Hyvä ristitty kylän čomendau

Hyvä ristitty kylän čomendau

Elina Potapova
26.04.2021
L’udmila Makuševa on Kotkatjärven aktivistoi: pajattau, kehittäy karjalan kieldy da luadiu oman perehen sugupuudu. Äijän vuottu L’udmila Ivanovna opasti hiimiedu da biolougiedu kotkatjärveläzile lapsile.
L’udmila Makuševa mielihyväl yhtyi Oma Mua -lehten Kiännämmö yhtes -praktiekkuseminurah, kudai piettih Kotkatjärvel sulakuus. Kuva: Elina Potapova
L’udmila Makuševa mielihyväl yhtyi Oma Mua -lehten Kiännämmö yhtes -praktiekkuseminurah, kudai piettih Kotkatjärvel sulakuus. Kuva: Elina Potapova

L’udmila Ivanovna rodihes Kotkatjärvel vuvvennu 1946 Ivan Petrovič da Anna Nikolajevna Anisimovien pereheh. Anisimovil oli nelli lastu – yksi poigu da kolme tytärdy. 

Muamo, Anna Nikolajevna, oli vessel da ruadai ristikanzu. Häi rodivui suureh pereheh, kus oli seiččie lastu. Perehel oli suuri talovus, enne voinua oli oma fermu. Ijän kaiken Anna Nikolajevna ruadoi telefonistannu poštal. Voinan aigua naine eli suomelazien okkupatsies.

Tuatto, Ivan Petrovič, ezmäi ruadoi Kotkatjärven poštan piälikönny, sit – kolhouzan piälikönny dai myöhembi brigadiirannu. Tuatto oli rauhaine mies, perehes nikonzu ei olluh hoppuu. Mies kesti voinan, da oli nelli kerdua ruanittu. 

L’udmila Ivanovna vähän mustau omua buabua, tuatan muamua Jevdokija Konstantinovna Anisimovua. Enne voinua naine oli kylän nevvoston paginanvedäjänny da sit – deputuatannu Petroskois. Voinan aigua Jevdokija Anisimova oli suomelazien konsluageris nelli vuottu. Naine jäi hengeh, ga ylen äijäl voimatui. Voinan jälles häi ruadoi zavhouzannu školas.

L’udmilan rodn’oi oligi died’oin velli, Anisimov Nikolai Aleksandrovič. Kotkatjärvel rodivunnuh mies äijän vuottu eli Petroskois da ruadoi Karjalan tiedokeskukses, kus tutki karjalan kieldy. Nikolai Anisimov valmisti karjalan kielen opastundukniigoi.

“Roimmos opastajakse!”

Školan loppiettuu L’udmila lähti opastumah Petroskoin pedagougizeh instituuttah. Vuvvennu 1969 neidizes rodih hiimijen da biolougien opastai. Instituutan loppiettuu L’udmila työttih ruadamah školah Pitkänrannan piirin Räimälän kyläh. Sie naine ruadoi seiččie vuottu da sit tuli järilleh omah hieruh – kus ruadoi opastajannu eläkkehele lähtendässäh. Kaikkiedah školis L’udmila on ruadanuh 42 vuottu. Kotkätjärves naine ruadoi yhtel aigua opastajannu školas dai kazvattajannu školan tyves olijas internuatas.

– Enzimäzes kluasas opastujes duumaičin, vot roimmos vzrosloi – lähten ruadamah školah, roimmos opastajannu pienil lapsil. Konzu lähtin vahnembih kluassoih, duumaičin, – en, rubien ruadamah suurembien lapsienke. Mugai rodih, muheloitti L’udmila.

Omas kyläs omal kielel

Lapsusaijas L’udmila maltoi kaksi kieldy – karjalua da ven’ua. Kois paistih karjalakse, ga kezäl, konzu kyläh kävyi tuatan sizär perehinneh Kandalakšaspäi – paistih ven’akse. 

– Nygöi minä vähembän pagižen karjalakse. Konzu Leonid oli hengis, myö ainos karjalakse pagižimmo. Meijän Ivan-poigu eläy Petroskoil, Denis – Vitegras Voulogdan alovehel, ga mollei hyvin paištah karjalakse. Petroskoin vunukat opastutah suomelas-ugrilazes školas. Konzu kävelen bunukoinke, opastan heidy kieleh, staraičemmos. Minun susiedat kaikin da dovarišat paištah karjalakse, saneli L’udmila. 

Enzimäzes kluasas opastujes duumaičin, vot roimmos vzrosloi – lähten ruadamah školah, roimmos opastajannu pienil lapsil. Konzu lähtin vahnembih kluassoih, duumaičin, – en, rubien ruadamah suurembien lapsienke. Mugai rodih.
L’udmila  Makuševa

Mulloi L’udmila Makuševa rubei pidämäh ekskursieloi Kotkatjärvie myö karjalan kielel.

– Sanelen gostile hierun istouries, sit midä kus täs on, midä enne ruattih, midä nygöi ruatah. Midä vastah tulou – sit minä i sanelin. Meil sie on kaksi järvie – Villalanjärvi, se ei ole suuri järvi, toinah kaksi kilometrii pitkytty, a toižes puolespäi on sijoitannuhes suuri Kotkatjärven järvi. Järvilöin keskes on jogi, i sit joves poikki on sildu – i sanotah, ku se on buite lindu – kotku, saneli L’udmila Makuševa.

Kyläs on kaksi rajonua: Salmi sildassah da pogostu. Pogostal oli suuri kirikkö, nygöi sidä kirikkyö ei ole. 

– Ennevahnallištu on kaksi-kolme taloidu, kudualoil jo enämbi sada vuottu on. Yhtel koil on enämbi sadua vuottu, ga se on parembas kunnos, migu nuorembatt koit. Ongi taloloi, kuduat ollah jo hyllätty, muurendettu, jatkau roindukyläs L’udmila Makuševa.

Midä kyläs ruadua?

L’udmila Ivanovna on Kotkatjärven aktivistoi, yhtyy erilazih projektoih kylän hyväkse da kul’tuurupidoloih. Äijän vuottu L’udmila Ivanovna pajattau karjalan kielel Joguine-folklourujoukos. Pajattajat ajellah piirii myöte, setämä kerdu käydih Suomehgi. Erähii pajoloi joukkoh niškoi on kiändänyh karjalakse Zinaida Dubinina. L’udmila Makuševa pajattaugi ven’akse paikallizes Rodnik-muuzikkujoukos.

L’udmila maltau čomah luaduh niegluo da ommella tilkulois da pidi ombelumizen kursiloi naizih niškoi školas.

Enne L’udmila kävyi Lira-teatrustuudieh, häi yhtyi kahteh spektaklih ven’an kielel. Oligi enne Kotkatjärvel oli oma pieni teatrujoukko, kudai valmisti ezitelmii da ozutti niilöi karjalan kielel omas kyläs da toizis paikois, sanommo, Vieljärves. Sit teatrujoukon ohjuajat lähtiettih eläkkehele da teatrustuudii heitti ruandan. 

– Naižienke kävelemmö yhtyttottu keppilöinke. Meil on pieni joukko – nelli hengie. Mulloi kaheksa libo yheksä kerdua kävelimmö pohodah velosipedoil libo jallai järvirannale.Talvel daže kävelimmö pohodoih. Jallai kävelimmö kilometrii kolme-nelli, a velosipedoil loitombi – kilometrii nelli-viiži sinne ja järilleh. Meil ollah jo omat kohtat, kus myö kerävymmö. Otammo evähät keräle, ištummo da pajatammo. Jo äijän vuottu nenga dovarišoinke aigua vietämmö, saneli L’udmila Makuševa. 

  

Lisää aiheesta
Karjalan Sanomat
Verkkotunnit yhdistävät oppilaita kieliviikolla
Karjalan suomen kielen viikkoon osallistuvat Kostamuksen 1. koulu ja sen ystävyyskoulut Kuhmosta, Sotkamosta ja Oulusta sekä Kainuun opisto.
Oma Mua
Lumetoin kešä tai matka Karjalan ta Murmanskin alovehella
Pohjosešta kešäštä rikeneh šanotah, jotta še on lyhyt ta vähän lumini. Kešä 2021 oli lumetoin. Näyttäy šiltä, jotta še oli kuumin kešä, min olen muistan. Tänä kešänä ihaššuttavava šeikkailuna oli matka Karjalan ta Murmanskin alovehella.
Karjalan Sanomat
Teriberka häviää katsojien nähden
Petroskoilainen taiteilija Sergei Terentjev kertoo Teriberkan-matkastaan yllättävällä tavalla. Näyttelyssä Vyhod-mediakeskuksessa tekijän tahdosta maalaukset muuttuvat päivä toisensa jälkeen.
Oma Mua
Galina Jevdokimova: puoli vuozisadua školas
Ven’al 5. ligakuudu pietäh Opastajan päivy. Jessoilan školan opastaja Galina F’odorovna Jevdokimova on ruadanuh školas puolen vuozisadua.
Karjalan Sanomat
Kielikurssit edelleen vankassa suosiossa
Periodika-kustantamon karjalaisten, suomalaisten ja vepsäläisten resurssi ja kielikeskuksen järjestämät kansalliskielten kurssit ovat täydessä vauhdissa.
Oma Mua
Työ runoperintehen šäilyttämisekši ei piety
Kieliresurssikeškukšešša vietettih karjalaisella runoperintehellä ta pohjosen kantakanšojen eeppisellä perinnöllä omissettu seminari. Tilaisuš on Karjalaisien runojen vuuvven piätapahtumie.
Karjalan Sanomat
Visakoivut kasvavat nyt Ruskealassa
Istutukset olivat osa Venäjän tiedeakatemian Karjalan tiedekeskuksen ja marmoripuiston yhteistyötä.
Kipinä
Paginad pätoimitajanke
Täl vodel meiden kulehtesele täudub jo 35 vot! Kanman jubilejad mö pagižim ”Kipinän”-pätoimitajanke Jana Filimonkovanke hänen rados kulehteses lapsiden täht.
Karjalan Sanomat
Oma Media -portaali: vuosi verkossa
Vuoden aikana portaalissa on julkaistu lähes 3 000 uutisjuttua ja artikkelia suomen, karjalan ja vepsän kielellä. Lähisuunnitelmissa on avata uusia osioita.
Kirjaudu sisään
Rekisteröityä
Salasana
Vahvista salasana