Etnopuusto Priäžän kylän keskučas

Etnopuusto Priäžän kylän keskučas

Jelena Ruppijeva
31.08.2022
Vie mennyön vuvven lopus Priäžäs allettu ruado etnopuuston luajindas on loppenuhes. Kylän keskuččah on suadu oma etnopuusto.
Uuzi etnopuusto on luajittu Priäžän keskuččah, ihan sih kohtah, kunne puaksumbah kaikkie tullah rahvas. Kuva: Jelena Ruppijeva
Uuzi etnopuusto on luajittu Priäžän keskuččah, ihan sih kohtah, kunne puaksumbah kaikkie tullah rahvas. Kuva: Jelena Ruppijeva

Priäžän piirin Priäžän mua – hyvinvastuandan čuppu -projektu on erähii vie vuvvennu 2021 Karjalan tazavallan Kanzallizen da alovehellizen poliitiekan ministerstvan kannatettuloi projektoi alovehien etnokul’tuurizen kehityksen alal. Nämmien projektoin suurimii da tärgevimii ruadoloi on Karjalan alovehien etnokul’tuurine kehitys da kandurahvahien kielien nägyvih tuondu da kehitändy.

— Meil niilöis kohtis, kunne rakkahembal tullah turistat, ei nävy objektois tämän muan kanzalline koloriittu. Priäžän piirin keskučasgi — Priäžäs ei olluh mostu simvoulistu kohtua, kudamas gost’at da paikallizet eläjät voidas nähtä da ellendiä, mi on Karjal iččenäh, sellittäy projektan todevutandua Priäžän etnokul’tuurukeskuksen johtai Tatjana Seppänen.

— Sendäh oli piätetty luadie Priäžän keskuččah Etnopuusto, kudamah tulduu jogahine vihjuas piirin kanzallizet eričykset, kerdou Tatjana Seppänen.

Uuzi Terveh-nimelline etnopuusto on luajittu Priäžän keskuččah juuri sih kohtah, kunne puaksumbah kaikkie tullah rahvas. Sit ymbäri ollah kai tärgiet laitokset: Priäžän piirin hallindo, Etnokul’tuurukeskus, Joudoaijan da luomisruavon keskus, Priäžän piirin rahvahan kirjoihpanenduozasto, hoteli da avtoubussoin azetuskohtu.

Kyläläzetgi ollah avvutettu meidy. Priäžäläine Aleksei Jeršov on istutannuh etnopuustoh viizi šuarupajuu da joga päiviä kävyy niidy valelemah.
Tatjana Seppänen, Priäžän etnokul’tuurukeskuksen johtai

Vie talvel uudeh etnopuustoh oli azetettu suuret puuhizet aiduveriät, kudualoih on pandu tervehtyssana da Priäžän keskučan kartu; puuhine lebokodaine da puuhizet elättilöin kuvat, kaksipuolizet tiijoituslaudazet, kudamis on tieduo Priäžän piiris da Priäžän kyläs, Priäžän čupun luonnos da nähtävyksis.

Nämmis tiedolois etnopuuston luadijat mainitah Priäžän čupun kuulužumii kohtii: Karjalan Kielen Kodii da sit kois, ainavuo Karjalas, ruadajua kielipeziä, Kindahan kyliä, vahnoi časounoi da äijii toizii objektoi. Ezile sežo tullah karjalazet šipainiekat, riäpöi, muur’oi da garbalo.

Tämän keviän da kezän aigua etnopuustoh sai luadie čuurutroppazet, azettua laučat, istuttua kukkazet da suaja tuli lebokodazeh. Ehtäl pimien aigua, konzu paletah tulet sie, uuzi etnopuusto on erinomah čoma.

— Kyläläzetgi ollah avvutettu meidy. Priäžäläine Aleksei Jeršov, sanommo, on istutannuh etnopuustoh viizi šuarupajuu da joga päiviä kävyy niidy valelemah. Tulou meile keskukseh vetty ottamah, sellittäy Tatjana Seppänen.

Etnokul’tuurukeskuksen taloin rinnale on luajittu lagevo kyykkäh kižuandah niškoi. Tuliel aigua keskuksen ruadajil on mieles luadie lapsien kižuandukohtugi jo vallitun etnostiil’an mugah.

Terveh-nimelline etnopuusto rodih hyvänny huogavokohtannu priäžäläzih da kylän gostih niškoi. Sit ainos on rahvastu: nuorembua da ruavahembua polvie lapsienke da vunukoinke, čökkelehes turistuagi, a konzu oraskuul Priäžän škola salvattih suuren remontan periä, školan opastajat piettih sie konsultacietgi.

Priäžän etnokul’tuurukeskuksen ruadajat huavatah iellehgi kehittiä tädä kylän keskučas olijua alovehtu kirjoihpanenduozastoh da tiešuaras olijah mustomerkih suate.

Tämän ruavon jatkokse Etnokul’tuurukeskuksen taloin rinnale on luajittu lagevo kyykkäh kižuandah niškoi. Se puutui azuo Karjalaine rokotus -projektan aigua.

Etnokul’tuurukeskuksen ruadajat puaksuh sanellah omile gostile vahnas karjalazes kižas, ozutetah, kui pidäy kižata sih. A omua kižakohtua kyykkäh niškoi tässäh ei olluh. Sih kohtah keskuksen ruadajat on azetettugi tiijoituslaudazen, yhtenjyttymän kui etnopuustos, sit vai on saneltu kyykäs da sen kižasiändölöis.

Tuliel aigua Priäžän etnokul’tuurukeskuksen ruadajil on mieles luadie lapsien kižuandukohtugi jo vallitun etnostiil’an mugah. Se rodieu uuzi projektu, kudamah uskotah, ku suajah kannatustu.

Vuvven 2021 projektu

— Priäžän piirin projektu “Priäžän mua – hyvinvastuandan čuppu” on jo toine projektu, kudamah on suadu kannatustu alovehien etnokul’tuurizen kehityksen alal. Enzimäine Priäžän lagevus -projektu oli todevutettu vuvvennu 2020.

— Priäžän mua – hyvinvastuandan čuppu -projektan suurimii ruadoloi oli Priäžän etnopuuston luajindu.

— Projektan aigua oli luajittugi Kindahan kylän uidelijan vezimelličän projektu. Priäžän kylän Vmeste-fondu huavuauhäi nostua sen Kindahan kyläh.

— Sidä paiči projektan hantuzis Priäžäs da Priäžän piirin kylis on pietty karjalan kielen kursit.


Lisää aiheesta
Oma Mua
Ei voi olla! Minä olen sijalline…
Erähiči minä keriän must’oidu zdaittavakse. Tässäh nedälin aloh kävyin sinne, keräin da zdaičin. Toiči kai kahteh kerdah päiväs kävyin: huondeksel da ehtäl, a päiväl koisgi ruaduo on.
Karjalan Sanomat
Sanelu: Murmanskin alue mukana tempauksessa
Huhtikuun 19.—26. päivinä voi kirjoittaa sanelun karjalan ja vepsän kielellä. Tänä vuonna tempaukseen liittyy Murmanskin alue.
Karjalan Sanomat
Periodika esittelee itsensä Venäjä-messuilla
Karjalan suomen-, karjalan- ja vepsänkielisiä lehtiä ja kirjoja julkaiseva kustantamo Petroskoista tutustuttaa messuvieraita tuotteisiinsa ja karjalaiseen kulttuuriin.
Karjalan Sanomat
Nuoret oppivat laulamaan joikuja
Petroskoissa maanantaina käynnistyneellä etnoleirillä tutkitaan karjalaista kansanlauluperinnettä. Tänä vuonna saatiin ennätysmäärä hakemuksia laulunharrastajilta eri puolilta Venäjää.
Oma Mua
Rohkeimmat otettih ošua talvikalaššukšeh
Kalevalašša piettih perintehellini talvikalaššukšen kilpailu.
Karjalan Sanomat
Balettitanssijat rikkoivat myytin Lumitytöstä
Nykybaletti Vertikaali ensiesitettiin Karjalan musiikkiteatterissa osana Lumityttö: myytti ja todellisuus -hanketta. Baletti esitetään myös kansainvälisellä DanceInversion-nykytanssifestivaalilla Moskovassa.
Karjalan Sanomat
Liitto yhdistää, opettaa ja valistaa
Karjalan rahvahan liitto on täyttänyt 35-vuotta. Järjestön tuella tasavallan asukkaat lukevat karjalaa, omaksuvat kulttuuria ja osallistuvat hankkeisiin.
Oma Mua
Vienan ta Repol’an Karjalan käsitöitä opaššettih Petroskoissa
Viime netälillä Petroskoissa piettih käsityökurššija. Trajektorija-fondin joukko opašti kaikkie halukkahie leikkuamah puušta ta ompelomah.
Karjalan Sanomat
Ystävyysseura aikoo lopettaa toimintansa
Karjala–Suomiystävyysseuran puheenjohtaja kutsuu jäseniä kokoukseen päättääkseen seuran kohtalosta. Järjestön toiminta lienee loppusuoralla.
Oma Mua
Vaiku pagizemal suau tiijustua, midä rahvas tahtotah
Karjalan Rahvahan Liitto täyttäy tänä vuon 35 vuottu. Vuvvennu 1989 Liitto on yhtistännyh lujii karjalazii, Karjalan muan suvaiččijoi, oman rahvahan uskottavii puolistajii, oman kielen kandajii.
Kirjaudu sisään
Rekisteröityä
Salasana
Vahvista salasana