Inkerinšuomelaisien muistuo šäilyttyän
Männyön vuuvven lopušša ilmešty Periodika-kuštantamon painama Sodan leimaamat kohtalot -kirja. Kokomukšen luatijina ollah Galina Hanenko ta Inna Nippolainen. Painoš on julkaistu šamannimisen projektin rajoissa. Še on šuunnattu Čalnašša eläjien inkerinšuomelaisien muisson šäilyttämisellä. Projektie toteutettih Zdorovje Karelii -hyvänluajintašiätijö, Periodika-kuštantamo, karjalaisien, šuomelaisien ta vepšäläisien kieliresurssikeškuš ta Tuomi-etnokulttuurikeškuš Karjalan kanšallisen ta alovehellisen politiikan ministerijön tuvella.
Kokomuš esittäy šovan jälkeh Čalnan pos’olkah tullehien ihmisien muisselmie. Kirja ei kerro ainuoštah inkerinšuomelaisista, vain Vologdan ta Arhankelin alovehella ta Čuvašijašša šyntynehistä ihmisistä šekä karjalaisista ta pomoriloista. Kirja on kirjutettu venäjäkši ta šuomekši. Šuomentajina ollah Segrei Karpov, Armas Mašin ta Inna Nippolainen. Šiinä on 18 kertomušta.
– Tämä on muisselmien kokomuš. Vuosien kuluos’s’a perehien istorijua kerättih Čalnan poso’lkan eläjien šukulaiset. Projektin ansijošta niitä muisselmie yhissettih yhteh kokomukšeh, järješšettih šekä lisättih alkušanat ta šelittäjie artikkelija, kumpaset valotetah istorijallisie tapahtumie ta prosessija, kertou projektin luatija Inna Nippolainen.
Šelittäjien artikkelijien luatijina ollah Svetlana Jalovitsina, Dmitrii Ikko ta Inna Nippolainen. Čalnan eläjien muisselmat on juattu eri temaattisih oših: “Evakointa Siperih”, “Šakšalaismiehitykšeštä Viroh ta Šuomeh”, “Kotirintamalla”.
Projektin ideja šynty kešällä 2020. Šen innoštajana on Galina Hanenko. Monta vuotta hiän ruato Čalnan Tuomi-etnokulttuurikeškukšen ta šamannimisen kuoron johtajana, šäilytti inkerinšuomelaisien kulttuurie ta istorijallista muistuo šekä keräsi Čalnah kuulujie tietoja.
– Galina Hanenko hyvin tuntou projektih ošallistunehie Čalnan eläjie. Hänellä hyö ollah lähisie, heijän kohtalot liikutettih Galinan šytäntä. Niin hänellä tuli ajatuš projektista, kumpasen piähenkilöiksi tultais pos’olkan tavalliset eläjät. Myö kiäntymä Zdorovje Karelii -hyvänluajintašiätijön puoleh. Järještö hyväkšy meijän projektin, myö lähettimä anomukšen Karjalan tašavallan kanšallisen ta alovehellisen politiikan ministerijöh ta voittima grantin, šanelou Inna Nippolainen.
Kokomukšen lisäkši projektin rajoissa on kuvattu Sodan leimaamat kohtalot -filmi ta on järješšetty Elämän lanka -näyttely.
– Toisin kuin kokomuš, filmi ta näyttely kerrotah vain inkerinšuomelaisista. Filmin enši-ilta pietäh netissä myöhemmin. Näyttely avattih karjalaisien, šuomelaisien ta vepšäläisien kieliresurssikeškukšešša pimiekuušša, a talvikuušša – Čalnan Tuomi-etnokulttuurikeškukšešša. Esillä oli yhekšän kakšikielistä plakattie. Disainerina on Susanna Parkkinen. Myö kuvasima joka henkilön elämänlankan, kumpani näyttäy mitein ta miksi hiän tuli Karjalah, šelittäy Inna Nippolainen.
Projektin lopputilaisuona oli talvikuun alušša pietty inkerinšuomelaisien muisson šäilyttämisellä omissettu online-konferenšši.
– Online-muuvvon anšijošta, konferenšših liitty ošallistujie Piiteristä ta Leningradin alovehelta šekä Šuomešta. Hyö kerrottih omašta kokemukšešta ta proplemoista. Meijän projekti on šujuva esimerkki šiitä, mitein voit valottua inkerinšuomelaisien kohtalon aihetta eri puolista. Voisin šanuo, jotta paikallisešta projektista tuli universalini ta globalini, šentäh kun še kuvasi inkerinšuomelaisien kohtaluo ta šovanjälkistä elämyä Karjalašša, koroštau projektin luatija. 12+
