Kuin puola ta karpalo tultih yštäviksi

Kuin puola ta karpalo tultih yštäviksi

Margarita Kemppainen
03.12.2021
Tänä vuotena Karjalan luonto lahjotti meilä äijän meččämarjoja. Vaikka nyt ympäri vuuvven voipi oštua kaupašta kaikenmoisie ulkomualaisie makijaisie, ka karjalaisella mitänä parempua ta hyövyllisempyä, mitä meijän pohjoismarjat, vielä ei oltu kekšitty.
Kuva: Margarita Kemppainen
Kuva: Margarita Kemppainen

Lapšuošta muissan, jotta meilä puola šäily veješšä šuurissa korvoloissa, a jiävytetty karpalo oli kakšikorvasissa vakoissa. Tä niitä tervehellisie marjoja riitti enši kevyäh, a toko ni šeuruavah meččäšatoh šuaten.

Karpalo viimesenä kypšyy, a puola aikasempi – jo elokuušša-šyyškuušša šitä voit poimie.

Niin ni lähettih kolme čikkuo, Maikki, Aino ta Viola meččäh puolua keryämäh. A šitä marjua oli mečäššä niin äijän, jotta šilmät mäntih kiirallah. Čikokšet poimittih kokonaiset vakat ta kiirehittih kotih.

Tuotih marjat kotih – nyt ne pitäy rutompah puhistua, erottua puolat meččäruhkista. Työtä on äijän ta još rupiet hil’l’akkaiseh puhistamah, niin et lopeta ni huomenekšeh šuaten.

Apuh tuli rahvahan viisahuš. Jo aikojah karjalaiset kekšittih mukava “kotikuletin”, min avulla helpošti voipi puhistua ta lajitella marjat. Šen rakentehen kaikki ošat varmašti löyvytäh joka talošša. Čikkoset vähäsen noššallettih stolan yksi laita – šiinä šiula i juokšutie – ta ašetettih laijat puhtahista käsipaikoista. A puola vet on pyörie ta kepie marja, še hyvin pyöriy kallellista pintua myöten alaš.

Kolme čikkuo alettih työ yheššä ta ruato heilä luisti hyvin. Vanhin, Maikki-čikko kuato ylähyätä marjat ta ne iče juoštih alaš, a kaikki meččäruhkat tartuttih stolan pintah. Kun vain puolat piäštih alahakši, ni Aino ta Viola ruttoseh puhtahilla kuivilla vihkoilla pyyhittih pois kaikki ruhkah. Niin juokšutie oli tuaš kuiva ta Maikki šai kuatua marjojen toisen tukun. Kohta kaikki puolat oltih puhtahat.

Vaikka veješšä šäilytetty puola on makie, ka šillä on vähäsen takelo, karkie maku. A tänä vuotena Karjalašša oli niin hyvä omenašato! Omenat oltih mehövät, makiet, pyöriet. Čikokšet šyötih-šyötih omenoja, a niillä ei ni loppuo tullun.

Niin ni piätettih čikot tuttavuššuttua omenat ta puolat, ševottua ne yhteh ta keittyä varen’n’ua. Varen’n’a otti puolan kaunehen ruškien värin, a omena autto vähentyä marjan karkeutta.

Varen’n’ua varoin čikkoset otettih puolua, omenoja ta šokeripeskuo. Joka emäntä voipi iče piättyä, kuin äijän mitä ainehošua tarviččou ta šuau keittyä tätä makijaista oman mavun mukah.

Varen’n’ua puolan ta omenan kera on parempi keittyä muutoma päivä. Enšimmäisenä päivänä vähäsen keität ta jätät jähtymäh huomisekši. A toisena päivänä tuaš keität. Ta kolmantena päivänä varen’n’a on valmis. Niin omenat ei kiehuta hajallah, a šäilytäh kokonaisina paloina, vain tullah ruškeiksi puolan mehušta.

Maistele hyövyllistä varen’n’ua karjalaisien čikokšien reseptin mukah ta ole terveh!


Lisää aiheesta
Oma Mua
Ol’ga Mäkelä: Ei pie ozuttua ylittämisty
Petroskoil eläjäl Ol’ga Mäkeläl on kiokušinkain muasterin mustu vyö. Sentämän vuvven tagaperin Ol’ga tuli minun prijuatel’akse. Lyydinkarjalaine aktivistu oli Karjalazien IX kerähmön deleguattu, on lyydinkarjalan kursoin ammuine ozanottai.
Karjalan Sanomat
Vuosi 2021 toi upeaa luettavaa lapsille
Periodikasta lähti viime vuonna 25 kirjaa, joista enemmistö on venäjänkielisiä. Kuluvana vuonna kustantamo julkaisee muun muassa kansalliskielisiä teoksia.
Kodima
Kaks’-kahten londusenke
Tetab Karjalas fotograf-naturalist Ilja Timin starinoičeb ičeze elos, melentartuses da fotokuviš.
Oma Mua
Kunnivoijen Vieno Petrovna Fedotovan mustuo
Jälgimäzenny päivänny talvikuudu saimmo igävän viestin: kuoli hyvin tuttu karjalan kielen varzinkarjalan murdehen tutkii Vieno Petrovna Fedotova.
Oma Mua
Runonlaulajien koulu: perintehie šäilyttyän
Opaštuo uutta joka päivä – neuvou meilä rahvahanviisahuš. Ka onko šemmoni paikka, missä voipi opaštuo kirjuttamah runoja? Eletähkö vielä karjalaisissa Arhippa Perttusen tai Ontrei Malisen runošuonet?
Kipinä
Anssi palaa kotiin
Pikku Anssi-pingviini palasi kotiin maailmanympärysmatkasta. Ystävät pyysivät pingviiniä kertomaan tarkemmin matkasta.
Kodima
Tahtoin antta sarnoile toižen elon
”Nel’l’ dölod”-karjan avtor Natalja Silakova starinoiči, mi libuti henged kirjan kirjutamha, kut sunduiba sarnad da niiden hengiden polhe.
Kipinä
Pakkasen mua
Mänepä tiijä, mitä voipi tapahtuo Uutena Vuotena! Pitäy uškuo tai niät monta muutaki.
Karjalan Sanomat
Neuvostoklassikoita suomeksi tekstitettyinä
Kinoklubi tarjoaa joulu- ja uudenvuoden lahjaelokuvapaketin neuvosto- ja venäläisen elokuvan ystäville. Elokuvissa on suomenkielinen tekstitys.
Oma Mua
Kantele-GO!: aktiivini ruato tuou tulokšie
Kanšainvälistä Kantele Goes Global! Ground Zero -projektie toteutetah jo kolmatta vuotta. Mänijän vuuvven piätapahtumista kerto Kantele-GO! -projektin johtaja Ol’ga Vlasova.
Kirjaudu sisään
Rekisteröityä
Salasana
Vahvista salasana