Hö ei ehtnugoi vojuida…

Hö ei ehtnugoi vojuida…

Irina Sotnikova
07.07.2021
Šoutjärven muzejas kerazihe äi rahvast. Vastusen sü oli tärged – eloho läksi Viktor Loninan kirj.
”Männuded igudehe”-kirjan prezentacii kirjan polhe. 6+  Kuva: Darja Švecova
”Männuded igudehe”-kirjan prezentacii kirjan polhe. 6+ Kuva: Darja Švecova

Kezakun 11. päiväl Šoutjärven muzejas kerazihe äi rahvast. Tuliba ei vaiše Šoutjärven eläjad, no adivod-ki susedkülišpäi da Petroskoišpäi. Vastusen sü oli tärged – eloho läksi Viktor Loninan kirj. Sen nimi om ”Männuded igudehe” («Ушедшие в вечность»). Prezentacijan avaiži Vepsän rahvahan hor pajol. Muzejan pämez’ Natalja Anhimova tervehtoiti kaikid adivoid. Hän sanui äi lämid sanoid avtoran polhe, kirjas da sen znamoičendas meiden elos.

Kaikil tulnuzil oli čoma voimuz tundištadas Viktor Loninan kirjanke, kulištada avtoran suspäi sen polhe. Nece oli znamasine azj meiden Änižröunan agjan, eläjiden täht, ved’ avaižihe Suren voinan istorijan uz’ lehtpol’, ned azjtegod, miččed oliba peitos äi vozid. 

Šoutjärven eläi Viktor Lonin om tehnu kirjan ičeze ecindmatkoiden da kaivandoiden pohjal. Se starinoičeb partizanoiden peitjoukus, mitte radoi Šoutjärven agjas (Šokšuspäi Kaskezahasai) Suren voinan aigan, heiden rohktudes, ristituiš, kudambad kaičiba vepsän mad vihanikoišpäi. 

—Meletan, miše kirjaspäi ristitud saba tedoid, miččed rohktad ristitud eliba meiden mal, midä hö tegiba meiden hüvän elon täht. Nügüd’ meiden ecindjouk radab i löudab soldatoiden luid, azegid, pul’kid. Kaik nece abutab kerata materialoid, sanub kirjan tegii da ecindjoukun ohjandai Viktor Lonin. 

Necen partizanoiden joukun polhe pit’kha ei olend nimiččid tedoid. Vaiše tetihe, miše oli boi. A kuna nece jouk kadoi, niken ei tedand. No oma arhivad, istoriližed azjbumagad, kus kaičesoiš kaik nene tedod. 

Eloho läksi Viktor Loninan ”Männuded igudehe”-kirj. Nece om dokumentaline starin partizanoiden joukun polhe.

Kirjas om keratud todesižiden todištajiden starinad. Partizanoiden joukus oliba Viktor Loninan heimolaižed. Klavdija Petrovna, hänen tädi, oli lekarinabunikan neciš joukus. Hän starinoiči, kut kaik oli. Nored prihad ei olnugoi vaumhed mugoižihe azjoihe. Konz suomalaižed tuliba, hö rohktas toratihe, koliba oružj kädes. Enamba pol’t joukud koli… 

Necen starinan Viktor kulišti ičeze tädilpäi, konz oli lapsen. Nenid melid hän kaiken pidi päs i südäimes oli hol’. Nece lühüd starin toi Viktorad ecindjoukuhu päliči äjiš voziš. A nügüd’ mö voim lugeda kirjad.  

Šoutjärven muzejan radnikale Jevgenii Fotejevale tuli oza lugeda necidä kirjad völ edel lähtendad. 

– Edel necidä kirjad minä lugin Viktoran tatan Rürik Loninan kirjan ”Voinal polttud laps’aig”. Kirj om meiden eläjiden jügedas laps’aigas Suren voinan aigan. Viktor Loninal nece om meiden ezmäižen partizanoiden ”Šoutjärvelaine”-peitjoukun istorii. Molembid kirjoid om kebn lugeda. Eskai avtoroiden kel’ kožub toine toižhe. Viktor Loninan kirj om muga eläbas kirjutadud, eskai konz luged sidä, sinä kuti putud nenihe aigoihe, oled partizanoiden sijas, lujas opak tegese… Nece om lujas melentartuine istorii, no se ei ole starinoitud lophusai. 

Kirjaspäi ristitud saba tedoid, miččed rohktad ristitud eliba meiden mal, midä hö tegiba meiden hüvän elon täht.

Äi vot Viktor Rürikovič radoi, miše kirj tuliži eloho. Hän tahtoi toda sil’mnägubale, miše mugoine jouk oli, se oli tehtud meiden agjas, vojui i läz kaik koli. Kirjan tegemižehe ühtniba äjad toižed-ki ristitud. Äjan abutiba kirjan tegemižes Jevgenii Šorohov da Marina Osijeva, kudambad oliba prezentacijal i jagoihe ičeze tundmusil, melil. 

Viktor Rürikovičan sanoiden mödhe äjihe küzundoihe völ ei ole vastusid, sikš hän jatktab ičeze radod: äjan radab arhivas, miše löuta uzid tedoid, ajeleb ecindmatkoihe ičeze joukunke. Hän toivob, miše linneb völ üks’ kirj, ved’ istorii ei ole loptud. 

”Männuded igudehe”-kirj tuli hüväks lahjaks kaikile. Nece om mušt partizanoiš, rohktoiš, vahvoiš ristituiš, kudambad kaičiba meiden mad. 



Lisää aiheesta
Karjalan Sanomat
Periodika esittelee itsensä Venäjä-messuilla
Karjalan suomen-, karjalan- ja vepsänkielisiä lehtiä ja kirjoja julkaiseva kustantamo Petroskoista tutustuttaa messuvieraita tuotteisiinsa ja karjalaiseen kulttuuriin.
Karjalan Sanomat
Nuoret oppivat laulamaan joikuja
Petroskoissa maanantaina käynnistyneellä etnoleirillä tutkitaan karjalaista kansanlauluperinnettä. Tänä vuonna saatiin ennätysmäärä hakemuksia laulunharrastajilta eri puolilta Venäjää.
Oma Mua
Rohkeimmat otettih ošua talvikalaššukšeh
Kalevalašša piettih perintehellini talvikalaššukšen kilpailu.
Karjalan Sanomat
Balettitanssijat rikkoivat myytin Lumitytöstä
Nykybaletti Vertikaali ensiesitettiin Karjalan musiikkiteatterissa osana Lumityttö: myytti ja todellisuus -hanketta. Baletti esitetään myös kansainvälisellä DanceInversion-nykytanssifestivaalilla Moskovassa.
Karjalan Sanomat
Liitto yhdistää, opettaa ja valistaa
Karjalan rahvahan liitto on täyttänyt 35-vuotta. Järjestön tuella tasavallan asukkaat lukevat karjalaa, omaksuvat kulttuuria ja osallistuvat hankkeisiin.
Oma Mua
Vienan ta Repol’an Karjalan käsitöitä opaššettih Petroskoissa
Viime netälillä Petroskoissa piettih käsityökurššija. Trajektorija-fondin joukko opašti kaikkie halukkahie leikkuamah puušta ta ompelomah.
Karjalan Sanomat
Ystävyysseura aikoo lopettaa toimintansa
Karjala–Suomiystävyysseuran puheenjohtaja kutsuu jäseniä kokoukseen päättääkseen seuran kohtalosta. Järjestön toiminta lienee loppusuoralla.
Oma Mua
Vaiku pagizemal suau tiijustua, midä rahvas tahtotah
Karjalan Rahvahan Liitto täyttäy tänä vuon 35 vuottu. Vuvvennu 1989 Liitto on yhtistännyh lujii karjalazii, Karjalan muan suvaiččijoi, oman rahvahan uskottavii puolistajii, oman kielen kandajii.
Karjalan Sanomat
Kostamuksen teatteri: 66 näytelmää yleisölle
Kostamuksen draaman ja komedian kansanteatteri juhli pyöreitä vuosia aidolla italialaisella komedialla.
Karjalan Sanomat
Koirat parantavat lasten hyvinvointia
Koirat auttavat lasten fyysisessä ja psyykkisessä kuntoutuksessa Petroskoissa. Tänä vuonna koiraterapiaan on jo osallistunut yli 90 lasta.
Kirjaudu sisään
Rekisteröityä
Salasana
Vahvista salasana