Kieliviikko yhdistänyt Petroskoin ja Pietarin

Kieliviikko yhdistänyt Petroskoin ja Pietarin

Marina Tolstyh
03.12.2024
Tämän viikon aikana Petroskoin suomalais-ugrilaisen koulun ja kolmen pietarilaisen koulun suomen kielen oppilaat oppivat kieltä osallistumalla yhteisiin tilaisuuksiin.
Suomen kielen viikko on alkanut Petroskoin suomalais-ugrilaisessa koulussa. Ohjelmassa on erilaisia kieli- ja seikkailupelejä, teemaoppitunteja ja työpajoja. Kuva: Jekaterina Ivanova
Suomen kielen viikko on alkanut Petroskoin suomalais-ugrilaisessa koulussa. Ohjelmassa on erilaisia kieli- ja seikkailupelejä, teemaoppitunteja ja työpajoja. Kuva: Jekaterina Ivanova

Suomen kielen viikko on käynnissä tällä viikolla Petroskoin suomalaisugrilaisessa koulussa ja kolmessa pietarilaisessa koulussa, joissa oppilaat lukevat suomea pitkänä ja lyhyenä kielenä.

— Viime vuosina olemme pitäneet suomen viikon koulussamme joka vuosi. Aiemmin kieliviikko oli lokakuun lopussa. Tänä lukuvuonna kieliviikko on siirtynyt joulukuun alkuun, mikä vahvistaa lasten joulun odotusta. Se on taianomainen aika, joka yhdistää ihmisiä huolimatta maailman poliittisesta tilanteesta, sanoo Petroskoin suomalais-ugrilaisen koulun vararehtori ja suomen kielen opettaja Jekaterina Ivanova.

Viikon ohjelmassa on erilaisia verkkoyhteyden välityksellä pelattavia kieli- ja seikkailupelejä, teemaoppitunteja ja työpajoja.

Oppilaiden motivaatiota suomen opiskeluun tukevat sellaiset tilaisuudet kuten esimerkiksi Pietari ja Petroskoi sydämessä, Petroskoin ja Pietarin aarteita etsimässä, Muumilaksossa, Joulusäveliä, Joulukalenteri ja Kaunis joulukuu.

Lapset piirtävät, sepittävät runoja suomeksi ja laulavat suomenkielisiä joululauluja.

— Kieliviikolla lapset näkevät, että suomea opiskellaan muissakin kouluissa, ja että suomen oppilaat eri kaupungeista ovat samassa veneessä, lisää Pietarin koulun numero 200 vararehtori ja suomen kielen opettaja Julia Arevkina.

Kieliviikko tukee suomen kielen opetusta
ja yhdistää suomen kielen opettajia ja oppilaita.
Julia Arevkina, Pietarin koulun numero 200 vararehtori ja suomen kielen opettaja

Suomalais-ugrilaisessa koulussa oppilaat lukevat englannin lisäksi myös Karjalan tasavallan alkuperäiskansojen kieliä eli karjalaa, vepsää ja suomea. Koulun vararehtori Ivanova painottaa, että kaikki 920 koululaista opiskelee suomea pitkänä tai lyhyenä kielenä.

— Suomen, karjalan ja vepsän kieli kehittyvät Karjalassa yhdessä. On mahdotonta kuvitella, että karjalan ja vepsän kielen rinnalla ei olisi käytössä suomea. On erittäin tärkeää se, että eri kansoihin kuuluvat koulun oppilaat lukevat näitä kieliä innollaan, Ivanova korostaa.

Pietarilainen suomen kielen opettaja Arevkina puolestaan kertoo, että koulun 802 oppilaasta suurin osa lukee suomea.

— Tästä lukuvuodesta alkaen vanhemmat voivat valita, mitä kieltä heidän lapsensa lukee pitkänä kielenä. Jos oppilas lukee suomea toiselta luokalta, niin englannin kieltä hän lukee viidenneltä luokalta.

Jos oppilas valitsee englannin kielen pitkäksi kieleksi, niin silloin hän ei lue suomea ollenkaan, opettaja kertoo.

—Tänä lukuvuonna vain yhden luokan 34 oppilasta ei opiskele suomea pitkänä kielenä, hän lisää.

On erittäin tärkeää se, että eri kansoihin kuuluvat koulun oppilaat lukevat näitä kieliä innollaan.
Jekaterina Ivanova, Petroskoin suomalais-ugrilaisen koulun vararehtori ja suomen kielen opettaja

Suomalais-ugrilaisen koulun vararehtori Ivanova kertoo, että koulu on tehnyt yhteistyötä pietarilaisten koulujen kanssa noin kolme vuotta. Yhteistyökumppaneina ovat koulut numero 200, 204 ja 284.

Nämä koulut osallistuvat myös muihin Petroskoin suomalais-ugrilaisen koulun pitämiin teematilaisuuksiin

kuten esimerkiksi Kalevalan eepokselle omistettuihin tilaisuuksiin ja Joulutähti-kielikilpailuun.

— Kieliviikon ohjelmaan sisältyy myös Joulukalenteriksi nimetty tietovisa, joka koulu numero 284 pitää oppilailleen joka vuosi ennen 25. joulukuuta, Ivanova kertoo.

Pietarilaisen koulun Telegram-ryhmässä suomen kielen opettajat kirjoittavat suomeksi kielioppia tai maantuntemusta koskevia kysymyksiä, joihin täytyy vastata oikein ja mahdollisimman nopeasti.

— Näyttää siltä, että tietovisa on myös suomalais-ugrilaisen koulun yläluokkalaisille mieleen, opettaja havaitsee.

Kieliviikolla petroskoilaiset koululaiset lukevat suomeksi tekstejä Pietarin historiasta ja nähtävyyksistä ja vastaavat verkossa pidettävän pelin kysymyksiin.

Vuorostaan pietarilaiset oppilaat lukevat tekstejä Petroskoista ja etsivät oikeita vastauksia pelin kysymyksiin.

Myös Karjalan Sanomien ja lastenlehti Kipinän toimitusten ovet ovat suomen oppilaille auki kieliviikolla.

Torstaina toimitus ottaa 9. luokan oppilaita vastaan.

Opettajat keskustelevat tulevasta yhteistyöstä

Suomen kielen viikolla petroskoilaiset ja pietarilaiset suomen opettajat kokoontuvat verkkoistuntoonsa keskustelemaan kielenopetuksen menestyksestä ja ongelmista sekä jatkuvan yhteistyön suunnitelmista.

— Kieliviikko on merkittävä tapahtuma siinä mielessä, että se tukee suomen kielen opetusta ja yhdistää suomen kielen opettajia ja oppilaita, sanoo Pietarin koulun numero 200 vararehtori ja suomen kielen opettaja Julia Arevkina.

— Ajattelemme samoin, kun kysymys koskee kielenopetusta ja oppilaiden kiinnostuksen kehitystä, hän lisää.

Arevkina on sitä mieltä, että koulujen täytyy tehdä yhteistyötä virallisesti solmittujen yhteistyösopimusten perusteella.

Pietarin koulun numero 284 suomen kielen opettaja Tatjana Vjunova haluaisi puolestaan tehdä muiden koulujen kanssa erilaisia verkkohankkeita.

— Hankkeissa voisi online-muodossa tutustua Venäjän vähemmistökansojen kulttuuriin, opettaja miettii.


Lisää aiheesta
Karjalan Sanomat
Mobiiliverkko laajenee Karjalassa
Karjalan piirien liittymistä mobiiliverkkoon jatketaan. Tänä vuonna mobiiliverkon tukiasemat rakennetaan neljään taajamaan.
Oma Mua
Kus elettih kandelehel soittajat da kui syödih kiiselii
Karjalazien X kerähmön vallittuloin nevvosto pidi nelli suurdu piduo, kuduat oldih omistettu karjalazien kul’tuurale. Viisaš pala-huondespuolizes pivos tulluzile saneltih vienenkarjalazien perindölöis.
Karjalan Sanomat
Kouluhankkeet saavat budjettirahoitusta
Karjalan tasavallan koulut voivat voittaa hankekilpailussa puoli miljoonaa ruplaa aloitteidensa toteuttamiseksi. Kilpailun ensimmäinen vaihe päättyy viikon päästä.
Oma Mua
Moine oza oli lepitty: ozatoi mučoi, jällespäi – leski
Voiton 80-vuozipäiväkse Karjalan Rahvahan Liitto pidäy aktsiedu “Karjalazet voinan vuozinnu”.
Karjalan Sanomat
Vuottovaara voi parantaa liikennettä
Karjalan päämiehen mukaan nuorin kansallispuisto voi vauhdittaa sekä piirin matkailun että myös liikenneinfrastruktuurin kehitystä.
Oma Mua
Karjalan kieli sai uvven eloksen
Sulakuun 20. päivänny Karjalas pietäh Karjalan da vepsän kirjukielien päiviä. Karjalan kirjukieli hyväksyttih latinalazen kirjaimikon pohjal vuvvennu 1989. Suurdu ruaduo kielen kehittämizekse ruvettih pidämäh Karjalan eri čuppulois.
Karjalan Sanomat
Kostamus Karjalan talouden ajurina
Viime vuonna suuret ja keskisuuret yritykset investoivat Kostamuksen talouteen 11,4 miljardia ruplaa. 90 prosenttia niistä sijoitti kaupungin ja Karjalan kaivosalan johtavin yritys Karelski okatyš.
Oma Mua
Mihail Gol’denberg: “Kalevalan pitäy kuuluo ta näkyö”
Mitein luatie Karjalua luopusammakši turistiloilla esittyän “Kalevalua”? Tarviččouko Petroskoi uušie Kalevala-aiheisie turistiobjektija? Niitä ta toisie kyšymykšie käsiteltih pyörie stola -issunnošša.
Oma Mua
Priäžän lohkon voinuhistouriedu pienes pertizes
Priäžän kylän Elämä-keskukses on pieni muzeiperti, sie ruokos pietäh harvinazii voinanaigazii dokumentoi da veššilöi.
Karjalan Sanomat
Osuuskunnat edistävät marjatuotannon kehitystä
Maatalousosuuskuntien perustaminen mahdollistaa valtion tuen lisäämisen marjanviljelijöille.
Kirjaudu sisään