Itsenäinen Itä-Karjala oli Suomen projekti

Itsenäinen Itä-Karjala oli Suomen projekti

Sergei Karpov
14.06.2024
Historiantutkija Denis Popovin mielestä separatistisen Karjalan väliaikaisen hallituksen perustaminen oli osa valkosuomalaisten interventiota Itä-Karjalaan. ”Itsenäisellä” Karjalalla Suomi halusi toteuttaa aluevaatimuksensa Venäjälle.
Karjalan väliaikaisen hallituksen ministereitä ja virkamiehiä Suomussalmella 1920. Hallituksen jäseninä olivat Suomessa kauan asuneet varakkaat karjalaiset sekä suomalaiset. Kuva: Karjalan sivistysseura
Karjalan väliaikaisen hallituksen ministereitä ja virkamiehiä Suomussalmella 1920. Hallituksen jäseninä olivat Suomessa kauan asuneet varakkaat karjalaiset sekä suomalaiset. Kuva: Karjalan sivistysseura

8. kesäkuuta Karjalan tasavalta on täyttänyt 104 vuotta. Samana päivänä vuonna 1920 perustettiin autonominen Karjalan työkansan kommuuni. Tällä Neuvosto-Venäjän johto pani pisteen kysymykselle Itä-Karjalan eli Venäjän Karjalan valtiollisesta asemasta.

Sitä olivat edeltäneet kovat sisällissodan taistelut Itä-Karjalassa ja suomalaisten heimosotureiden ja brittien interventio siihen. Näissä olosuhteissa osa vienankarjalaisista pyrki eroon Venäjästä.

— Keväällä 1918 Uhtuan toimikunnan kokouksessa valkosuomalaisten valloittamassa Uhtuassa päätettiin Itä-Karjalan liittymisestä Suomeen. Koska suomalaiset olivat valloittaneet aika pienen alueen, tämä suunnitelma ei toteutunut, kertoo aihetta tutkinut Petroskoin valtionyliopiston historian, valtio- ja sosiaalitieteiden instituutin maisteriopiskelija Denis Popov.

Syksyllä 1918 brittien perustama vienankarjalaisista koostuva Karjalan rykmentti ajoi valkosuomalaiset pois Uhtuasta Suomen puolelle. Brittien vetäytyessä Pohjois-Venäjältä Uhtuassa julistettiin kesällä 1919 Vienan Karjala itsenäiseksi Venäjästä ja perustettiin Vienan Karjalan väliaikainen toimikunta.

— Maalis-huhtikuussa 1920 Uhtuassa pidettiin maakuntapäivät, joilla myös julistettiin Karjala itsenäiseksi. Vienan Karjalan väliaikaisen toimikunnan tilalle valittiin Karjalan väliaikainen hallitus, että koko Itä-Karjala kuuluisi itsenäiseen valtioon, Popov toteaa.

Suomi oli ainoa valtio, joka tunnusti Karjalan väliaikaisen hallituksen.
Denis Popov, Petroskoin valtionyliopiston historian, valtio- ja sosiaalitieteiden instituutin maisteriopiskelija

Karjalan väliaikainen hallitus eli niin sanottu Uhtuan tasavalta, miten venäläisessä historiankirjoituksessa sanotaan, ei kestänyt kauan. Toukokuussa 1920 puna-armeijan 6. suomalaisrykmentti valtasi Uhtuan.

— Toistaiseksi ei tiedetä tarkkaan, minä päivänä Uhtua vallattiin. Venäjän sota-arkisto RGVA:n asiakirjoissa päivämäärinä ovat 18. ja 19. toukokuuta. Joissakin historiakirjoissa se on 21. toukokuuta, Popov sanoo.

Uhtuasta aseistautuneet karjalaiset separatistit, noin 200 henkeä, vetäytyivät Jyvälahteen ja Vuokkiniemeen. Karjalan väliaikainen hallitus pakeni Vuokkiniemeen. 6. kesäkuuta puna-armeijan 6. suomalaisrykmentti yritti vallata Jyvälahden, muttei onnistunut. Kylän valtaus onnistui vasta 26. kesäkuuta.

— On kiinnostavaa, että puna-armeija sai kylän haltuunsa vasta sen jälkeen, kun Risto Bogdanovin komentama karjalaisjoukko oli hyökännyt separatistien selustaan ja he olivat joutuneet perääntymään. Siten ratkaiseva rooli separatistijoukkojen murskaamisessa oli paikallisilla karjalaisilla asukkailla eikä puna-armeijalla, Popov kertoo.

Kesäkuun puolivälissä karjalaiset separatistit pitivät Vuokkiniemessä toiset maakuntapäivät, joilla päätettiin muun muassa perustaa Karjalan vapaaehtoinen vapautusarmeija. Suunnitelmaa ei saatu kuitenkaan toteutettua, ja kesäkuun lopussa Karjalan väliaikainen hallitus pakeni Suomeen.

Puna-armeija sai kylän haltuunsa vasta sen jälkeen, kun karjalaisjoukko oli hyökännyt separatistien selustaan ja he olivat joutuneet perääntymään.
Denis Popov, Petroskoin valtionyliopiston historian, valtio- ja sosiaalitieteiden instituutin maisteriopiskelija

Popovin mukaan venäläiset ja suomalaiset historiantutkijat ovat eri mieltä sisällissodasta Itä-Karjalassa, suomalaisten heimosotaretkistä ja itäkarjalaisten itsenäisyysliikkeestä, muun muassa Karjalan väliaikaisesta hallituksesta.

— Toinen kanta on, että vuosien 1918—1922 tapahtumat Itä-Karjalassa olivat valkosuomalaisten interventio ja Karjalan väliaikaisen hallituksen perustaminen oli osa sitä. Toinen kanta on, että Karjalan väliaikaisen hallituksen perustaminen oli vienankarjalaisten itsemääräämisyritys, että he yrittivät perustaa oman itsenäisen valtionsa eikä se ollut valkosuomalaisten interventiota, Popov kertoo.

Popovin mielestä Karjalan väliaikaisen hallituksen perustaminen oli osa valkosuomalaisten interventiota, koska vienankarjalaiset separatistit saivat Suomelta suurta tukea.

— Suomi oli ainoa valtio, joka tunnusti Karjalan väliaikaisen hallituksen. Suomi myönsi sille valtavan, muutaman miljoonan markan lainan. Suomalaiset antoivat separatisteille kulttuurista ja poliittista tukea, muun muassa kertoivat kansainvälisissä konferensseissa karjalaisten itsenäisyyspyrkimyksistä, Popov selittää.

Hänen mukaansa myös Itä-Karjalan kansannousu 1921—1922 oli paljolti suomalaisten heimosotureiden tekoa. Silloin Suomen puolelta hyökkäsi noin 3 000 sotilasta, 500 suomalaista upseeria ja 2 500 karjalaista, ja Suomi antoi kapinoitsijoille huomattavaa sotilaallista apua.

— Itäkarjalaisten, lähinnä vienankarjalaisten keskuudessa oli tietysti niitä, jotka tavoittelivat itsenäistä Karjalaa. Mutta se oli pieni osa karjalaisista, Popov päättelee.


Lisää aiheesta
Karjalan Sanomat
Humanistiset opintolinjat kiinnostavat eniten
Suurin osa hakijoista eli 90 prosenttia hakee Petroskoin yliopistoon sähköisesti. Yhteishaku päättyy 25. heinäkuuta.
Karjalan Sanomat
Taimituotanto on kasvamassa Karjalassa
Taimitarhojen kasvihuoneet varustetaan lämmityslaitteilla. Niiden ansiosta havupuiden siemeniä kylvetään kaksi kertaa vuodessa.
Oma Mua
Šankarit vuaralla
II Karjalan iäremmäini parijuokšu “TeräšVuara” mäni Koštamukšen kaupunkipiirin Ponkkalahešša. Tänä vuotena kuot’ella omie voimie tuli 34 henkie.
Karjalan Sanomat
Salaatin tuottaja laajentaa tuotantoa
Uudessa kasvihuoneessa salaattia kasvatetaan ajanmukaisella ympäristöystävällisellä menetelmällä ilman maaperää.
Karjalan Sanomat
Karjala ja Kuolan niemimaa kameran takaa
Karjalan kansallismuseon uusi näyttely kertoo Muurmannin radan rakentamisesta rautatieinsinööri Aleksandr Azantšejevin ottamin valokuvin. Useimmat kuvista on julkaistu ensi kertaa.
Kipinä
Minun baban sarnad. Lahj jänišalpäi
Maria Aleksejeva johtutab sarnoid, miččid hänele staronoiči laps’aigal hänen baboi. Necil kerdal penikaine Mašoi lähteb ičeze vanhembidenke heinäntegole. Nece sarn starinoičeb, kut mäni emäine radpäiv nitul.
Karjalan Sanomat
Kielten tilanne puhuttaa tutkijoita
Karjalan kielen, kirjallisuuden ja historian tutkimuslaitoksen valtuuskunta osallistui Venäjän suomalais-ugrilaisten tutkijoiden konferenssiin Joškar-Olassa.
Oma Mua
Šinini trollikka
Lapšienkirjailijan Irina Nikitinan Šinini trollikka -starina kuuluu Kaupunki, missä eläy lapšuš -kirjah. Kokomuš ilmeštyy šyyškuušša.
Karjalan Sanomat
Valkovenäläiset muistelivat keskitysleirien vankeja
Suomalaisten ja saksalaisten keskitysleirien entiset vangit kävivät Karjalan tasavallassa osoittamassa kunniaa kaatuneille sotilaille ja kuolleille vangeille.
Oma Mua
Elettävä elämä ei ole ylitettävä pelto
Heinäkuun 8. päivänä Venäjällä juhlitah Perehen, rakkahuon ta uškollisuon päivyä. Tahomma kertuo Gundirevien pereheštä.
Kirjaudu sisään
Rekisteröityä
Salasana
Vahvista salasana