Kai livvin piämurdehen tärgiet sanakniigat ollah valmehet
Kanzoinvälizen kandurahvahien päivän kynnyksel, kuduadu pietäh muailmas elokuun 9. päivänny, pagizimmo oman karjalan kielen kehitändäs da ubouvves grammuatiekku-orfogruafizes sanakniigas Ven’an tiedoakadiemien Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituutan ruadajan, mainitun da toiziengi karjalankielizien sanakniigoin kirjuttajan Tatjana Boikonke.
– Tatjana Petrovna, tahtozimmo enzikse paista karjalan kirjukielen elvytändäs da kehitändäs. Voizittogo sanuo, mis kai algavui da kui pitkäle olemmo piässyh sit ruavos?
– Meijän karjalan nuorikirjallizel kielel on lyhelähkö histourii. Vaste 1980-luvun lopul karjalazet ruvettih pagizemah karjalan kielen elvyttämizes. Petroskois oli pietty suuri konferensii, kuduan kuhkuttajannu oli meijän Instituuttu. Sen konferensien tärgevimänny kyzymyksenny oli karjalan kielen elvyttämine da sen opastamine školis. Muga algavui uuzi ruado kirjukielen kehittämizes. Oli piätetty luadie kirjukieldy kahtel piämurdehel – vienan da livvin, a kirjukielen perustakse panna latinalaine kirjaimikko. Meijän Instituutan tiedoruadajat ruvettih valmistamah opastundukniigoi da sanakniigoi mollembil piämurdehil. Vuvvennu 1989 oli hyväksytty mollembien piämurdehien kirjaimikot, a vuvvennu 1990 jo nähtih päivänvalgien kaksi aberii: vienan piämurdehel sen valmisti Pekka Zaikov, a livvin piämurdehel – L’udmila Markianova. Nämmis aberilois kerras tuldih nägevih murdehien erot. Ku kebjendiä lapsile opastus muamankielel oli piätetty luadie yhtehine kirjaimikko. Karjalan tazavallan halličus hyväksyi yhtehizen kirjaimikon vuvvennu 2007.
Jälles aberiloi piästih ilmah luvendukniigat karjalan kielel: vuvvennu 1992 L’udmila Markianova valmisti kniigan “Kirjuniekku”, vuvvennu 1993 Pekka Zaikov valmisti vienan piämurdehel kniigan “Kaunista Karjalua”, a minä valmistin luvendukniigan “Oma sana”, kudai oli painettu vuvvennu 1995. Nämmis enzimäzis luvendukniigois oli annettu pienet sanakniigazet, kudualois joga sanal jo oldih omat orfogruafizet muvvot.
Kodvazen peräs rubeimmo valmistamah sanakniigoi opastujih niškoi. Myö L’udmila Markianovanke vuvvennu 1996 valmistimmo “Karjal-ven’alazen sanakniigan”, kuduah oli pandu kaikkiedah läs 9 000 sanua. Pekka Zaikov da Larisa Rugojeva sežo vuvvennu 1999 valmistettih sanakniigan vienan piämurdehel “Karjalais-venäläini sanakirja”.
Vuozien 2000 allus oli valmistettu karjalan kielen grammuatiekat “Karjalan kielioppi” (5-9) školanopastujih niškoi, niilöin luadijoinnu oldih L’udmila Markianova da Pekka Zaikov. Nämmii grammuatiekkoi tänäpäigi käytetäh karjalan kielen opastajes školis.
Petroskoin yliopistos jo ammui opastettih suomen kieldy, a vuvvennu 1991 sie avattih karjalan- da vepsänkieline kuafedru. Vuvvennu 1992 Karjalan pedagouguinstituutas oli avattu karjalan da vepsänkieline tiedokundu, a sit ližäkse oli vie avattu algukursu niilöih abiturientoih näh, kuduat ei voidu enzikerras piästä läbi tutkindolois da puuttuo opastumah pedagouguinstituuttah. Hyö vuvvenaigua opastuttih ven’an kieldy, matemuatiekkua, opastuttih pagizemah da kirjuttamah karjalakse, a sit jo piästih opastumah enzikursale. Minägi iče sie 13 vuottu opastin lapsii pagizemeh da kirjuttamah karjalakse.
Elokuus 1999 Karjalan tazavallan Kanzallizen poliitiekan valdivokomitietas algai ruavon sanastokomiissii, kuduan piähommannu oli suattua kundoh karjalan da vepsän kielen sanasto. Sit komiissies oldih alallizet ruadajat, da abuniekoinnu heil roittih karjalan kielen tiedäjät opastajat, tiedoruadajat, žurnalistat, karjalankieline intelligencii. Ku kodvan aigua käytös meil oli vai argikieli, sentäh kieles ei täydynyh yhteiskundupoliitiekku-, tehniekku-, faunu- da flourusanoi da toizii uuzii sanoi. Karjalan kielen sananluajindusistiemu on hyvin kehitynnyh, grammuatiekan siändölöin mugah voi luadie uuttu sanua. Sanastokomissien ruadajat viijen vuvven aigah piästettih ilmah 4 bylletienii: Školasanasto, Lingvistiekkuterminät, Yhteskunnallis-poliittine sanasto, Fauna- da flourasanasto, kudualois oli läs 10 tuhattu sanua. Nämmien bylletienilöin enimät sanat oli otettu uuzih sanakniigoih.
Sanan luajindutabua on äijy. Minä jo sanoin, ku meijän sanan luajindusistiemu on hyvin kehitynnyh. Suffiksoin avul voi luadie kaikenmoizii sanoi: net voijah olla nominukandazet dai verbikandazet. Kieles on äijy yhtyssanua da kiännöslaihinsanua (piäsana ‘определяемое слово’, yhtysvirkeh ‘сложное предложение’, kirjukieli ‘литературный язык, письменность’). Uuzii sanoi voi luadie heittelemättäh, vaiku pidäy tiediä sen ruavon miäry. Pidäy ku rahvas, kai lugijat ellendettäs da tundiettas uuzii sanoi, otettas vastah da ruvettas niilöi käyttämäh. Sentäh myö enzikse ečimmö sanoi vahnois kniigois da sanakniigois ku löydiä niilöis kniigois perustat uuzil sanoil. Suuriman avun täs ruavos saimmo kuuziozazes Karjalan kielen sanakniigas. Suomen tutkijat kerättih net materjualat da niilöin ezikuvat vie enne voinua, konzu käytös oli vie äijiä enämbi karjalastu sanua. Äijät niilöis sanois nygöi jo hävittih, ei olla käytös.
Sanoi sanakniigoih valličimmo syväintunnol, enzikse panimmo kaikis enimäl käytösolijat sanat – kaikkienkäytettävät sanat. Uuzii sanoi otimmo bylletienilöispäi – niilöi sanoi, kuduat sežo ollah puaksumbah käytös da pyrritähes kieleh. Tiettäväine, kaikkii 10 tuhattu sanua, kuduat ollah nämmis bylletienilöis, ottua emmo voinnuh, sežo valličimmo net, kuduat oldih tarvittavat nygyaigazis ololois.
Suomen kieli on meijän lähäine sugukieli, sentäh sit kieles on laihinoittu äijy sanua, kuduat nygöi ollah tuttavat lugijoile: ezimerkikse, tiedokoneh, mustopačas, yliopisto, lendokoneh, ilmoitus, muodo, sähkö da muut sanat.
Nygöi enimät käytetäh Internettua. Sanakniigois on annettu vägitukku sanua, kuduat koskutah Internettua: antiviirussu, saitu, brauzer, mikrofon, noutbukku, monitor, programmu, projektor, sensor, stiilussu. Nämmä ollah internacionualizet sanat.
Uuttu sanua on otettu lähäl olijas suurembas ven’an kieles. Ku mondu vuottu myö elämmö rinnakkai, nengomat ven’ankielizet sanat, kui stola, stuulu, dengu, škola, kluassu, ručku, zavodu da äijät muut sanat on tuldu da juurruttu meijän kieleh.
Kielen kehitysruavon allus on mennyh jo läs 30 vuottu. Äijän kerdua piimmö paginua virrallizes stuatusas. Tadä meijän paginua ei otettu vastah meijän tazavallan virgumiehet. Nygöigi karjalan kieli on ainavo kieli Ven’an Federacies, kudual ei ole virrallistu stuatussua. Jälgikerran, konzu algaimmo tämän paginan, parluamentas ei hyväksytty karjalan kieldy virrallizekse kielekse.
Toinah viga on meis ičes? Vähäl yhtyimmö, emmo voinnuh lähetä toine toizenke, toiči piimmö riidua, kenen murreh on parembi da pädevembi?
– Uuzi ilmah piästetty sanakniigu on karjalan kielen enzimäine grammuatiekku-orfogruafine sanakniigu. Eigo enne ottavuttu moizien sanakniigoin luajindah? Eigo opittu luadie niilöi?
– Tämä on karjalan kielen enzimäine grammuatiekku-orfogruafine sanakniigu. Minä jo sanoin, ku meijän karjalan nuorikirjallizel kielel on lyhelähkö histourii. Enne ei voidu ottuakseh moizien sanakniigoin luajindah sentäh, ku käytös oli vai argikieli, kieles ei täydynyh yhteiskundupoliitiekku-, tehniekku-, faunu- da flourusanoi da toizii uuzii sanoi. Orfogruafizii sanakniigoi ruvetah luadimah sit, konzu on valmistettu nuorikirjallizen kielen sellittäjät sanakniigat, konzu lujetah oigeikirjutuksen siännöt da niilöin valmistettuloin sanakniigoin sanat jo ollah aktiivizes käytös joukkoviestimis, kaunisliteratuuran tevoksis, kielen opastandas školis da konzu niilöi ruvetah ellendämäh da tundemah kai enimät lugijat da opastujat.
– Konzubo da mindäh työ oletto ottavunnuh sih ruadoh? Kui äijän aigua meni sanakniigan kirjuttajes?
– Vuvvennu 2017, konzu kaksi suurdu sanakniigua jo oldih käytös, minä rubein luadimah orfogruafistu sanakniigua. Ruadopluanoin mugah täh ruadoh minul oli annettu kolme vuottu. Tämän sanakniigan valmistamizeh meni piäl 3 vuottu. Vuvvennu 2019, konzu sanakniigan käzikirjutus oli valmis, sidä tarkah kačottih da lugiettih meijän kielilaitoksen tiedoruadajat da hyväksyttih se painettavakse. Paginan pidäjes minule nevvottih ližätä täh sanakniigah vie grammuatiekkumaterjualoi – andua sanakniigan lopus nimilöin da verbilöin taivutustaulukot. Sen periägi muutui tämän sanakniigan nimi – se rodih grammuatiekku-orfogruafine sanakniigu. Kaiken 2020 vuvven minä vie ližäilin sanakniigah erähii uuzii sanoi, kohendelin valmistettuloi materjualoi da luajin grammuatiekkutaulukkoloi.
– Mi on grammuatiekku-orfogruafine sanakniigu iččenäh? Milbo se eruou toizis sanakniigois?
– Joga orfogruafine sanakniigu lujuau sanoin da sanamuodoloin normiruitun kirjutandan, nevvou niilöin oigiehkirjutuksen. Sanakniigan luajindas -kirjutukses tarkah on annettu kai enimät livvin nuorikirjallizen kielen grammuatiekkusiännöt, a sanat sanakniigas on annettu niilöin siändölöin mugah. Täs sanakniigas ei ole ezikuvii. Salbavomerkilöis joga sanal on annettu grammuatiekkumuvvot: nimilöil da pronominoil on annettu yksikön genetiivu da partitiivu da monikon partitiivu. Verbilöil on annettu enämbi grammuatiekkumuoduo: indikatiivan preezensan yksikön 1. da 3. persounat, indikatiivan monikon 3. persounu, indikatiivan imperfektan yksikön da monikon 3. persounat. Erähil verbisanoil ližäkse vie on annettu kyzymykset, kuduat autetah kielen opastujile löydiä oigei sijamuodo, kuduadu käytetäh tämän verbisananke (ezimerkikse: pain|ua (-an, -au; -etah; -oi, -ettih) v. midä? min? mih? kunne?... давить, нажимать; гнуть, согнуть). Vie suuren avun kielen opastundas käyttäjät suahah sit, ku verbisanoil on annettu aktiivan da passiivan I da II partisiipat da niilöin kai enimät grammuatiekkutiijot, a salbavomerkilöis on annettu niilöin genetiivan da partitiivan yksikön da partitiivan monikon muvvot. Karjalan kieles on äijy refleksiivuverbii, kudualoi taivutetah eri luaduh, ku muuloi verbilöi. Niilöil verbilöil on annettu eri merki v. refl., kudai auttau löydiä verbin oigiet grammuatiekkumuvvot.
– Mittumua materjualua oletto käyttänyh sanakniigan kirjuttajes? Oligo ruavos abuniekkua?
– Tämä on kaikis suurin valmistettulois sanakniigois: sih on pandu piäl 23 tuhattu karjalankielisty sanua. Täh sanakniigah on otettu kai enimät sanat enne valmistetus Suures karjal-ven’alazes sanakniigaspäi da vie on ližätty äijy yhtyssanua, kudualoi ei olluh sit sanakniigas. Pidäy sanuo, ku yhtyssanoin merkičys ei ole ainos yhtensamaine sen komponentoin merkičyksienke, sentäh toiči on vaigei kerras ellendiä mis on pagin (ezimerkikse, ehätyslauttu ʻпаромʼ, keskitaivas ʻзенитʼ, torahammas ʻклыкʼ, tuhkupiä ʻбестолочьʼ, unikuha ʻзасоняʼ). Ku kebjendiä sanakniigan käyttämine lugijoil, kuduat vie ei ylen hyvin käytetä liygii, joga karjalan kielen sanan merkičyksel on annettu kiännös ven’an kielel. Paiči sidä, täs sanakniigas on annettu vägitukku uuttu sanua, kudualoi ei olluh enne valmistettulois sanakniigois (ezimerkikse, počinhändäine ʻсимвол @ʼ, sähköhärkin ʻмиксерʼ, tekstatus ‘титр, субтитрʼ, kirjupainotevolližus ‘полиграфическая промышленность’) da muut. Kai uvvet sanat sanakniigas on annettu karjalan kielen siändölöin mugah.
Minä ainos olin sidä mieldy, ku sanakniigoin luajindu tarviččou suurembua ruadojoukkuo, ku tulos rodies parembi da pädevembi, no uvvessah pidi ruadua tädä vaigiedu ruaduo yksinäh. Tiettäväine, minä sain abuu dai nevvuo omis ruadodovarišois – kielilaitoksen tiedoruadajis dai toizis livvin kielen tiedäjis ristikanzois.
– Sanakniigan kirjutandu on pitkyaigaine ruado, mittumii neroloi da maltoloi vie tarviččou tämä ruado. Mittuinebo se on iččenäh?
– Tiettäväine, sanakniigan kirjutandu on pitkyaigaine ruado. Pidäy vie ližätä, ku se on ylen tarku ruado, tarviččou sanakniigan luadijas ahkeruttu da tirpandua, a enimäl tarviččou kielen- da eloksentaboin tiijändiä. Täs ruavos suurin abu voibi suaha kaikenpuolizis da kaikenkielizis sanakniigois.
– Ongo mieles jatkua sanakniigoin kirjutandua? Mittumat karjalan kielen sanakniigat vie pidäs luadie?
– Meijän Instituutan kielilaitoksen tiedoruadajil yhtes Matemuatiekkuinstituutan tiedoruadajienke on yhtehine projektu “Vepsän da karjalan kielien avvokorpussu (VepKar)”. Sen projektan hantuzis on avattu teemu ”Karjalan kielen sanasto (elektrounizet sanavarat). Elektrounizen sanakniigan luajindu avvokorpusan materjualoin pohjal”.
Nygöi minä ruadopluanan mugah olen luadimas uuttu elektrounistu sanakniigua. Kai täh sanakniigah kuulujat sanat roijah iänitetty, niilöi voibi kuultagi. Se roih mul’timediisanakniigu. Se parahite roih mieldy myö nuoril käyttäjil.
Voi sanuo, ku täkse päiviä ollah valmehet kai livvin piämurdehen tärgiet sanakniigat, kudualoin avul jogahine ristikanzu voi opastuo livvin kieldy da löydiä sanakniigois uuzii karjalankielizii sanoi da uuzii tiedoloi.
– Kusbo rahvas voijah suaja uuttu karjalan kielen grammuatiekku-orfogruafistu sanakniigua? Roihgo se sijoitettu internettah?
– Tämä sanakniigu voi suaha Karjalan tazavallan Kanzallizen da alovehellizen poliitiekan ministerstvas. Se sežo roih sijoitettu internettah.
Piätöksekse voibi sanuo, što nämmin vuozin on ruattu ylen suuri ruado, on kirjutettu kai suuret sanakniigat, grammuatiekat dai luvendukniigat opastujih niškoi, on valmistettu ylen suuri joukko opastujii yliopistos dai pedagouguinstituutas. Net nuoret specialistat suadih diplomat, ga äijät heis ei voidu löydiä ruaduo ammatin mugah, sentäh ku infrastruktuuru ei olluh valmis ottamah vastah nengostu joukkuo karjalankielisty specialistua da löydiä jogahizele heis ruado. Kengo niilöis hakkai Suomeh, kengo Piiterih, erähät jiädih kodimual da löyttih mittuinetahto muu ruado. Net, ket suadih školanopastajan ruavon, nygöigi se voijah kaimata, sentäh ku karjalan kielen opastus školis on äijäl vähennyh. Vienan Karjalas ei opasteta karjalan kieldy, mielužembi on suomen kieli. Anuksen rajonas opastetannehgo karjalua hos kahtes-kolmes školas, vai oldaneh yksičuassuzet fakul’tatiivat nedälis. Parembat kaikkii karjalan kielen opastunduaziet ollah Priäžän rajonas. Sie vie opastetah lapsile karjalua školis: Vieljärves, Jessoilas, Priäžäs. Karjalan kielen kehitystuli rubei sammumah. Annammogo myö loppussah sammuo sil?
