El’vira Derevl’ova: oma kieli da pajot ollah ainos sydämes

El’vira Derevl’ova: oma kieli da pajot ollah ainos sydämes

Elina Potapova
04.05.2021
Karjalaine El’vira Derevl’ova on rodužin Veškelyksespäi, ga äijän vuottu eläy Petroskois. Vastavuimmo El’vira Derevl’ovan kel Petroskois Belije kl’uči -sanatouries, kus naine ruadau – järjestäy pidoloi gostile.
El’vira Derevl’ova omal ruadokohtal Belije kl’uči -sanatouries. Kuva: Elina Potapova
El’vira Derevl’ova omal ruadokohtal Belije kl’uči -sanatouries. Kuva: Elina Potapova

El’vira Derevl’ova on rodivunnuh Veškelyksen kyläh Karl da Klavdija Ivanovien pereheh. Perehes oli jo kaksi vehnembua tytärdy – Mirja da Julija. Muamo, Klavdija Nikolajevna, oli Sordavalan piirispäi, ruadoi ombelijannu. Naine kuoli, konzu El’viral oli vaiku nelli vuottu. Tuatto, Karl Mihailovič, oli Korzan kyläspäi, ruadoi opastajannu školas. Tuatan sizäret da velllet sežo oldih opastajinnu.

El’vira mielihyväl mustelou omua lapsusaigua Veškelykses. Perehes oli lehmy, sithäi rodih vaiku koza, kuduas El’vira pidi huoldu.

– Veškelykses elimmö suures kaksikerroksizes kois, kudai seizou tänäpäigi. Minul oli tavalline lapsusaigu. Mustan kylän pruazniekkoi, kui rahvas pläšittih da pajatettih mäil, kus nygöi seizou vahnu kirikkö. Parahat mustelmat roindukyläs ollah kiini rahvahis, musteli El’vira.

Nygöi lomapäivii El’vira viettäy roindukyläs, sie huutoral El’vira ukonke ostettih kodi. Ukkuo jo ei ole hengis, gostih kyläh kävvät lapset da vunukat. Veškelykses eläy El’viran Mirja-sizärgi.

– Enne Veškelykses elaigu kiehui, oligi ruadokohtua rahvahale. Olen hyväs mieles, ku jygiettäväh elaigah huolimattah nygyaigassah kyläläzet ollah hyväntahtozet, ei roittu vihažikse dai kadehikkahikse. Rahvas tässäh mustoitetah minun vahnembii hyväl sanal, saneli El’vira.

Toivomus meni todeh

Tuatan jyttyöh El’viral himoitti roita opastajakse, ga tuatto sit ebäili.

– Olin myöhäine lapsi, tuatto varai, ku häi ei voinne avvuttua minule opastundan aigua. Hänen mieles minul pidi suaja ammatti, kudai vois minuu syöttiä, sellitti El’vira Derevl’ova.

Veškelykses elimmö suures kaksikerroksizes kois, kudai seizou tänäpäigi. Minul oli tavalline lapsusaigu. Mustan kylän pruazniekkoi, kui rahvas pläšittih da pajatettih mäil, kus nygöi seizou vahnu kirikkö. Parahat mustelmat roindukyläs ollah kiini rahvahis.
El’vira Derevl’ova

El’vira lähti opastumah ombelijakse Petroskoin opistoh. Naizes rodih miehien sovan ombelii. Opiston loppiettuu neidine lähti ruadamah Suojärveh da meni miehele. Terväh El’viran miesty työttih ruadamah Louhen piirin Piäjärveh, kus naine ruadoi ateljees 13 vuottu. Sit pereh lähti elämäh vie loitombah – Sibirih, Irkutskan alovehen Ust’-Ilimskah, kus miehele pidi ruadua kuuzi vuottu. Sibiris El’vira rubei ruadamah školas tehnolougien opastajannu. Naine työttih opastumah opastajakse Irkutskan pedagougizeh instituuttah. El’viran toivomus meni todeh – hänes rodih opastai.

– Silloi Ust’-Ilimskas oli parahii školii da jo ruattih koulledžat da litseit. Iče ruavoin Irkutskan alovehen parahas litseis kogo, saneli El’vira.

Karjalah järilleh tulduu El’vira rubei opastamah tehnolougiedu Petroskoin školas noumer 39, sie häi ruadoi kymmene vuottu eläkkehele lähtendässäh.

Karjalazien kieldy da kul’tuurua sanatourien gostile

Parandamah omua tervehytty sanatourien tulou rahvahii Ven’an eri čuppuloispäi. Pandemien periä nygöi sanatourieh enimät gost’at ollah Karjalan eläjii, ennehäi Petroskoih kävyi rahvastu kai Sibiris da Kamčatkaspäi. El’vira Derevl’ova tuttavuttau gostii karjalazien kul’tuurah da perindölöih – järjestäy erilazii pidoloi da konsertoi da taluttelou gostii eri muzeiloih dai ozutteluloih.

– Joga päiviä sanatouries pien konsertua, kučun eri pajo- da tansijoukkoloi. Pajatan ičegi karjalakse – livvikse dai vienakse, ku gost’at kuultas, mittuine on karjalan kieli. Sanelen karjalazien perindöllizis sovis, minulhäi on omin käzin ommeltu ruuttu. Valmistin gostile Suvaičen sinuu, Karjal -programman, ongi toizii programmoi. Alalleh järjestän sanatouries karjalazien kielen da kul’tuuran nedälilöigi, saneli El’vira.

Omua pajuo čomembua nimidä ei ole

Ust’-Ilimskaspäi tulduu Petroskoih, El’vira puutui Oma Pajo -horan konsertah filarmounieh. Silloi horan johtajannu oli Svetlana Gretskaja. Konsertu rodih mieldy myö, vuvven peräs naine tuli pajattamah horah. Silloi horan ohjuajannu oli jo L’ubov’ Nikitina. Sit El’viral roittih bunukat da häi heitti pajatandan – pidi avvuttua lapsile. Bunukat vähäzen kazvettih da El’vira jatkoi pajattua. Ga sanatourieh ruadoh tulduu El’viral tuaste ei ole aigua kävvä repetitsieloih.

El’vira iče kirjutti pajoloi horah niškoi, sanommo, hänen runoloih on kirjutettu Oma kylä, oma randu, valgei koivu, korgei valdu -pajo. Naine kiändi pajoloi ven’an kielespäi karjalah.

– Suvaičen kaikkii karjalazii pajoloi, ga enne kaikkie on mieldy myö Pitkän kuuzen ladvas -pajo. Konzu kiännän pajoloi, toiči soitan Nadežda Bukinale (Nadežda Mičurova on karjalankielizen raadivon toimittai, “Oman Pajon” pajattai, toim.), häi avvuttau ainos. Muite ečin sanoi sanakniigas, saneli El’vira.

El’vira tässähgi pidäy yhtevytty horan pajattajienke da toiči kuččuu heidy pajattamah sanatourieh.

– “Oma Pajo” äijäh opasti minuu – ezitelles laval roittos varmembi omas ičes. Horas tuttavuin hyvih ristittyzih, opastuingi karjalan kielen toizih murdehih, nygöi maltan pajattua ei vaiku livvikse, saneli El’vira.



Lisää aiheesta
Karjalan Sanomat
Verkkotunnit yhdistävät oppilaita kieliviikolla
Karjalan suomen kielen viikkoon osallistuvat Kostamuksen 1. koulu ja sen ystävyyskoulut Kuhmosta, Sotkamosta ja Oulusta sekä Kainuun opisto.
Oma Mua
Lumetoin kešä tai matka Karjalan ta Murmanskin alovehella
Pohjosešta kešäštä rikeneh šanotah, jotta še on lyhyt ta vähän lumini. Kešä 2021 oli lumetoin. Näyttäy šiltä, jotta še oli kuumin kešä, min olen muistan. Tänä kešänä ihaššuttavava šeikkailuna oli matka Karjalan ta Murmanskin alovehella.
Karjalan Sanomat
Teriberka häviää katsojien nähden
Petroskoilainen taiteilija Sergei Terentjev kertoo Teriberkan-matkastaan yllättävällä tavalla. Näyttelyssä Vyhod-mediakeskuksessa tekijän tahdosta maalaukset muuttuvat päivä toisensa jälkeen.
Oma Mua
Galina Jevdokimova: puoli vuozisadua školas
Ven’al 5. ligakuudu pietäh Opastajan päivy. Jessoilan školan opastaja Galina F’odorovna Jevdokimova on ruadanuh školas puolen vuozisadua.
Karjalan Sanomat
Kielikurssit edelleen vankassa suosiossa
Periodika-kustantamon karjalaisten, suomalaisten ja vepsäläisten resurssi ja kielikeskuksen järjestämät kansalliskielten kurssit ovat täydessä vauhdissa.
Oma Mua
Työ runoperintehen šäilyttämisekši ei piety
Kieliresurssikeškukšešša vietettih karjalaisella runoperintehellä ta pohjosen kantakanšojen eeppisellä perinnöllä omissettu seminari. Tilaisuš on Karjalaisien runojen vuuvven piätapahtumie.
Karjalan Sanomat
Visakoivut kasvavat nyt Ruskealassa
Istutukset olivat osa Venäjän tiedeakatemian Karjalan tiedekeskuksen ja marmoripuiston yhteistyötä.
Kipinä
Paginad pätoimitajanke
Täl vodel meiden kulehtesele täudub jo 35 vot! Kanman jubilejad mö pagižim ”Kipinän”-pätoimitajanke Jana Filimonkovanke hänen rados kulehteses lapsiden täht.
Karjalan Sanomat
Oma Media -portaali: vuosi verkossa
Vuoden aikana portaalissa on julkaistu lähes 3 000 uutisjuttua ja artikkelia suomen, karjalan ja vepsän kielellä. Lähisuunnitelmissa on avata uusia osioita.
Kirjaudu sisään
Rekisteröityä
Salasana
Vahvista salasana