Jättiyhtiö jälleen voimiensa tunnossa

Jättiyhtiö jälleen voimiensa tunnossa

Oleg Gerasjuk
02.02.2021
Kontupohjan sellu- ja paperikombinaatti lisäsi vientiään viime vuonna muutaman kuukauden kestäneestä lamasta huolimatta.
Kontupohjan sellu- ja paperikombinaatti on toiminut vakaasti viime elokuusta lähtien. Kuva: Oleg Gerasjuk
Kontupohjan sellu- ja paperikombinaatti on toiminut vakaasti viime elokuusta lähtien. Kuva: Oleg Gerasjuk

Sanomalehtipaperin kysyntä laski viime vuonna koko maailmassa ja kotimaassamme se romahti lähes puoleen toissavuotisesta.  Venäjän suurin sanomalehtipaperin tuottaja joutui vaikeuksiin viime keväänä, jolloin koronapandemia alkoi riehua.

— Luonnollisesti jouduimme keskeyttämään tuotantoa viime toukokuussa, kun paperin kysyntä laski maailmanmarkkinoilla ja hinta putosi. Seisokin vuoksi paperituotanto väheni kevät-kesäkaudella 22 000 tonnilla toissa vuoden vastaavasta ajasta, Kontupohjan sellu- ja paperikombinaatin pääjohtaja Viktor Tolstov myöntää.  

Vientiin erikoistunut sellu- ja paperikombinaatti pystyi jatkamaan edelleen paperin tuotantoa täydellä teholla viime elokuussa, jolloin tuotteelle löydettiin uusia menekkimarkkinoita. Ulkomaille myydyn sanomalehtipaperin määrä kasvoi viime vuonna 86 prosenttiin. Loput myytiin kotimaisille kuluttajille.  Koronakriisistä kaikkein nopeimmin selviytynyt Kiina on ruvennut ostamaan kontupohjalaista paperia entistä enemmän. Paperia on toimitettu Kiinaan rauta- ja vesiteitse.

— Kombinaatti tuotti viime vuonna 641 000 tonnia paperia. Tulos oli toissavuotiseen verrattuna huonompi, mutta sittenkin pääsimme plussan puolelle, Tolstov kertoo.

Pääjohtajan mukaan suunnitelmista huolimatta Venäjällä ei vieläkään ole siirrytty omakustannushinnaltaan kalliimpaan valkaistun paperin valmistukseen rahavarojen puutteen takia kuin monissa muissa maissa. Eräät niistä alkoivat kärsiä sanomalehtipaperin puutteesta. Tämän seurauksena Kontupohjan kombinaatti onnistui pääsemään uusille markkinoille.

Olemme laatineet uuden kehityssuunnitelman tuotantosuunnan muuttamiseksi sanomalehtipaperin kysynnän laskun varalle.
Viktor Tolstov, Kontupohjan sellu- ja paperikombinaatin pääjohtaja

Sellu- ja paperikombinaatti selviytyi kriisistä ja palasi täyteen tehoonsa viime elokuussa. Kombinaatti on valmistanut viidellä paperikoneella sanomalehtipaperia. Yhdellä koneella on tuotettu pakkauspaperia sellu- ja paperituotannon jätteistä.

— Kattilahuoneessa käytämme polttoaineena puun kaarnaa ja muuta kiinteää puujätettä. Saatua höyryä käytämme päätuotannon turvaamiseen. Jatkossa aiomme modernisoida tätä kattilahuonetta siten, että siinä voitaisiin polttaa kaikki tuotannon kiinteät jätteet, Tolstov kertoo.   

Kontupohjan kombinaatti ei ole käyttänyt sellunkeitossa lähes viiteenkymmeneen vuoteen hajua aiheuttavia kemikaaleja. Kontupohjassa on käytetty sulfiittimenetelmää, jolloin ei synny inhottavaa hajua kuin Segežassa ja Pitkärannassa.

— Ennen Kontupohjassakin syntyi sellunkeitossa epämiellyttävää hajua ja sellun tuotannossa mukana olleet työntekijät joutuivat käyttämään kaasunaamaria, Tolstov toteaa.

Pääjohtaja väittää, että nykyisin Kontupohjan sellu- ja paperikombinaatin ympäristövaikutukset ovat paljon pienemmät kuin esimerkiksi kalankasvattamojen.

Nyt Kontupohjan sellu- ja paperikombinaatti kuuluu Venäjän parhaimpiin alan laitoksiin luonnon- ja ympäristönsuojelukysymysten kannalta.  

Kombinaatin raakapuun tarve on noin 5 000 kuutiometriä vuorokaudessa.
Viktor Tolstov, Kontupohjan sellu- ja paperikombinaatin pääjohtaja

Kontupohjan kombinaatti on valmistanut paperia kuusipaperipuusta. Tämän johdosta paikallista sanomalehtipaperia on arvostettu kaikkialla maailmassa. Monissa maissa sanomalehtipaperia on valmistettu jätepaperista raakapuun puutteen takia. Nykyisin paikallista raakapuuta ei riitä ja sitä on jouduttu toimittamaan Kontupohjaan Karjalan ulkopuolelta.

— Kombinaatin raaka-ainetarve on noin 5 000 kuutiometriä vuorokaudessa eli noin sata tavaravaunullista kuusipaperipuuta. Olemme ostaneet viime vuosina naapurialueille perustetuilta sahalaitoksilta kuusen yläosia, joiden hinta on ollut selvästi pienempi kuin kuusisahatukkien, Tolstov myöntää.

Hänen mukaansa nykyisin sahatukiksi lasketaan läpimitaltaan 12-senttiset kuusitukit. Sahatukin hyväksytty läpimitta väheni kymmenessä vuodessa tasan puoleen. Sitä heikompaa kuusipaperipuuta ei ole enää saatavissa tarvittavassa määrin tasavallan sahalaitoksilta.

Kombinaatti on varastoinut tarvittavia määriä paperipuuta, jota on toimitettu rauta-, auto- ja vesiteitse Arkangelin ja Leningradin alueilta ja jopa Komin tasavallasta asti. Sellun valmistukseen on käytetty myös pintalaudasta valmistettua puuhaketta.

— Se on meille ja sahalaitoksille molemminpuolisesti edullista, koska sahojen velvollisuutena on joko polttaa sahausjätteet pois tai myydä ne pintalaudat polkuhintaan paikallisasukkaille, joita on hyvin vähän, Tolstov myöntää.

Sanomalehtipaperin kysyntä on laskenut maailman mitassa vuosittain nelisen prosenttia. Sanomalehtipaperin tuotantoa on alettu vähentää Euroopan maissa raaka-aineen puutteen ja kalliin energian takia. Monet ovat siirtyneet valkaistun paperin valmistukseen.

— Käsitämme hyvin, että joskus sanomalehtipaperin kysyntä laskee uudestaan. Olemme laatineet uuden kehityssuunnitelman kombinaatin tuotantosuunnan muuttamiseksi sanomalehtipaperin kysynnän laskun varalle, Viktor Tolstov kertoo.

Pääjohtajan mukaan vähintään kaksi paperikonetta siirretään tarpeen tullessa pakkauspaperin valmistukseen. Sellu- ja paperikombinaatilla on suuria suunnitelmia sellu- ja paperituotannon tehostamiseksi

Rajoitukset osoittautuivat tehokkaiksi

Nykyisin sellu- ja paperikombinaatti työllistää 3 240 työntekijää.

Kontupohjan piirin viranomaisten ja kombinaatin johdon yhteisvoimin onnistuttiin viime keväänä torjumaan koronaviruksen leviämistä Kontupohjassa, jossa sairastui kaikkiaan parituhatta henkeä tai enintään seitsemän prosenttia kaupungin väkiluvusta.

Silloin pääsy kaupunkiin oli rajoitettu. Vähän yli parisataa kombinaatin työntekijää sai koronatartunnan paljolti poliklinikan hyvän työn järjestelyn ansiosta. Yksikään koronavirukseen sairastuneista työntekijöistä ei ole kuollut. 


Lisää aiheesta
Karjalan Sanomat
Talouden investoinnit kasvussa
Puudosin piirin suurten ja keskisuurten laitosten investoinnit lähes kolminkertaistuivat viime vuonna vuodentakaisesta. Nyt piirissä toteutetaan muutamaa suurta hanketta.
Karjalan Sanomat
Artur Parfentšikov: ”Hakkuita on lisättävä”
Viime vuonna puunhankinta väheni Mujejärven piirissä 16 prosenttia edellisvuodesta. Se on vain 43 prosenttia sallitusta hakkuumäärästä.
Karjalan Sanomat
Parfentšikov: ”Talous kasvaa pakotteista huolimatta"
Venäjä-pakotteista huolimatta Karjalan talouden investoinnit ovat kasvaneet tänä vuonna. Yrittäjät ovat investoineet niin suuriin kuin pieniin hankkeisiin.
Karjalan Sanomat
Talous toipumassa kriisistä
Tammi–syyskuussa 2023 Karjalan talouden pääalojen tuotantoindeksi saavutti melkein viimevuotisen tason. Asukkaiden reaalipalkka kasvoi yli kuusi prosenttia ja vähittäiskaupan liikevaihto noin kahdeksan prosenttia.
Karjalan Sanomat
Vienanmeren ruskolevistä ravintolisiä ja kosmetiikkaa
Loppuvuoteen 2025 mennessä Kontupohjan piirissä käynnistetään tehdas, jossa valmistetaan ravintolisiä ja kosmetiikkaa Vienanmeren ruskolevistä.
Karjalan Sanomat
Matkailualan verotulot kasvoivat yli puolella
Karjalan talousministeriön arvioiden mukaan Karjalassa kävi viime vuonna 1,3 miljoonaa matkailijaa ja niiden määrän odotetaan kasvavan.
Karjalan Sanomat
Marjat tuovat hyötyä tabletteinakin
Karjalassa tuotetaan uusia ravintolisiä. Tabletit sisältävät 65 prosenttia puolukkaa ja mustikkaa.
Karjalan Sanomat
Investointeja houkutellaan Louhen piiriin
Karjalan hallitus alkoi järjestää verkkotapaamisia, joissa käsitellään piirien taloudellista ja sosiaalista kehitystä. Paikalliset asukkaat voivat esittää kysymyksiä valtaelinten edustajille.
Karjalan Sanomat
Villatuotteille on löytynyt kysyntää
Perheyritys on valmistanut vuosittain yli kaksituhatta kotijalkineparia. Yli puolet siitä määrästä on myyty tasavallan ulkopuolelle.
Karjalan Sanomat
Korona: työttömäksi jääneille koulutusta
Venäjällä koronaviruksen vuoksi työttömäksi jääneille järjestetään uudelleenkoulutusta. Vuoden loppuun mennessä uudelleenkoulutusta Karjalassa voi saada yli 550 työtöntä.
Kirjaudu sisään
Rekisteröityä
Salasana
Vahvista salasana