Igä elä, igä opastu: Svetlana Kondratjeva
Täl kerdua meijän Opastajan vuvven hantuzis ilmoitetun Igä elä, igä opastu! -rubriekan paginkanzannu on karjalan kielen opastai, opastuskniigoin luadii Svetlana Kondratjeva. Svetlana F’oudorovna on 40 vuottu ruadanuh ven’an kielen, literatuuran da sit karjalan kielen opastajannu eri školis, opistolois, yliopistos. Tänäpäi inehmine opastau karjalan kieldy Karjalan kul’tuurukolledžas da karjalan kielen kursiloil.
Kudamas školas sinä opastuit? Kusbo jatkoit opastundan školan jälles?
– Minä opastuin kolmes školas Kondupohjan piiris: 1.-4. kluasat Vuohtjärves, alguškolas; 5.-8. kluasat N’olgamjärven kyläs; 9.-10. kluasat Munjärvenlahten školas. Lopin školan vuvvennu 1974. Školan jälles minä lähtin opastumah Petroskoin pedagouguinstituttah ven’an kielen da literatuuran opastajakse, ga en piässyh sinne kaksi vuottu peräkkäi: konkursan tutkindolois ei täydynyh yhty ballua. Enzimäzenny vuvvennu ruavoin souhozas da Munjärvenlahten kluubas, pajatin Petrovskoin horas, algain pajattua täs horas yheksändes kluasas. Toizen vuvven ruavoin Petroskois Skorohogu-fuabrikal, ombelin jallaččiloi. Ylen äijäl tahtoin piästä opastumah opastajakse, puutuin opastumah instituuttah vuvvennu 1976. Lopin opastundan vuvvennu 1980.
Kudai opastusainehis miellytti sinuu enämbäl kaikkie? Mindäh?
– Školas minä suvaičin opastuo ven’an kieldy da literatuurua. Suvaičin lugie da panna mustoh runoloi. Silloi meijän školas ei olluh karjalan da suomen kieldy, pagizimmo karjalan kielel vai toine toizenke peitoči da kois. Čakattih školas da internatas, konzu myӧ pagizimmo muamankielel. Konzu lopiin školan, en voinnuh lähtie opastumah karjalan kieldy: yliopistos da instituutas ei olluh tiedokundua.
Kudai opastusainehis ei miellytännyh sinuu? Mindäh?
– Sendäh gu minä olen gumanituarii, ei ylen äijäl miellytännyh minuu matemuatiekku, fiiziekku, hiimii. Oli jygieččäine opastuo niidy.
Mustatgo sinä oman enzimäzen opastajan?
– Enzimäzenny opastajannu oli Anna Iljinična Ikko, hyväsydämelline, ei ylen strougoi, čoma ristikanzu. Minä smietin, gu hänel oli jygei meidy opastua, sendäh gu yhtes riävys istui yksi kluassu, toizes – toine. Kluasas oli 10-15 hengie, kylä oli pieni. Kois myӧ pagizimmo karjalan kielel, sendäh urokoil oli jygei kuunnella. Opastai Anna Iljinična oli ven’alaine, en musta, tiezigo häi suomen kielen. Minul oli kebjiembi opastuo, sendäh gu mama, Anastasija Ivanovna, oli alguškolan opastai. Minä ainos hyväl mielel mustelen omua enzimästy opastajua.
Kudaman opastajan urokat miellytettih sinuu enämbäl kaikkie? Mindäh?
– Školas miellytettih monien opastajien urokat: ven’an kieli da literatuuru (opastajat Nadežda Petrovna Kardaš, Anna Ivanovna Zapol’skaja, Larisa Aleksejevna Mironova); histourien urokat (opastajat Lidija Sem’onovna Kirjakova (häi oli vie N’olgamjärven školan johtajannu), Arkadii Filippovič Kasjanov).
Mih olet opastunnuh nämmis ristikanzois?
– Nämmis opastajis opastuin sih, kui pidäy hyvin, kunnolleh ruadua, ku opastui tahtos joga päiviä hyväl mielel tulla sinun urokoile. Hyö oldih ruadajat, nerokkahat. Opastajat maltettih paista joga opastujanke, oligi muga, gu toiči suututtih.
Mittumat heijän sanat libo nevvot painuttih sinule piäh?
– ”Opastat lapsii, kogo ijän opastu iče”. ”Ahkeral opastajal i juuret hyvät roijah”.
Mittuine nämmien opastajienke ruattu ruado libo pietty pido enimäl painui mieleh?
– Myö puaksuh luajiimmo literatuuruillaččuloi.
Huaveilitgo sinä opastajan ammatis? Midä tahtoit opastua?
– Minä iče olen olluh kogo ijän opastajannu, opastin ven’an kieldy da literatuurua, karjalan kieldy eri školis: Jyškyjärves, Kalevalan piiris; Petroskois školis n:o 7, 35 da Suomelas -ugrilazes školas. Lapsennu olles, konzu opastuin, jo ylen äijäl himoitti olla opastajannu, kižaimmo školah, opastimmo toine tostu. Mamagi oli opastajannu da minä tahtoin ruadua, ku häi. Školan loppiettuu ei olluh kyzymysty: kunne lähtie opastumah?
Oletgo iče ruadanuh opastajannu?
– Nellikymmen vuottu ruavoin školis, opistolois, kolledžois, yliopistos. Nygöigi vie opastan karjalan kieldy Karjalan kul’tuurukolledžas da karjalan kielen kursiloil.
Kuibo duumaičet, ongo opastajan ruado jygei? Sellitä oma vastavus.
– Ruado ei ole jygei, gu sinä iče ylen äijäl suvainnet sidä; gu se on sinul mieldy myö, sitgi on hyvä ruadua. Nygyaijal on tärgei löydiä ellendys opastujienke, kui sanotah, pidäy löydiä yhtet sanat heih niškoi.
Oligo mieles vaihtua ammatti libo opastua muudu?
– Ei, nikonzu en muuttas omua ruaduo! Se on minun tie.
Mittuine kniigu libo fil’mu opastajien ruavos miellyttäy sinuu enämbäl kaikkie? Mindäh?
– Kniigoi on äijy, ezimerkikse – ”Uroki frantsuzkogo”, da fil’mu ”Vesna na Zarečnoi ulitse”, kuduat ozutetah meijän ruaduo. Tiettäväine, niidy on äijy.
Mittuine sananpolvi libo sananpiä opastundas on sinun mieles paras?
– Igä elä, igä opastu. Mama ainos sanoi: kieli ei ole selläs kannettavu.
Jatka virkeh. Hyvä opastai on se, kudai ... .
– Hyvä opastai on se, kudamas minä iče opastuin, a ei se kudai opastau. Opastajan jatku on hänen opastujis.
