Kaivospaikoista uusi matkailureitti

Kaivospaikoista uusi matkailureitti

Marina Tolstyh
07.09.2022
Uusi reitti on yhdistänyt Prääsän, Pitkärannan ja Suojärven piirien paikat, joissa aiemmin toimivat rautaruukit ja kaivokset.
Leningradin alueen valtiollisen yliopiston opiskelijat tutkivat Tulemajärven puiston lähistöllä olevaa kaivosta Venäjän maantieteellisen seuran speleologin Anton Juškon (ensimmäinen oikealta) johdolla. Kuva: Ksenija Tšumak
Leningradin alueen valtiollisen yliopiston opiskelijat tutkivat Tulemajärven puiston lähistöllä olevaa kaivosta Venäjän maantieteellisen seuran speleologin Anton Juškon (ensimmäinen oikealta) johdolla. Kuva: Ksenija Tšumak

Karjalan matkailuhallinnon ja matkatoimistojen edustajat lähtevät tällä viikolla testaamaan uutta reittiä, joka voi olla mielenkiintoinen myös paikallisille asukkaille. Reitti kertoo kaivosteollisuuden kehityksestä 1800—1900 -luvuilla nykyisten Prääsän, Pitkärannan ja Suojärven piirien alueella.

— Olemme tehneet reitin Karjalan kaivosteollisuus: historia ja nykyaika -hankkeessa, joka sai apurahaa Venäjän presidentin rahastosta, kertoo Karjalan kansalaisjärjestöjen resurssikeskuksen hankekoordinaattori Ksenija Tšumak.

Reittiin kuuluvat esimerkiksi entisen Tulemajärven rautatehtaan alueelle perustettu malmipuisto, Pitkärannan entisiä kaivoksia ja Suojärven Annantehtaan raunioita.

Tšumakin mukaan Tulemajärven malminpuisto on suhteellisen hyvässä kunnossa verrattuna muihin kohteisiin. Puistossa on säilynyt viiden tehdasrakennuksen seiniä.

— Hankkeessa rakennusalan asiantuntijat tarkastivat tiiliseinien kuntoa. Seinien päälle, joissa tiilet ovat särkymässä, laitettiin metalliverkot. Tämä parantaa kävijöiden turvallisuutta, koordinaattori kertoo.

Puiston tienoilla on myös malmikaivos, jolle pääsy on kielletty. Venäjän maantieteellisen seuran speleologit Pietarista tutkivat keväällä ja kesällä kaivoksen kuntoa. Lokakuussa he esittävät tutkimuksensa tuloksia ja kertovat, voiko tuoda kaivokselle turisteja.

Hankkeessa puhdistimme entisen Ristiojan rikastuslaitoksen alueen paikallisten vapaaehtoisten kanssa.
Ksenija Tšumak, Karjalan kansalaisjärjestöjen resurssikeskuksen hankekoordinaattori

Reitin valmisteluun ovat osallistuneet Petroskoin yliopiston ja Aleksandr Puškinin nimeä kantavan Leningradin alueen valtiollisen yliopiston opiskelijoita, Pitkärannan kotiseutuhistorian Obereg-kerho ja kirjasto sekä Suojärven kotiseutumuseo ja piirien itsehallintoelimien edustajia.

— Tulemajärven puistossa järjestimme opiskelijoille kaksi telttaleiriä. He tutustuivat puiston historiaan ja osallistuivat talkoisiin, Tšumak sanoo.

Esimerkiksi Petroskoin yliopiston opiskelijat kunnostivat puiston katsomoalueen, elokuun alussa siinä järjestettiin Laulavat kivet -festivaali.

Pitkärannan kaupungin tienoilla on viisi kaivosteollisuuden kohdetta, jotka kuuluvat reittiin. Yksi niistä on entinen Ristiojan rikastuslaitos. Tehtaan rakennuksista on jäänyt pystyyn hyvin vähän. Tehtaan alue oli hylätty pitkään, ja siellä oli luvaton kaatopaikka.

— Hankkeessa puhdistimme tehtaan alueen paikallisten vapaaehtoisten kanssa. Veimme alueelta pois tonnin roskaa. Myös tehtaan Gerberts-nimisen kaivoksen alue on kunnostettu. Kaivos toimi vuosina 1896—1903, hankekoordinaattori esittää.

Hankkeen ansiosta Karjalan kaivosteollisuuden historiasta puhutaan nyt enemmän, ja tämä aihe kiinnostaa ihmisiä.
Ksenija Tšumak, Karjalan kansalaisjärjestöjen resurssikeskuksen hankekoordinaattori

Noin kahdeksan kilometrin päässä Suojärveltä on paikka, jossa Annantehdas toimi melkein sata vuotta vuoteen 1905 asti. Siinä hyödynnettiin noin 60—80 kilometrin päässä sijaitsevista järvistä nostettua rautamalmia.

— Nyt tehtaan paikalla voi nähdä tummanvihreää ja ruskeaa kuonaa ja noin kahden metrin pituisen tiiliseinän. Myös tällä paikalla pidimme talkoot, Tšumak sanoo.

Suojärven kotiseutumuseo aikoo pystyttää kaupungin puistoon Annantehtaasta kertovan tiedostustaulun. Tämän viikon lauantaina rautaruukin historiasta kerrotaan paikallisessa tilaisuudessa tehtaan alueella.

Kohteiden historiasta kertovat tiedotustaulut ovat kohteiden vieressä koko reitillä.

Pian päivänvalon näkee kirja Prääsän, Pitkärannan ja Suojärven kaivosteollisuuden historiasta.

— Hankkeen ansiosta Karjalan kaivosteollisuuden historiasta puhutaan nyt enemmän, ja tämä aihe kiinnostaa ihmisiä, Tšumak huomauttaa.

Seuraava hanke tekee sivuston ja kartan

Karjalan kaivosteollisuus: historia ja nykyaika -hankkeella on jatkoa. Karjalan kansalaisjärjestöjen resurssikeskus ja Sortavalan Pohjois-Laatokan aluemuseo ovat aloittamassa yhteisen hankkeen. Sen nimi on Karjalan tasavallan kaivosteollisuuden perintö.

— Teemme sivuston ja kartan, josta löytyy tietoa ainakin 300 kaivosteollisuuden kohteesta, muun muassa kymmenestä rautatehtaasta, Karjalan kansalaisjärjestöjen resurssikeskuksen hankekoordinaattori Ksenija Tšumak sanoo.


Lisää aiheesta
Karjalan Sanomat
Lisää rahoitusta Ympäristö-hankkeeseen
Hankkeen uusi rahoitus alkaa vuonna 2025. Karjalan on nyt määrättävä tehtävät, joihin se hakee rahoitusta.
Oma Mua
Mustakkua niilöi, kedä tänäpäi ei ole meijänke
Voitonpäivy on suuri da kallis pruazniekku. Tänä vuon roihes jo seiččiekymmen yheksä vuottu, kui loppih Suuri Ižänmualline voinu, kudai toi äijän gor’ua rahvahale.
Karjalan Sanomat
Kižille nauttimaan, uimaan ja juoksemaan
Saari tarjoaa vieraileville luonnonrauhaa, nähtävyyksiä, majoitusta, tapahtumia ja aktiviteetteja. Museon alus kuljettaa matkailijoita Ojatevštšinasta saarelle viidessätoista minuutissa.
Karjalan Sanomat
Vepsäläisistä kertova teos Vuoden kirjaksi
Vepsäläisten kulttuuriperintö -kirjaan on koottu Vladimir Pimenovin etnografisten tutkimusmatkojen aineistoa. Tutkimusmatkat tehtiin vepsäläisten asuinpaikoille Leningradin alueella ja Karjalassa.
Oma Mua
Härkä tervattu šelkä
Tämän karjalaisen starinan Santra Remšujevalta iäninauhalla kirjutti Raisa Remšujeva pimiekuušša 2005.
Kipinä
Mušt Suren voinan gerojiš
Suren voinan gerojiden muštoks starinoičem ühtes Šoutjärven melentartuisijoišpäi – Tučinan pertiš. Vodel 1943 sigä peitihe tedišteluzjouk.
Karjalan Sanomat
Tietosanakirja palvelee vähemmistökielilläkin
Uudessa Ruwiki-verkkotietosanakirjassa on tietoa monilla Venäjän kansojen kielillä. Niiden joukossa ovat myös karjalan ja vepsän kielet.
Oma Mua
Karjalaine tulipalomies
Viktor Kirillov on kuulužu mies karjalazien keskes. Juumoranke karjalakse pagizii da ruadai Konan kylän poigu on täyttänyh 50 vuottu da eroi omas ruadokohtaspäi. Iel on uuzi elos, uuvet hommat, parahat igävuvvet.
Karjalan Sanomat
Animaation parissa aamusta iltaan
Jessoilan animaatiostudion johtaja Oleg Obnosov on opettanut lapsille animaatiota lähes 20 vuotta. Tänä vuonna hän sai Paras taiteilija-opettaja -arvonimen.
Karjalan Sanomat
Lobanovin sillan korjaus ruuhkauttaa liikennettä
Lobanovin sillan peruskorjaus on ruuhkauttanut liikennettä Petroskoissa. Viranomaiset yrittävät ratkaista liikenneongelman.
Kirjaudu sisään
Rekisteröityä
Salasana
Vahvista salasana