Oma Mua
Šuomelais-ugrilaiset kanšat šuahah kannatušta etnokulttuurikehitykšeh
KV-show kävi lyydiläisien luokše
Uuši lapšiohjelma on omissettu “Kalevalalla”
Vanha kylä: Ihmiset tiijetäh kulttuurie paremmin
Muoti, šyömiset ta arvautukšet: Petroskoissa piettih luventojen ilta
Venäjän tietoakatemija täytty 300 vuotta
Vanha kylä -festivali kuččuu yhtyvehie
Luvemma “Kalevalan” runoja yheššä
Uuvvenvuuvven piäšankari toi pruasniekkua Petroskoih
Karjalaisien X kerähmö pietäh Petroskoissa enši vuotena
NEWS
Articles
Paavo Lesonen: Hänen kotišeutu
Kalaštajašta, kirvešmieheštä, rakentajašta ta hyväštä imehniseštä Paavo Lesosešta voipi kertuo äijän. Konša pakajat hänen kera, ni aina šuat kuulla mu...
Arheolougii avuau histourien peittožuksii
Arheolougu on tiedomies-histouriekku, kudai kaivamizien avul sellittäy mainazien rahvahien elostu, tävvendäy histourien. Arheolougien tiijon vie sanot...
Anuksen muzei on vardoiččemas liygiläzien eloksentabua
Anuksenlinnas onnuakko ei ole mostu paikkua, kus muga akkiloittas da piettäs arvos karjalan rahvahan perindölöi da kul’tuurua kui Anuksen liygiläzien ...
Piätehtävänä on käyttyä kaikkie arktisie etušijoja
Pakkaiskuun 10. päivänä starttasi Karjalan piirien sosialitalouvellista kehityštä käsittelijien neuvottelujen šarja. Enšimmäini neuvottelu koški Kalev...
Muinaset pruasniekat ta niijen perintehet
Omissa luvennoissa kanšanperintehien ta kotišeuvun tutkija Aleksei Konkka kertou, mimmosie pruasniekkoja ennein piettih karjalaiset talviaikana šekä m...
Pidäy ellendiä, kannattua da suvaija toine tostu
Vuozi 2024 Ven’al on sanottu Perehen vuvvekse. Kirjutuksis rubiemmo kerdomah teile karjalazis perehis.
Drakoni tuou intuo ta lykkyö joka taloh
Vihrie Drakoni aštuu Muššan Kanin (Kiššan, Jäniksen) tilalla 10. tuiskukuuta 2024. Drakoni on viiješ vuosi Itähoroskopin 12-vuotisešša šarjašš...
Petroskoissa esitettih etno-opaššukšen parahie praktiikkoja
Karjalan opaššukšen kehityšinstituutissa vietettih Karjalan etnomuailma -konferenšši.
Karjalan pienie istorijoja: Piismalakši
Näitä kertomukšie Piismalahešta mie kirjutin muamoni L’udmila Aleksejevna Jablonskajan muisselmien mukah.
Yksin yöt tullah meilä, yksin päivät valetah
Karjalaisen kulttuurin Viena-šeuran Orvokki-teatteri esitti näytelmän Kalevala-eepossan mukah. Artistat käytettih kukloja ta kerrottih niijen avulla “...
Repol’an kuoron viimeni laulaja
Mintäh on mukava paissa karjalakši vanhempien ihmisien kera? Hyö kerrotah omašta elämäštä šemmoista, mitä nyt on vaikie kuvitella.
Karjalaisella naisella on kaunis šielu
Ol’ga Karhunen opaštu kunnivoittamah ta rakaštamah elämyä, omie heimolaisie, tuttavie ta tuntomattomie ihmisie. Hiän opašti šiih omie lapšieki....
Teatterissa lapšet šäilytetäh muamonkieltä
Esitykšie karjalan kielellä näytettih Petroskoissa. Karjalaini šuarna -teatterikilpailuh ošallistu 21 ryhmyä.
Etnobloggerit vierailtih Komin tašavallašša
Bloggerien matka piettih kolmanteh kertah. Šitä ennein matan ošallistujat käytih Mordovijašša ta Udmurtijašša.
Sie eläy Priäžän piirin milicien histourii
Ven'al 10. kylmykuudu pietäh Politsiruadajien päiviä. Vuvvennu 2015 Priäžäs avai veriät Militsien histourien muzei.
Aleksei Bokkin voitti matan Baikonurih
Koštamukšen gimnasijan fiisikan ta matematiikan opaštaja Aleksei Bokkin etušti Karjalua Vuuvven paraš opaštaja -kilpailun yleisvenäläiseššä vaihiešša,...
Jiämäen harjas
Kielen, literatuuran da histourien instituutan tilois on avvoi arheolougien muzei. Muzeih on kerätty kallehimat arheolougizet materjualat, kudamat kuv...
Jänöiselgy armas
Vieljärven kyläkunnan Jänöisellän kylän ainavo eläi 85-vuodehine Viktor Sumkin saneli kylän da oman perehen jygies elaijas.
Pitkyjärven sillan mustokse
Sillat, sillat…, pienet dai suuret, raudubetonahizet dai puuhizet, rippujat sillat, telat dai suodu myöte poikkizin lykätyt parret…
Kalevalan muan laulut
Koštamukšešša piettih Kanšainvälini šuomelais-ugrilaisien kanšojen kulttuurin Kanteletar-festivali.
Black Spaiders: breakdance-tanšši koštamukšittain
Koštamukšelaini Viktor Polin’ kerto muisselmieh omašta Black Spaiders -ryhmäštä. Vuosina 1991–1993 nuoret prihat harjoteltih breakdance-tanššie täššä ...
Ol’ga Bondarevan kaunis Karjala
Ol’ga Bondarevan ruadolois harvah näet kirkahii räšköttäjii värilöi. Ol’gale mieldy myö ollah ihan toizet – vienombat, heliembät. Vie häi ei suvaiče v...
Aleksandr Pšennikov: “Meijän ruatuo tarvitah”
Tänä vuotena Priäžän kanšallispiirin harraštajateatterien ohjuaja, Pyhäjärven juuret -järješšön jäšen ta yhteiskunnallini vaikuttaja Aleksandr Pšennik...
Ken rannal pajatti
Minul silmäh ihan petties ugodi pieni kirjutus Kat’uša-pajoh näh. Sie oli kirjutettu, buite tämän kogo muailmas suvaittavan pajon sanat oli kirjutettu...
“En voi astuo ni yhtes vahnas vešis siiriči”
Kinelahtelaine Iivan Anikijev on rakas keriämäh vahnoi veššilöi. Nethäi voijah äijän sanelta karjalazien ennevahnallizes elaijas. Sidä Iivan ozuttau d...
Runolois – romuanassah: Eino Karhun 100-vuozipäiväkse
Tänävuon 27. kylmykuudu täydyy 100 vuottu tundietun kriitiekan, kiändäjän, Karjalan kirjalližuon tutkijan Eino Karhun roindas.
Vaigiet arbaitukset Vieljärvi da Vuohtanjogi
Vieljärven ymbäristös on kerätty da pandu tallel viizisadua puolenke pienembiä da suurembua kohtiennimie. Vieljärvi on kylä dai järvi. Tämä paikannimi...
Šl’op ta Ščolk
Starina šiitä, kuin Ks’uša tyttö loukkasi kakši kirjainta, eikä voinun lukie ilman niitä yhtänä starinua. Tyttö piätti löytyä ne ta tulla kaikkien kir...
Maitotalouš kehittyy Mäkikylän perehfermissä
Leila Guseinova on nuori fermeri Onegarannan piiristä. Erikoini rakkahuš heposih yllytti Leilua muuttamah Mäkikyläh. Šiitä ilmešty enšimmäisie kosie t...
Karšikko-puun ilmijö Vienan Karjalašša
Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutin tietoruataja, kotišeutututkija Aleksei Konkka vietti luvennon karšikko-puun luatimisen perintehistä. Koš...
Login
Register
Password
Confirm password