Käsityöt osana vammaisten elämää
Työpajat ovat hyvä tapa viettää vapaa-aikaa kodin ulkopuolella, oppia uusia taitoja ja tavata uusia ystäviä. Tästä on varma petroskoilainen Irina Balakereva. Hänen lapsenlapsensa 17-vuotias Andrei kävi viime vuonna Harmonia-järjestön järjestämissä työpajoissa ja tapaamisissa.
Andrei on vammainen. Hänen mummonsa mukaan Petroskoissa on vähän kerhoja ja työpajoja vammaisille.
— Viime vuonna Andrei päätti koulun. Vuoden ajan hän kävi Harmonia-järjestössä ja oppi leipomaan piirakoita ja piirtämään, mummo kertoo.
Työpajat järjestettiin Venäjän presidentin rahaston tukemassa hankkeessa. Siihen osallistui noin kolmekymmentä näkö- ja kehitysvammaista nuorta ja heidän sukulaisiaan.
— Hankkeeseen osallistuminen vaikutti myönteisesti lapsenlapseeni. Hänestä tuli itsevarma. Viime kesänä Andrei pääsi Petroskoin opettajaopistoon vammaisille tarkoitetulle kurssille. Hän opiskelee taiteilijan apulaiseksi, mummo kertoo.
— Jokaiselle vammaiselle on tärkeä opiskella koulussa, ammattikoulussa tai yliopistossa. Tiedän noin sata ammattia, jotka sopivat näkövammaisille. He työskentelevät opettajina, lääkäreinä, juristeina ja radiotoimittajina, Harmonian perustaja Oleg Tšerepanov sanoo.
— Useissa tapauksissa vammainen ei opiskele tai käy töissä huonon terveyden vuoksi. Tässä tapauksessa hänen pitää käydä työpajoissa kehittämässä taitoja. Hankkeessamme nuoret vammaiset saivat mahdollisuuden oppia uutta, Tšerepanov kertoo.
Vuoden aikana työpajoissa vammaiset oppivat neulomaan ja virkkaa maan, piirtämään, leipomaan piirakoita ja valmistamaan erilaisia esineitä keinotekoisesta rottingista.
— Olemme valinneet nämä askartelulajit, koska niistä näkö- ja kehitysvammaisille voi tulla sekä harrastus että keino ansaita rahaa, Tšerepanov sanoo.
Andrei valmistaa esineitä rottingista mielellään. Hän on punonut viisi koria ja neulonut itselleen hatun ja kaulaliinan.
— Käsityöt parantavat muistia ja huomiota. Työpajoissa saadut kokemukset ja taidot ovat arvokkaita nuorille, hankkeen opettaja Irina Hlebajeva kertoo.
— Karjalassa on toistaiseksi vähän palveluita vammaisille. Hankkeessa työpajat toimivat kolme päivää viikossa. Työpajoissa nuoret saivat sosiaalisia taitoja, jotka auttoivat heitä kommunikoimaan keskenään, opettaja sanoo.
Työpajojen lisäksi hankkeen osallistujat matkustivat ympäri Karjalaa.
— Kävimme Ruskealan marmori puistossa ja Kižin saarella ja katsoimme muita tasavallan nähtävyyksiä. Nuoret kävivät kirjastoissa, teattereissa ja näyttelyissä, Harmonian perustaja Natalija Kritskaja sanoo.
— Nuoret tapasivat näkö- ja lii kuntavammaisia, jotka harjoittavat liiketoimintaa. Hankkeessa paransimme vammaisten kuntoutusta. Se auttaa vammaista löytämään voimavaroja. Kuntoutus parantaa vammaisen edellytyksiä itsenäi seen ja omatoimiseen elämään, Kritskaja lisää.
— Hankkeessa ymmärsimme, että tasavallassa on kehitettävä inklusiivinen matkailu. Kävimme piireissä ja monista hotelleista puuttuvat vammaisille tarkoitetut hotellihuoneet. Monissa pai kassa ei ole esteetöntä ympäristöä, Tšerepanov sanoo.
Hanke on päättynyt. Tšerepanovin mukaan työpajat jatkavat toimintaansa ja nuoret vammaiset saavat uusia taitoja.
— Joskus koulun päättänyt vammainen ei ole valmis arkielämään näkevien maailmassa. Harmoni an tavoitteena on opettaa häntä elämään normaalista elämää, Tšerepanov sanoo.
