Šelaillen kalenterie piäšet ihmehelliseh Meččolah

Šelaillen kalenterie piäšet ihmehelliseh Meččolah

Tatjana Berdaševa
18.11.2022
Pimiekuušša kaikki halukkahat voijah oštua uuši Meččolan mifologija -etnokalenteri vuuvekši 2023. Painoš yhistäy karjalaista mifologijua, ekologijua ta “Kalevalan” luatimisen istorijua.
1.	Kalenterin kuvittaja Al’ona Tsvetkova kiinnoštuu luonnošta, halteista ta mifologijašta. 12+ Kuva: Al’ona Tsvetkovan arhiiva
1. Kalenterin kuvittaja Al’ona Tsvetkova kiinnoštuu luonnošta, halteista ta mifologijašta. 12+ Kuva: Al’ona Tsvetkovan arhiiva

Vuuvven 2023 kalenterin nimi on “Meččolan mifologija”.

Karjalaisien mifologija on rikaš kekšityistä olennoista, kumpaset vaššatah eri ilmijöistä ta tiloista. Rahvaš ušottih, jotta mečäššä eli eri halteita. Piähaltiet Hiisi ta Tapio vaššattih mečäštä. Jokahisellä oli oma rahvaš ta oma omissuš. 

Kalenteri esittäy hyvän ta valosan mečän kuvua, missä harvinaisilla kašviloilla, eläimillä ta lintuloilla on oikein mukavua. Heijän rinnalla starinamaisešša Meččola (Tapiola) -mečäššä eletäh haltiet, kultasen Tapio-kuninkahan apulaiset: hänen naini Mielikki, poika Pellervo – meččänurmikkojen šuojelija, tytär Annikki – šoijen emäntä, paimentyttö Tellervo ta muut puijen ta eläimien šuojelijat. 

Kanšantiijot meččähalteista on šäilytty tutkijien kirjutukšien ta Kalevala-eepossan anšijošta. Kanšan muisošša aikoinah elänyöt kuvat nykyjäh on melkein unohettu: näin vähitellen häviey koko rahvahan kulttuuri. Meijän tehtävänä on ajanmukaistua vanhoja tietoja.

Vuuvvekši 2023 julkaistava kalenteri yhistäy kolme aspektie. Meččähalteijen lisäkši popularisoimma Karjalan harvinaisie eläimie ta kašvija.
Tatjana Berdaševa, idejan luatija, projektin kurattori

Vuuvvekši 2023 julkaistava kalenteri yhistäy kolme aspektie. Meččähalteijen lisäkši popularisoimma Karjalan harvinaisie eläimie ta kašvija. Jokahisella šivulla on eläimie, lintuja, kašvija ta jäkälie. Haluomma kiinnittyä huomijuo luonnonšuojeluh ta ekologijah. 

Kolmaš aspekti koškou Kalevala-eepossan luatimisen istorijua runojen keryämiseštä alkuan.

Kalenterin ainehisto antau luajašti popularisoija Karjalan perintyö: luonnon rikkahukšie, kanšallisie runoja ta Kalevala-eepossua, kummaista tunnetah ta tykätäh ei ainuoštah Karjalašša, vain šen ulkopuolellaki. Kalenterin kuvitukšet ta šelityštekstit autetah “Kalevalan” lukijie paremmin tuntie henkilöjä – mečänhalteita, kumpasie ennein hyö višših ei huomattu. Voit olla kennih enši kertua tutuštuu miiffiseh Meččolah. Šamoin painoš antau kertuo Karjalašta, runokylien muašta.

Kalenteri kiinnoštau luajua yleisyö šeka spesialistija. Painokšešša on kakšikielisie lisäykšie, mi antau eistyä karjalan kieltä tašavallašša ta šen ulkopuolella.

Miiffisien meččähalteijen miellyttävät kuvat ta yštävällini ilmapiiri houkutellah lapšie ta perehie. Tänä vuotena halusima luatie kalenterin koko perehellä. Lapšet ta vanhemmat voijah lukie šitä yheššä ta paissa šen teemoista. Toivottavašti opaštajat niise ruvetah käyttämäh kalenterie tuntiloilla. Kalenteri kiinittäy huomijuo luontoh, ekologijah ta karjalaiseh perintöh.

Jokahisella šivulla on oma laji: eläimie, lintuja, kašvija ta jäkälie. Haluomma koroštua luonnonšuojelun ta ekologijan aiheita.
Tatjana Berdaševa, idejan luatija, projektin kurattori

Kalenteri on korissettu kirjakuvitukšen tyylissä. Halliččijat värit ollah keltani ta vihrie. Lämmin väriašteikko kuvaštau šuuren hyvän mečän ta šen isännän Tapion kuvua. Kuvitukšissa on harvinaisie eläimie, lintuja ta kašvija, kumpaset šäilytäh Karjalašša ta kuulutah “Ruškieh kirjah”. 

Kalenterin kuvittajana on nuori taiteilija Al’ona Tsvetkova. Kerran hiän  kuot’t’eli digitalista piiruštamista ta innoštu šiitä. Omašša luomistyöššä hiän käyttäy Sketchbook-ohjelmua. 

Luonto, haltiet ta mifologija on aina houkuteltu Al’onua. Karjalaisešša kanšanrunouvešša ei ole äijän tietoja halteijen ulkonävöštä. Taiteilijan anšijošta monet henkilöt enši kertua šuatih oma grafillini kuva. Kalenterin kuvissa Al’ona halusi näyttyä šitä kunnivuo, mitä karjalaiset tunnettih kävelleššä mečäššä ta keskuššellešša halteijen kera šekä taikua, mi halličči mečäššä. 



Lisää aiheesta
Oma Mua
Passipo lapšien ammuntahiihošta
Koštamukšešša piettih Alovehien väliset lapšien ammuntahiihon kilpailut Karjalan tašavallan piämiehen palkinnošta. Še oli Anna Bogalii urheilumal’l’a – Severstal’ -kilpailujen finali.
Karjalan Sanomat
Vanhat puvut saavat kopiot
Pukujen kopiot esitellään toukokuussa Prääsän piirin etnokulttuurikeskuksessa.
Oma Mua
Ei voi olla! Minä olen sijalline…
Erähiči minä keriän must’oidu zdaittavakse. Tässäh nedälin aloh kävyin sinne, keräin da zdaičin. Toiči kai kahteh kerdah päiväs kävyin: huondeksel da ehtäl, a päiväl koisgi ruaduo on.
Karjalan Sanomat
Sanelu: Murmanskin alue mukana tempauksessa
Huhtikuun 19.—26. päivinä voi kirjoittaa sanelun karjalan ja vepsän kielellä. Tänä vuonna tempaukseen liittyy Murmanskin alue.
Karjalan Sanomat
Periodika esittelee itsensä Venäjä-messuilla
Karjalan suomen-, karjalan- ja vepsänkielisiä lehtiä ja kirjoja julkaiseva kustantamo Petroskoista tutustuttaa messuvieraita tuotteisiinsa ja karjalaiseen kulttuuriin.
Karjalan Sanomat
Nuoret oppivat laulamaan joikuja
Petroskoissa maanantaina käynnistyneellä etnoleirillä tutkitaan karjalaista kansanlauluperinnettä. Tänä vuonna saatiin ennätysmäärä hakemuksia laulunharrastajilta eri puolilta Venäjää.
Oma Mua
Rohkeimmat otettih ošua talvikalaššukšeh
Kalevalašša piettih perintehellini talvikalaššukšen kilpailu.
Karjalan Sanomat
Balettitanssijat rikkoivat myytin Lumitytöstä
Nykybaletti Vertikaali ensiesitettiin Karjalan musiikkiteatterissa osana Lumityttö: myytti ja todellisuus -hanketta. Baletti esitetään myös kansainvälisellä DanceInversion-nykytanssifestivaalilla Moskovassa.
Karjalan Sanomat
Liitto yhdistää, opettaa ja valistaa
Karjalan rahvahan liitto on täyttänyt 35-vuotta. Järjestön tuella tasavallan asukkaat lukevat karjalaa, omaksuvat kulttuuria ja osallistuvat hankkeisiin.
Oma Mua
Vienan ta Repol’an Karjalan käsitöitä opaššettih Petroskoissa
Viime netälillä Petroskoissa piettih käsityökurššija. Trajektorija-fondin joukko opašti kaikkie halukkahie leikkuamah puušta ta ompelomah.
Kirjaudu sisään
Rekisteröityä
Salasana
Vahvista salasana