Karjala aloitti massarokotukset
Karjala aloitti massarokotukset koronavirusta vastaan maanantaina. Aiemmin rokotettiin vain terveydenhoitohenkilökuntaa, opettajia ja sosiaalityöntekijöitä. Tasavalta on aloittanut kaikkien muidenkin ihmisryhmien kotonarokotukset.
Käytössä on venäläisvalmisteinen Sputnik V -rokote. Karjalan terveysministeriön tiedotteen mukaan vuoden 2020 loppuun mennessä tasavaltamme sai 1 242 rokoteannosta, mikä mahdollisti rokotusten aloittamisen.
Viime viikolla Karjalaan toimitettiin 2 200 rokoteannosta lisää. Nyt rokottaminen on keskittynyt pääkaupunkiin. Halukkaita alettiin rokottaa myös Karjalan piirisairaaloissa.
Tammi—helmikuussa odotetaan 28 000 rokoteannosta lisää.
Suhtautuminen rokotteeseen on kaksinaista. Toiset ovat tosi innoissaan, mutta toiset ovat vähän pelokkaita, onko rokote turvallinen.
Rokotteeseen myönteisesti suhtautuvat henkilöt perustelevat kantaansa näin:
— Mielestäni rokote on erittäin tärkeä osa korovirusepidemian selättämisessä, ja se osaltaan mahdollistaa paluun normaalielämään. Otan itse rokotteen, segežalainen opettaja Marina Lukina kertoo.
— Päätin ottaa sen oman turvallisuuteni vuoksi. Apteekissa on jatkuva virta potilaita, ja joillakuilla heistä on ollut positiivinen covid-19-näyte, Petroskoin apteekissa työskentelevä Galina Paromova sanoo.
— Ammattini vuoksi todennäköisesti otan rokotteen, luotan kuitenkin rokotesuojaan. Työssäni joudun aika paljon ihmisten kanssa tekemisiin. Työni edellyttää myös työmatkoja sekä Karjalassa että sen ulkopuolelle. Työmatkoilla minulta vaaditaan koronatesti. Ja lisäksi PCR-testi on hinnaltaan kallis, petroskoilainen toimittaja Margarita Pehkonen sanoo.
Joitakin rokottaminen kuitenkin pelottaa. Osa kielteisesti suhtautuneista epäilee rokotteen tehoa.
— Kaikilla rokotteilla voi olla haittavaikutuksia. Mietin sitä, mitä sivuvaikutuksia rokotteella voi olla, äitiyslomalla oleva Ksenia Jefremova sanoo.
— Rokote on kovin nopeasti kehitetty, joten en ota sitä. Odotan tarkempia tietoja ja kokemuksia. Vielä ei tiedetä, kuinka pitkään rokotteen antama suojaus kestää. En ole ottanut myöskään influenssarokotetta, Petroskoin pankin työntekijä Natalia Viglijeva sanoo.
— En osaa vielä sanoa. Kuulun riskiryhmään, mutta olen vähän skeptinen tätä rokotetta kohtaan. Täytyy harkita asiaa todella vakavasti, eläkeläinen Svetlana Sidorova sanoo.
Jotkut lääkärit ovat myös skeptisiä rokotteen suhteen. Osa lääkäreistä ei halua ottaa rokotetta.
— Rokotteen tehoa tai turvallisuutta ei ole täysin todistettu. Koronarokote on kehitetty lyhyessä ajassa. Alle vuodessa ei ole mahdollista saada luotettavia tutkimustuloksia. Lisäksi esiintymishuipulla on vaarallista ottaa rokotteita. Influenssarokote tehdään ennen influenssakautta, Petroskoin 1. poliklinikan lastenlääkäri Nadežda Pospelova kertoo.
Osa ottaa rokotteen todennäköisesti, mutta ei ole vielä päättänyt.
— Yhtäältä koronarokotteen kaikista mahdollisista haittavaikutuksista ei ole vielä tarkkaa tietoa. Toisaalta korona voi aiheuttaa terveysriskejä. En siis vielä tiedä, Karjalan tasavallansairaalassa työskentelevä sairaanhoitaja Jelena Dolmatova sanoo.
Venäjän varapääministeri Tatjana Golikova korosti eilen Venäjän hallituksen lehdistöpalvelussa, ettei kerran koronavirukseen sairastuneiden tarvitse kiirehtiä rokotteen ottamista.
— Siitä huolimatta, että virukseen sairastumisen jälkeen vasta-aineet laskevat vähitellen, solumuisti pysyy viruksen suhteen. Aiemmin koronavirukseen sairastuneet henkilöt sairastuvat tautiin uudestaan hyvin harvoin, Golikova kertoi.
Rokotteen ottaminen on kuitenkin vapaaehtoista. Sputnik V -rokote annetaan kahdessa erässä 21 päivän välein. Kahden annoksen rokotussarja suojaa taudilta paremmin. Koronarokotteen tehokkuudeksi on ilmoitettu yli 90 prosenttia.
Jos haluaa ottaa rokotteen, tulee ilmoittautua asuinpaikan poliklinikalla.
— Ensiksi pitää varata aika. Poliklinikalla pitää allekirjoittaa suostumus rokotukseen, täyttää taustatietolomake ja käydä lääkärintarkastuksessa, kerrottiin Petroskoin 5. poliklinikalta.
Jokaisesta ampullista riittää rokotetta viidelle. Siksi vuorot on aikataulutettu niin, että viisi ihmistä rokotetaan aina peräkkäin.
Lääkärit varoittavat, että rokotuksen jälkeen voi ilmetä paikallisia oireita pistoskohdassa, kuten kipua tai punoitusta. Tavallisia ovat myös ohimenevät yleisoireet, kuten kuume, päänsärky ja huonovointisuus. Ne alkavat parin vuorokauden sisällä rokottamisesta ja menevät ohi muutamissa tunneissa tai vuorokausissa.
Koronatilanne on Karjalassa vaikea, vaikka viime viikkoina koronatartuntojen määrä on kuitenkin vähentynyt.
Vasta-ainetestiä ei oteta ennen rokottamista
Jos ihminen aikoo ottaa koronarokotteen, häneltä ei oteta Covid-19 -vasta-ainetestiä ennen rokottamista. Arvion testauksen tarpeellisuudesta tekee lääkäri.
— COVID-19 -rokotteen antaminen ei edellytä koronaviruksen vasta-ainetestin tekemistä henkilöille, kerrottiin Karjalan terveysministeriöstä.
Ennen rokottamista lääkärin tulee tarkistaa rokotettavan terveydentila ja selvittää kaikki tarvittavat tiedot. Sitten lääkäri määrittelee vasta-ainetestin tarpeen.
Jos rokotettava sairasti aiemmin koronaviruksen aiheuttaman taudin tai altistui koronalle viimeisen parin viikon aikana, hän saa lähetteen PCR-testiin tai vasta-ainetestiin. Aiemmin koronavirukseen sairastuneen henkilön tulee odottaa paranemisen jälkeen vähintään kuusi kuukautta ennen rokottamista.
