”Kuki-rikku” - videožurnal lapsile

”Kuki-rikku” - videožurnal lapsile

Darja Švetsova
17.06.2022
Maria Šašinal da Galina Baburoval sündui-ki idei tehta ilosine ”Kuki-rikku”-videožurnal vepsän da karjalan kelil. Projektan tegijad starinoičeba sen polhe tarkemba:
Sjomkoiden aigan. Videorolik karjalan kelen pohjoižkarjhalan kelel. Kuva: Galina Baburova
Sjomkoiden aigan. Videorolik karjalan kelen pohjoižkarjhalan kelel. Kuva: Galina Baburova

Sanutas, miše nagrand om tarbhaine tervhuden täht: se abutab eläda i eskai jatktab meiden igäd. Sikš Maria Šašinal da Galina Baburoval sündui-ki idei tehta ilosine ”Kuki-rikku”-videožurnal vepsän da karjalan kelil. Projektan tegijad starinoičeba sen polhe tarkemba:


””Kuki-rikku” om videožurnal, miččehe mülüba ilokahad istorijad. Niiden pähenged oma lapsed, kudambad pagižeba vepsäks da karjalan kelen kahtel paginal. Lühüdad istorijad oma hüväd da čomad, ned opendaba lapsid arvostamha vanhembid, pidämaha hol’t norembiš lapsiš, abutada toine toižele, muhata paksumba da mahtta nagrda ičtaze. No päazj om siš, miše nene videorolikad voiba abutada Karjalan rahvahiden keliden opendamižes!

Idei tehta mugoižen programman tuli meile jo amu. Kaik navediba ilokahid istorijoid. Mö meletim, miše nece videožurnal voib kingitada noriden ristituiden, lapsiden da heiden vanhembiden homaitust kel’he. Mö tahtoim tehta kut voib enamba lapsiden täht, ved’ hö oma meiden tulii aig.

Tartuim radho männuden voden sügüz’kus. Ezmäi kirjutim scenarijoid, jäl’ges valičim artistoid. Artistoikš tegihe Petroskoin suomalaiž-ugrilaižen školan openikad. Kaik hö opendasoiš augotižklassoiš da opendaba školas vepsän da karjalan kelid. Sjomkoihe ühtni kahesa last. 


Miše vaumita lapsid sjomkoikš, mö tegim lapsile mastar’-klassoid. Mö hüvin tedam, miše sjomkad ei ole kebn azj lapsiden täht. Heile pidab vaumitas niikš: opeta sanoid, ei varaita kamerad, olda rohktan da čoman artistan. Sikš, mö pakičim Karjalan Rahvahaližen teatran akt’orad Andrei Gorškovad abutada lapsile neciš azjas.  

Mastar’-klassoiden jäl’ghe zavodihe sjomkad. Fil’man ohjandajan radoi Julia Potahina, a kameramehen Igor’ Arehovskii. Hö oma professionalad ičeze rados, lahjakahad mastarid. Sikš neche-ki projektaha hö ühtniba surel tahtol. Rata lapsidenke om heile mel’he. Kacmata kaikihe jügedusihe lapsed tegiba kaiken, miš heid pakitihe. 

Videožurnalad abutaba tehta äjad toižed ristitud: Karjalan Rahvahaližen teatran artist L’udmila Isakova, akt’oroikš tehtihe tetab vepsläine Galina Lokkina da Suomalaiž-ugrilaižen školan opendai Kristina Strelkovič. 

Projektan satuz om kuz’ videorolikad karjalan da vepsän kelel. Niid voib kacta ”Oma media”-portalal da meiden projektan Vkontakte-gruppas. Lapsile lujas tuli mel’he kuvatas videorolikoiš. Hö varastaba, miše projekt jatktase necil-ki vodel. Kacujad-ki arvostiba meiden da lapsiden radod, hö mugažo varastaba uzid videorolikoid, miše nagrda da lebaitas hengel. Hüväd kacmišt teile-ki!”



Lisää aiheesta
Oma Mua
Ekolougien suvaiččijat Petroskois
Petroskois on äijy ekolougien aktivistua da firmua, kuduat otetah kierrätykseh erähii jättehii – plastiekkua, makulatuurua, metallua. Niilöi voibi andua kierrätykseh kui statsionuarizih, mugagi siirdokohtih.
Oma Mua
Kai livvin piämurdehen tärgiet sanakniigat ollah valmehet
Karjalan kielen grammuatiekku-orfogruafine sanakniigu piäzi ilmah. Sen luadijannu on Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituutan ruadai Tatjana Boiko.
Kipinä
Skokku-Skokuna läksi muailmalla
Kalliolan rahvahanopiston vienankarjalan opaštuja šai tehtäväkšeh kirjuttua starinan. Opaštajalta tuli nellä enšimmäistä virkehtä, mukavaisen jaton starinalla Pirjo-Liisa on kekšin iče.
Karjalan Sanomat
Venäjän ensimmäinen taidesaari ilmestyy Karjalaan
Taiteilijat Venäjän eri kaupungeista lähtivät Vodlajärven kansallispuistoon rakentamaan ympäristötaideteoksia. Vodlajärvellä sijaitsevalle Velikostrovin saarelle perustetaan nykytaiteen ulkoilmamuseo Taidesaari.
Karjalan Sanomat
Kunnostus: miljoonia Sortavalalle
Sortavala voitti Venäjän matkailuviraston Rosturismin hankekilpailussa. Kaupunki saa 210 miljoonaa ruplaa kunnostukseen. Rahaa myönnetään liittovaltion budjetista.
Oma Mua
Vienan henki šäilyy muuttomattomana
Karjalaisien pruasniekkojen kalenteri on täyši tapahtumie. Erityisešti kešällä. Joka netälinloppuna pietäh iluo Karjalan eri ošien kylissä.
Oma Media
Преображение Сортавала
Неравнодушные люди возрождают столицу Северного Приладожья к новой жизни.
Oma Mua
Oma – vieras
Kerdomus karjalazen Mari-nimellizen inehmizen elaijas. Suuren Izänmuallizen voinan algavuttuu da ukon voinale kaimattuu häi jiäy elämäh buat´uškan da pienen tyttären kel ”suomelazien vallan al”.
Karjalan Sanomat
Risteilymatkustajilla on kiire Karjalaan
Yli 20 000 matkailijaa käy tänä vuonna Karjalassa risteilyaluksilla. Turistit tutustuvat niin maailmankuuluihin Valamoon ja Kižiin kuin paikalliseen kansankulttuuriin.
Oma Mua
Natalja Gromova: “Kirjutan sendäh, ku enämbän tiettäs Karjalas da sen rahvahis”
Vuvven 2022 paras etnobloggari -kilvan diploman on suannuhgi liygiläine — Oma Pajo -horan pajattai, Karjalan Rahvahan Liiton hallindoh kuului Natalja Gromova.
Kirjaudu sisään
Rekisteröityä
Salasana
Vahvista salasana