Kanšallisien kirjallisukšien kehityštä käsiteltih Moskovašša

Kanšallisien kirjallisukšien kehityštä käsiteltih Moskovašša

Uljana Tikkanen
13.06.2024
Moskovan Ruškiella aukivolla X kirjafestivalin rajoissa oli pietty Kanšallisien kirjallisukšien festivali. Kirjailijat ta runoilijat šekä kielen ta kulttuurin aktiiviset šäilyttäjät tultih festivalih, jotta tutuštuo toini toiseh.
Kanšallisien kirjallisukšien festivalin aikana oli pietty Šuomelais-ugrilaisien ta samojedikanšojen runouš ta prousa -kokomukšen esittely. 0+ Kuva: Dmitrii Voroširin
Kanšallisien kirjallisukšien festivalin aikana oli pietty Šuomelais-ugrilaisien ta samojedikanšojen runouš ta prousa -kokomukšen esittely. 0+ Kuva: Dmitrii Voroširin

Aleksandr Puškinin 225-merkkipäivänä Moskovašša luvettih runoja ta starinoja Venäjän kanšojen muamonkielillä. Kanšallisien kirjallisukšien festivalin enšimmäini päivä oli Puškinin šyntymäpäivän kera šamana päivänä, šentäh festivalin ošallistujat luvettin Šuuren runoilijan ta kirjailijan tevokšie omilla muamonkielillä. Tunnettuja runoja kuuluu komin, hantin, lezginskin, mokšan, džalganskin, avarskin ta karjalan kielillä.

— Puškinin 225-merkkipäiväkši mie luajin Puškinin tunnetun runon oman kiännökšen. Ta tämä runo kuuluu nyt enšimmäistä kertua džalganskin kielellä, kummaista paissah vain kahešša kyläššä Dagestanin tašavallašša. Meijän kielellä ei ole virallista kirjakieltä, ka kuiteski mie kirjutan runoja ta esitän niitä omalla šivulla VK-verkošša, šano Safijat Džalganskaja, runoilija, Venäjän kirjailijaliiton jäšen.

Puškinin runojen luventojen jäšenet koroššettih, jotta Puškinin kirjallisuš auttau kehittyä heijän muamonkielie ta kirjallisukšie.

Puškinin 225-merkkipäiväkši mie luajin Puškinin tunnetun runon oman kiännökšen. Ta tämä runo kuuluu nyt enšimmäistä kertua džalganskin kielellä, kummaista paissah vain kahešša kyläššä Dagestanin tašavallašša.
Safijat Džalganskaja, runoilija

Kanšallisien kirjallisukšien festivalin aikana oli pietty Šuomelais-ugrilaisien ta samojedikanšojen runouš ta prousa -kokomukšen esittely. 

Kirja oli valmissettu Venäjän kanšojen nykyaikani kirjallisuš -šarjan rajoissa ta täššä antologijašša on yhissetty tevokšie, kumpaset oli kirjutettu 1990-vuosien jälkeh.

Esittelyššä oli pakinoja nykyaikasen kirjallisuon kehitykšeštä ta tilantehešta. Hantin, mokšan, komin, karjalan ta marin kanšojen etuštajat: runoilijat ta prousan kirjuttajat kerrottih omista kirjallisukšista.

— Kaikissa meijän kirjallisukšissa näkyy yhtehisie kehityšprosessija. Enempyä kehityštä šuau runouš, a romanija melkein ei kirjuteta, šentäh kun niijen kirjuttamista varoin pitäy tietyä omua kieltä šyväšti. Mi koškou teemoja, ni kaikista enämpi on kirjitettu ihmisen ta luonnon šuhtehista šekä kanšojen kirjallisukšissa šyväšti näkyy perintehien erikoisukšie, šano esittelyn moderattori, runoilija, kiäntäjä Aleksei Arzamazov.

Kokomukšešša on niise Karjalan kantakanšojen prousa- ta runouštevokšie karjalan, vepšän ta šuomen kielellä. Vienan murrehta esitetäh runoilijan Sergei Jakovlevin runot. Kaikilla tevokšilla on kiännöš venäjäkši.

Kaikissa meijän kirjallisukšissa näkyy yhtehisie kehityšprosessija. Enempyä kehityštä šuau runouš, a romanija melkein ei kirjuteta, šentäh kun niijen kirjuttamista varoin pitäy tietyä omua kieltä šyväšti.
Aleksei Arzamazov, runoilija, kiäntäjä

Kanšallisien kirjallisukšien festivalissa oli monta mukavua keškušteluo kielien šäilyttämiseštä ta kehittämiseštä. Esimerkiksi, mitein pitäy kiäntyä runoja kanšallisista kielistä venäjäkši, jotta merkityš olis šelitetty oikein ta jotta šiitä tulis kiännöš, eikä uuši tevoš.

— Konša pitäy kiäntyä runoja kanšallisista kielistä, runoilija työntäy runon tekstin vapuan kiännökšen venäjänkielisellä runoilijalla ta še kirjuttau täštä tekstistä runon. Monet kirjailijat šuututah täh kiännökšeh ta šanotah, jotta tärkiet ajatukšet männäh pois šemmosešta runošta. Mie tahtosin löytyä ratkaisu. Yksi niistä vois olla yhteyven pitämini kiäntäjän ta kirjailijan välissä, ta još on mahollisuš, ni hiän vois matkuštua kirjailijan kotimualla. Ka käsittelyn aikana oli kuiteski noššettu tämän teeman vielä šyvempie kyšymykšie, šano festivalin yksi järještäjistä Anna Voronkova.

Oli pakinoja kielen šiirtämiseštä lapšilla perehissä ta lapšien kuvalehtien avulla, kielien online opaštamisešta, teleuutisien valmistamisešta ta monista toisista teemoista, kumpaset aina ollah piäššä kielien šäilyttäjillä. 

Eryähissä tašavalloissa asiet männäh paremmin ta mäneššykšen esimerkkinä vois pityä kanšallisien kielien online koulun järještämistä Dagestanin kanšojen kielien opaštamista varoin tahi telefonišovellukšien valmistamista, toisissa tašavalloissa kielen šäilyttämini mänöy hil’l’asemmin. Ka festivalin aikana oli esitetty, kuin äijän keinoja voit käyttyä oman kielen šäilyttämiseššä šekä oli koroššettu, jotta ihmiset tarvitah šitä ta ollah valmehet vaššata oman kielen šäilyttämiseštä.


Lisää aiheesta
Karjalan Sanomat
Humanistiset opintolinjat kiinnostavat eniten
Suurin osa hakijoista eli 90 prosenttia hakee Petroskoin yliopistoon sähköisesti. Yhteishaku päättyy 25. heinäkuuta.
Karjalan Sanomat
Taimituotanto on kasvamassa Karjalassa
Taimitarhojen kasvihuoneet varustetaan lämmityslaitteilla. Niiden ansiosta havupuiden siemeniä kylvetään kaksi kertaa vuodessa.
Oma Mua
Šankarit vuaralla
II Karjalan iäremmäini parijuokšu “TeräšVuara” mäni Koštamukšen kaupunkipiirin Ponkkalahešša. Tänä vuotena kuot’ella omie voimie tuli 34 henkie.
Karjalan Sanomat
Salaatin tuottaja laajentaa tuotantoa
Uudessa kasvihuoneessa salaattia kasvatetaan ajanmukaisella ympäristöystävällisellä menetelmällä ilman maaperää.
Karjalan Sanomat
Karjala ja Kuolan niemimaa kameran takaa
Karjalan kansallismuseon uusi näyttely kertoo Muurmannin radan rakentamisesta rautatieinsinööri Aleksandr Azantšejevin ottamin valokuvin. Useimmat kuvista on julkaistu ensi kertaa.
Kipinä
Minun baban sarnad. Lahj jänišalpäi
Maria Aleksejeva johtutab sarnoid, miččid hänele staronoiči laps’aigal hänen baboi. Necil kerdal penikaine Mašoi lähteb ičeze vanhembidenke heinäntegole. Nece sarn starinoičeb, kut mäni emäine radpäiv nitul.
Karjalan Sanomat
Kielten tilanne puhuttaa tutkijoita
Karjalan kielen, kirjallisuuden ja historian tutkimuslaitoksen valtuuskunta osallistui Venäjän suomalais-ugrilaisten tutkijoiden konferenssiin Joškar-Olassa.
Oma Mua
Šinini trollikka
Lapšienkirjailijan Irina Nikitinan Šinini trollikka -starina kuuluu Kaupunki, missä eläy lapšuš -kirjah. Kokomuš ilmeštyy šyyškuušša.
Karjalan Sanomat
Valkovenäläiset muistelivat keskitysleirien vankeja
Suomalaisten ja saksalaisten keskitysleirien entiset vangit kävivät Karjalan tasavallassa osoittamassa kunniaa kaatuneille sotilaille ja kuolleille vangeille.
Oma Mua
Elettävä elämä ei ole ylitettävä pelto
Heinäkuun 8. päivänä Venäjällä juhlitah Perehen, rakkahuon ta uškollisuon päivyä. Tahomma kertuo Gundirevien pereheštä.
Kirjaudu sisään
Rekisteröityä
Salasana
Vahvista salasana