvista salasana