Kuoromusiikki kaikui Petroskoissa viikonlopun yli

Kuoromusiikki kaikui Petroskoissa viikonlopun yli

Jelena Maloduševa
15.06.2022
Kansainväliset laulujuhlat keräsivät yhteen noin 2 000 laulajaa Venäjältä ja Valko-Venäjältä.
Laulujen lisäksi kansainvälisien juhlien vieraille oli tarjolla tansseja ja soitinmusiikkia. Kuva: Jelena Maloduševa
Laulujen lisäksi kansainvälisien juhlien vieraille oli tarjolla tansseja ja soitinmusiikkia. Kuva: Jelena Maloduševa

Petroskoi oli viikonloppuna täynnä tunnetta ja riemua, kun 80 kuoroa ja lauluyhtyettä kokoontuivat kansainvälisille laulujuhlille. Venäjän päivä 12. kesäkuuta keräsi Petroskoihin esiintyjiä Karjalasta, Leningradin, Jaroslavlin, Tverin ja Vladimirin alueilta, Komin tasavallasta ja Valko-Venäjältä.

— Tänä vuonna oli ennätysmäärä kuorolaisia. Juhliin osallistui noin 2 000 laulajaa. Vuonna 2019 Sortavalassa järjestetyillä laulujuhlilla kävi noin tuhat kuorolaista, Karjalan kulttuuriministeriön lehdistötiedottaja Gylnara Mehralijeva kertoo.

Kuluva vuosi on julistettu Venäjän kansojen kulttuuriperinnön vuodeksi. Laulujuhlat omistettiin tälle aiheelle.

Lavalla Kirovinaukiolla lähes kahden tuhannen hengen yhteiskuoro esitti 22 kappaletta, joiden joukossa oli Venäjän ja Karjalan tasavallan kansallishymnit sekä venäläisiä ja karjalaisia lauluja. Viiden sadan hengen lastenkuoro lauloi kaikille tuttuja Jevgeni Krylatovin säveltämiä lastenlauluja.

Yhteiskuoro lauloi muutaman teoksen Karjalan kanteleen- ja jouhikonsoittajien orkesterin säestämänä.

Laulujuhliin osallistui Karjalan tasavallan vanhimpia kuoroja ja yhtyeitä: laulu- ja tanssiyhtye Kantele, Puudosin, Pomorien ja vepsäläisten kansankuorot sekä Petrovskikuoro, Petroskoin valtionyliopiston akateeminen kuoro ja Petroskoin monitoimitalon kuoro Tellervo.

Tänä vuonna oli ennätysmäärä kuorolaisia. Vuonna 2019 Sortavalassa kävi noin tuhat kuorolaista.
Gylnara Mehralijeva, Karjalan kulttuuriministeriön lehdistötiedottaja

Kansanlauluyhtye Kudrina Segežasta vieraili laulujuhlilla ensimmäisen kerran. Se esitti viisi omaa kappalettaan ja osallistui yhteiskuoroon.

— Kuorolaiset harjoittelivat noin kolme kuukautta. Muun muassa käänsimme ohjelmistomme karjalaiset laulut venäjäksi, jotta ymmärtäisimme, mistä laulamme, Kudrinakuoron johtaja Angelina Makkojeva sanoo.

Kuoro Kudrina on perustettu vuonna 1986. Nyt kuorossa on kolmetoista 57—72-vuotiasta eläkeläistä. He laulavat venäjän, valkovenäjän ja ukrainan kielellä.

— Kuorolaisilla on muun muassa valkovenäläiset ja ukrainalaiset sukujuuret ja he ovat kiinnostuneita kansanlauluistaan, Makkojeva sanoo.

Viiden sadan hengen lastenkuoro lauloi kaikille tuttuja Jevgeni Krylatovin säveltämiä lastenlauluja.

Karelskoje podvorje -lauluyhtye kävi Petroskoissa Tverin alueen Tolmatšin kylästä.

— Oma pajo -kuoro kutsui meidät laulujuhliin. Esitimme muun muassa karjalaiset laulut Oma randa ja Karjalainen valssi. Haluamme osallistua laulujuhliin ensi vuonnakin, Karelskoje podvorje -lauluyhtyeen johtaja Alisa Grigorjeva kertoo.

Valkovenäläinen miesten kansanlauluyhtye Hloptsy poselkovyje vieraili laulujuhlilla ensimmäisen kerran. Petroskoi on pohjoisin kaupunki, jossa kolmen hengen yhtye on vieraillut.

— Ystävämme Marin tasavallasta kertoivat meille, että he lähtevät laulujuhlille Karjalaan. Mekin päätimme lähteä. Opimme Venäjän ja Karjalan tasavallan kansallishymnit sekä karjalaisia lauluja. Ehkä ääntämisen kannalta emme laulaneet oikein, mutta yritimme, yhtyeen johtaja Valeri Žadan kertoo.

— Petroskoi on jo kolmas Venäjän kaupunki, jossa olemme vierailleet tänä vuonna. Huhtikuussa kävimme Joškar-Olassa ja toukokuussa olimme Lipetskissa. Kansainväliset laulujuhlat olivat suuruudeltaan vaikuttavimmat juhlat, joilla meidän onnistui laulaa, hän lisää.

Yhteiskuoro lauloi muutaman teoksen Karjalan kanteleen- ja jouhikonsoittajien orkesterin säestämänä.

Laulujen lisäksi juhlien vieraille oli tarjolla tansseja ja soitinmusiikkia. Käsityömestarit Karjalasta ja muualta Luoteis-Venäjältä esittelivät taidekäsitöitään ja järjestivät työpajoja.

Illalla kaikki halukkaat oppivat tanssimaan kansantansseja Karjala-yhtyeen opastuksella. Kantele-yhtye esitti parhaita musiikkinumeroita ohjelmistostaan sekä numeroita uudesta ohjelmastaan. Folkmusiikkiyhtye Skylark ilahdutti yleisöä uusilla ja vanhoilla kappaleillaan.

Juhlat huipentuivat tanssiohjelmaan, jonka juontajana oli tunnettu petroskoilainen dj Andrei Akulitšev.

Kansainväliset laulujuhlat saivat alkunsa 1800-luvun lopulla Sortavalassa. Viimeiset sotaa edeltävät juhlat pidettiin vuonna1935. Niihin osallistui Vakkosalmen laululavalla toistasataa kuoroa.

Karjalainen laulujuhlaperinne on elvytetty Sortavalassa vuonna 2012.



Lisää aiheesta
Karjalan Sanomat
Kunnostus: miljoonia Sortavalalle
Sortavala voitti Venäjän matkailuviraston Rosturismin hankekilpailussa. Kaupunki saa 210 miljoonaa ruplaa kunnostukseen. Rahaa myönnetään liittovaltion budjetista.
Oma Mua
Vienan henki šäilyy muuttomattomana
Karjalaisien pruasniekkojen kalenteri on täyši tapahtumie. Erityisešti kešällä. Joka netälinloppuna pietäh iluo Karjalan eri ošien kylissä.
Oma Media
Преображение Сортавала
Неравнодушные люди возрождают столицу Северного Приладожья к новой жизни.
Oma Mua
Oma – vieras
Kerdomus karjalazen Mari-nimellizen inehmizen elaijas. Suuren Izänmuallizen voinan algavuttuu da ukon voinale kaimattuu häi jiäy elämäh buat´uškan da pienen tyttären kel ”suomelazien vallan al”.
Karjalan Sanomat
Risteilymatkustajilla on kiire Karjalaan
Yli 20 000 matkailijaa käy tänä vuonna Karjalassa risteilyaluksilla. Turistit tutustuvat niin maailmankuuluihin Valamoon ja Kižiin kuin paikalliseen kansankulttuuriin.
Oma Mua
Natalja Gromova: “Kirjutan sendäh, ku enämbän tiettäs Karjalas da sen rahvahis”
Vuvven 2022 paras etnobloggari -kilvan diploman on suannuhgi liygiläine — Oma Pajo -horan pajattai, Karjalan Rahvahan Liiton hallindoh kuului Natalja Gromova.
Oma Mua
Haukkašuaren kešäkoulun aikana šattu istorijallini tapahtuma
Heinäkuušša Haukkašuaren kyläššä toimi perintehellini kešäkoulu. Tänä vuotena šen lopetti muutoma kymmenen nuorta ihmistä.
Karjalan Sanomat
Opettaja, radisti, rautatieläinen
Heinäkuun 26. päivänä Suuren isänmaallisen sodan veteraani ja Venäjän rautatieyhtiön ansioitunut työntekijä Raisa Pronkina on täyttänyt sata vuotta.
Oma Mua
Priäžäs on kel pidiä huoldu kukkuvagolois
Kukkii kylä -projektu on todevutettu. Projektan todevuttajannu oli priäžäläine Tatjana Korz’uk da Priäžän kylän veteruanoin nevvosto.
Karjalan Sanomat
Vapaa-ajantilat ajankuluksi ja hyödyksi
Säpsässä avatuista tiloista tuli esimerkki hyväntekeväisyystoiminnasta. Daniil Fedulin on toteuttamassa tilahanketta jo toista vuotta.
Kirjaudu sisään
Rekisteröityä
Salasana
Vahvista salasana