Syömine – midä se maksau
Kižin muzein tilos 21. kevätkuudu avavuu uuzi ozuttelu “Kul’tuura kak jest’”. Ozuttelus sanellah pohjaispuolen eläjien muanruadajien syömizis da sen merkičykses ristikanzan elaijas.
Vie ei muga ammui syömizil oli tärgei merkičys rahvahallizes kalenduaras da prindölöis. Erähii syömizii valmistettih vaigu tiettyh aigah, kirikköpruazniekoin aigah — Äijäksepäiviä, svuad’bah, muahpannes, mustajazih. Puaksuh syömine oli kiini perindös, turvai pitkiä elaigua, uskaldi hyviä vil’l’ua da kodižiivatoin tervehytty, perehen sobuu da hyvii eloloi.
— Tahtoimmo ozuttua, kui enne da nygöi ristikanzu kaččou syömizih. Enne syömisty suajes pidi istuttua, kytkie, muattua, leikata, puija, jauhuo, pastua — vaste sit suat syvvä. Nygöihäi myö pyörimmö ymbäri jiäškuapas, ongitammo siepäi syömisty da vähä konzu mietimmö, kui da ken nenii syömizii kazvatti. Enne jyvä da jauho äijän merkittih. Jauhos pastettih gostitandat lapsen valatandoih tulluzile, leivänke vastattih venčale käyjii, leivän kel työttih suureh matkah, ozrukiiselil kaimattih ilmaizekse igiä, sanoi Oma Mediale Sofija Bomštein, ozuttelun valmistai.
Ozuttelus suau nähtä XIX-XX vuozisualoin kodiastieloi Kiži-muzein varastolois, kuduat kuvatah oniegantagavozen eläjien, karjalazien da vepsäläzien elostu, sego nygyaigazii astieloi. Ozuttelus sanellah endizis astieloin tarkoituksis da merkičykses da verratah tämänpäiväzih. Ozutteluh tulluot tiijustetah perindöllizien syömizien retseptoi.
Ozuttelu rubieu ruadamah Kirovan lagevol kezäkuun 27. päiväh suate.
