Geologia avautuu matkailulle
Karjalassa on yli tuhat ainutlaatuista kaivosteollisuuden perintökohdetta, joihin turistit voivat tutustua. Kohteiden joukossa on vanhojen tehtaiden raunioita, louhoksia ja kaivostunneleja. Pieni osa näistä kohteista yritetään kunnostaa Petrozavodsk-säätiön hankkeiden avulla.
Viiden viime vuoden aikana säätiö on toteuttanut kuusi hanketta, jotka ovat säilyttäneet kaivosteollisuuden perintöä ja tehneet sitä tunnetuksi paikallisille asukkaille.
Kaikki hankkeet toteutettiin Pohjois-Laatokan museon työntekijöiden avulla.
— Museon työntekijä Igor Borisov on noin 30 vuoden aikana tutkinut Karjalan historiaa. Hän jakoi tietojaan hankkeissa ja julkaisi kaksi kirjaa. Ensimmäinen kirja kertoo Suojärven ja Pitkärannan piirien historiasta, toinen Karhumäen ja Puudosin historiasta, säätiön toimitusjohtaja Ksenija Tšumak sanoi konferenssissa.
Borisovin mukaan vain kymmenen prosenttia kohteista on tunnettu paikallisille asukkaille ja noin kolme prosenttia kohteista on hyödynnetty teollisuusmatkailussa.
— Karjalan kaivosteollisuuden historia on rikas. Monista piireistä löytyy geologisia nähtävyyksiä, raunioituneita tai pystyssä olevia vanhoja teollisuuskohteita, Karjalan geologian instituutin johtaja Sergei Svetov sanoi konferenssissa.
— Karjalassa on muinaisia kiviä, jotka kertovat tuhoisista tulivuorenpurkauksista, muinaisista meristä, eliölajien kehityksestä ja mantereiden liikkumisesta. Karjalassa on paljon mielenkiintoisia paikkoja historiallisen geologian näkökulmasta ja niitä on mahdollista näyttää turisteille, Svetov lisäsi.
Kaivosteollisuuden perintökohteita ja luonnonnähtävyyksiä on tutkittu hankkeissa. Tutkimuksiin on osallistunut muun muassa Karjalan luonnonsuojelualueiden viraston työntekijöitä.
— Meidän on tiedettävä, onko tuleva matkailukohde turvallinen. Tutkimukset antavat uutta tietoa paikasta myös biologian näkökulmasta, Tšumak sanoi.
Elokuun lopussa tutkijat ja maanmittausinsinöörit tutkivat Karhumäen piirin Šungun alueella vanhaa kaivostunnelia, jossa louhittiin šungiittia.
— Tutkimustyöt Šungun kaivostunnelissa jatkuvat. Meillä on paljon kysymyksiä, esimerkiksi muuttuvatko tunnelin seinät talvella. Mitä tapahtuu tunnelissa suojasäässä? Suunnitelmissa on vahvistaa tunnelin holveja sortumilta.
Jokainen hanke sisälsi näyttelyjä ja teematapahtumia, joihin osallistui Karjalan geologian instituutin tutkijoita.
— Olemme asentaneet 18 opastetta entisten kaivosteollisuuden kohteiden ja tehtaiden raunioiden lähelle. Opasteet ovat muun muassa Karhumäen piirin Foimoguban kylässä ja Suojärven lähellä. Opasteita löytyy myös Puudosin piirin Pälmästä, jonka alueella on mielenkiintoinen paikka geologian kannalta, Tšumak kertoi.
Hänen mukaansa hankkeiden toteuttamisen jälkeen kiinnostus kaivosteollisuuden perintökohteisiin ei ole sammunut. Hankkeet motivoivat kansalaisjärjestöjä ja kotiseutuhistorian harrastajia tekemään uusia projekteja kaivosteollisuuden historian ja teollisuuskohteiden tutkimiseksi.
— Esimerkiksi hankkeiden toteuttamisen jälkeen Puudosin museossa on avattu näyttely, joka kertoo paikallisesta kaivosteollisuudesta. Pitkärannan tiilimuseon kivikokoelmaa aletaan kunnostaa, Tšumak sanoi.
Svetovin mukaan Karjalassa on perustettava geologisten puistojen verkosto antamaan uutta vauhtia matkailun kehittämiselle tasavallassa.
— Myös Petroskoin Kamennyi bor -louhosalueelle on mahdollista rakentaa geologinen puisto, jossa on myös kivinäyttely, Svetov sanoi.
Hänen mukaansa geologiset puistot voivat edistää alueen kehitystä.
— Karjalassa on paljon geologisia nähtävyyksiä, jotka kunnostustöiden jälkeen voisivat toimia houkuttelevina kohteina, hän sanoi.
Geologiset puistot voivat merkittävästi rikastuttaa matkailutarjontaa ja kehittää paikallista taloutta. Paikalliset asukkaat saavat uusia työpaikkoja ja taajamien infrastruktuuria parannetaan, jos alueella on nähtävyys.
— Esimerkiksi Pitkärannan piirissä Hiidenselässä sijaitsevasta Hiidenvuoresta voi tulla matkailunähtävyys. Joka vuosi noin 120 turistilaivaa kulkee Laatokan rannalla sijaitsevan Hiidenselän kautta. Turistit voisivat nousta vuorelle, kierroksella heille kerrottaisiin Laatokan seudun historiasta ja luonnosta, Territorija Sever -yrityksen taidejohtaja Dmitri Kotov sanoi konferenssissa.
Nyt Kotov työskentelee tutkijoiden kanssa Kamennyi bor -louhosalueen konseptin kehittämiseksi.
Kurssi oppaille ja tietovisa lapsille
Tänä vuonna Karjalassa järjestettiin ensi kertaa koulutuskurssi tasavallan kaivosteollisuudesta. Koulutus oli osa Petrozavodsk-säätiön hanketta. Kurssille kutsuttiin oppaita ja kotiseutuhistorian harrastajia, joita oli noin 50.
— Oppaille kerrottiin geologisesta historiasta ja Karjalan tehtaista. Kurssi kesti kolme kuukautta. Luentojen lisäksi kurssilaiset kävivät työpajoissa, joita oli kahdeksan, Petroskoin yliopiston liikunnan, urheilun ja matkailun laitoksen johtaja Natalja Kolesnikova sanoi konferenssissa.
— Oppaat ja muutkin voivat saada Karjalan kaivosteollisuuden perintö -VKontakte-sivulta lisää informaatiota kallioista, tasavallan kaivosteollisuuden muistopatsaista ja vanhoista louhoksista, Petrozavodsk-säätiön toimitusjohtaja Ksenija Tšumak sanoi.
Tänä vuonna Tšumak on julkaissut kuusi podcastia tasavallan kaivosteollisuudesta ja laatinut tietovisan koululaisille.
