Jokaisesta on taiteilijaksi

Jokaisesta on taiteilijaksi

Ilona Veikkolainen
24.12.2021
Kehitysvammaisille tarkoitettu kurssi on toiminut Petroskoissa kolme vuotta. Kurssilaiset maalaavat, piirtävät ja valmistavat seinäkoristeita.
Opettaja selittää kurssilaisille, miten piirtää tussilla. 16+ Kuva: Petroskoin opettajaopiston arkisto
Opettaja selittää kurssilaisille, miten piirtää tussilla. 16+ Kuva: Petroskoin opettajaopiston arkisto

Kaksi kertaa vuodessa Petroskoin opettajaopiston tiloissa järjestetään markkinat, joissa tarjotaan tauluja, seinäkoristeita ja muita sisustuskoristeita. Ne ovat kehitysvammaisille tarkoitetun kurssin oppilaiden käsialaa.

Kurssi on toiminut kolmena vuotena peräkkäin Petroskoin opettajaopistossa. Nuoret opiskelevat taiteilijoiksi.

Opiskelu on ilmainen ja se kestää seitsemän kuukautta. Tämän ajan kuluessa nuoria opetetaan maalaamaan, piirtämään ja valmistamaan savituotteita.

— Kurssilaisia opetetaan valmistamaan tuotteita, joita on mahdollista myydä. Opistossa nuoret saavat hyvän koulutuksen ja he voisivat työskennellä mainostoimistossa tai kirjapainossa. Kehitysvammaisen on vaikea saada työpaikkaa. Työnantajat sanovat pelkäävänsä rekrytoida kehitysvammaisia. Vammaisen työllistämisen vuoksi työnantajalle myönnetään huojennuksia. Niistä huolimattakin kehitysvammaisia ei työllistetä, Petroskoin opettajaopiston Abilympics- keskuksen johtaja Darja Šarynina sanoo.

Hänen mukaansa olisi hyvä perustaa verkkokauppa, jossa tarjottaisiin vammaisten valmistamia tuotteita.

Karjalan työllisyys- ja työvoimahallinnon työntekijät käyvät opistossa kertomassa siitä, miten vammainen ihminen voi toimia itsenäisenä ammatinharjoittajana.

Opistossa toimii psykologinen neuvonta, jossa autetaan kehitysvammaisia nuoria suunnittelemaan omaa tulevaisuutta sekä autetaan myös kehitysvammaisten vanhempia.

— Kaikki kurssilaiset osallistuvat alueellisten Abilympics-kisojen Grafiikka-sarjaan, Šarynina jatkaa.

Kurssilaisia opetetaan valmistamaan tuotteita, joita on mahdollista myydä.
Darja Šarynina, Petroskoin opettajaopiston Abilympics- keskuksen johtaja

Seitsemän kuukauden jälkeen nuori voi uudelleen käydä saman kurssin.

— Vuosittain kurssin ohjelma muuttuu, siksi nuori saa aivan uusia tietoja. Tänä vuonna polttomaalaus ja lasertekniikka ovat huomion kohteina, opettajaopiston vammaisten opetuskeskuksen johtaja Julia Markova toteaa.

Nuoren on maksettava kurssista, jos hän opiskelee toista kertaa. Tänä vuonna kolme

nuorta on maksanut opetuksesta. Seitsemän kuukautta kestävä opiskelu maksaa 27 000 ruplaa.

— Vuosittain vastaanotamme kaksitoista nuorta maksuttomaan opiskeluun. Nuoret eivät suorita tenttejä. Jos hakijoita on enemmän kuin paikkoja, niin jätämme heidät reserviin. Tänä vuonna reservissä on kuusi nuorta. Ensi kesänä hyväksymme heidät kurssille, Markova lisää.

Suurin osa opiskelijoista on 17—27-vuotiaita. Julia Markovan mukaan kurssilaisen ikää ei ole rajoitettu.

Opiskelussa on tärkeä se, että kehitysvammainen sosiaalistuu ja pohtii omaa arvoaan.

Kurssilaiset saapuvat opiskelemaan Petroskoista, Äänisenrannan, Belomorskin, Kemin ja Sortavalan piireistä. Piireistä tulleet nuoret asuvat Petroskoin opettajaopiston vammaisille tarkoitetuissa asuntolatiloissa, joita on kaksikymmentä. Nyt neljä kurssilaista asuu asuntolassa.

— Asuntolassa toimii kasvattaja, joka auttaa nuorta sopeutumaan uusiin oloihin. Asuntolassa on kolmen ja kahden hengen huoneet, keittiö sekä saniteettitilat. Nukkumaanmeno on kello 21.00, Markova sanoo.

Opinnot alkavat kello 9.20 ja kestävät seitsemän tuntia. Ilmaiseksi opiskelevalle kurssilaiselle maksetaan opintorahaa. Hän saa myös ilmaista ruokaa kolmesti päivässä.

Kurssilaiset saapuvat opiskelemaan Petroskoista, Äänisenrannan, Belomorskin, Kemin ja Sortavalan piireistä.

Opiskelussa on tärkeä se, että kehitysvammainen sosiaalistuu ja pohtii omaa arvoaan.

— Opiskellessaan nuori tutustuu uusiin ihmisiin, käy harjoittelussa ja saa uutta kokemusta. Nuoria opetetaan käymään ostoksilla, varaamaan aikaa lääkärin vastaanotolle ja käyttämään Internetiä, Darja Šarynina kertoo.

Suurta huomiota kiinnitetään kurssilaisten liikuntaan. Opiston tiloihin on avattu soveltavan liikunnan sali, jossa terveydestä riippumatta jokainen voi harrastaa liikuntaa. Opiston pihalle on asennettu ulkokuntoilulaitteet.

Taiteilijan ammatti ei ole suuressa suosiossa Karjalassa. Julia Markova on sitä mieltä, että Abilympics-keskuksessa kurssien määrää pitää lisätä. Hän on varma, että siivooja on erittäin kysytty ammatti.

— On vaikeaa ja kallista järjestää ammattiopetusta kehitysvammaisille. Karjalassa he voivat saada maalarin ammatin myös Karhumäessä. Segežassa suunniteltiin keittiöapulaisten opiskelua. Halukkaita opiskelemaan ei ollut, Markova toteaa. 



Lisää aiheesta
Kipinä
Laukunkantajien tuntomattomie polkuja
Vienankarjalaisien tunnettuna tienestikeinona oli laukunkannanta. Joka laukunkantajalla oli oma polku, kummaista myöten hiän melkein aina kulki aštumalla.
Kipinä
Hormu, suojua da puhtasta oigiedu hengie Ristikanzua!
Tiijätgo, mittuine tervehelline juomine on hormučuaju? Čuajusomeljeet pietäh sidä erähänny parahis čuajulois. Meijän Karjalas hormua kazvau kylläl.
Karjalan Sanomat
Kirvesmiehet tapaavat taas Haukkasaarella
Ensi heinäkuussa Mujejärven piirin Haukkasaaren kylässä pidetään kirvesmiesten kesäkoulu. Kylässä restauroidaan mylly ja aita sekä aletaan rakentaa riihtä.
Oma Mua
Larisa Boičenko: “Mie tahoin ruatua täššä virašša”
Karjalan ihmisoikeušvaltuutetun instituutti täyttäy 15 vuotta. Larisa Boičenko on tašavallan kolmaš valtuutettu ta enšimmäini naini šiinä virašša.
Kodima
Легко сказать?!
В Петрозаводске создают видеоуроки карельского и вепсского языков.   Зрители смогут посмотреть их осенью, а сейчас мастера кинематографии и опытные педагоги трудятся над их производством.
Kipinä
LEGO-maailma. Oppiminen leikkimällä.
Vuonna 2000 LEGO-palikka nimitettiin 1900-luvun merkittävimmäksi leluksi. Yrityksen tuotantolaitokset sijaitsevat Tanskassa, Tšekissä ja Meksikossa.
Karjalan Sanomat
Karjalan kieli ja kulttuuri fokuksessa
Agriculture club täyttyy yhden päivän ajaksi eri kansojen folkmusiikista, seutumme maagisesta runoudesta ja omalaatuisesta karjalaisesta keittiöstä.
Karjalan Sanomat
Vanha laulu siirtää katsojan 1930-luvulle
Elokuvassa näkee karjalaisia ammattinäyttelijöitä sekä lapsia Petroskoista ja paikallisasukkaita Karjalan kylistä.
Karjalan Sanomat
"Parku pelotti pahasti"
Voitonpäivän edellä sotaveteraanin mieleen tulvahtavat vaikeat ajat ja niistä selviytyminen.
Kipinä
Runolaulut inspiroivat taitelijoita
Runolaulut tulivat vanhoista ajoista ja kertovat muinaisuudesta. Ovatko ne ajankohtaisia tänään?
Kirjaudu sisään
Rekisteröityä
Salasana
Vahvista salasana