Suomalaiž-ugrilaižes školas avaitihe ozuteluz, mitte om omištadud Rürik Loninale

23.05.2025
Täl vodel täudub 95 vot Šoutjärven vepsläižen etnografižen muzejan tegijan sündundaspäi.
Ozuteluz radaškandeb Suomalaiž-ugrilaižes školas semendkun 30. päivhäsai da avaidase udes 2. sügüz’kud. 6+ Kuva: Jekaterina Golubnik
Ozuteluz radaškandeb Suomalaiž-ugrilaižes školas semendkun 30. päivhäsai da avaidase udes 2. sügüz’kud. 6+ Kuva: Jekaterina Golubnik

Suomalaiž-ugrilaižes školas avaitihe” Rürik Lonin — vepsän rahvahan geroi’” - muzejan ozuteluz, mitte om omištadud Rürik Loninale. Täl vodel täudub 95 vot Šoutjärven vepsläižen etnografižen muzejan tegijan sündundaspäi.

— Lapsile ozuteluz om lujas mel’he. Eskai ezmäižen klassan openikoil, kudambad tuliba ozutelusen avaidusele, oli sur’ melentartuz’ Rahvahaližen muzejan pämehen Mihail Gol’denbergan starinaha. Lapsed tegiba küzundoid, sanuiba vepsläks erasid vaihid. Karjalan, vepsän da suomen keliden urokoil lapsed diskutiruiba ozutelust opendajidenke, jagasoihe ičeze tedoil Loninan kanzas, sanui Oma Mediale Suomalaiž-ugrilaižen školan pämez’ Natalja Barkalova.

Ozuteluz radaškandeb školas semendkun 30. päivhäsai da avaidase udes 2. sügüz’kud. Semendkun 30. päivhäsai ozutelust voiba kacta ei vaiše lapsed, no vanhembad-ki da mugažo lidnan toižiden školiden openikad, kudambad tuleba ekzamenoile Suomalaiž-ugrilaižehe školha.

Ozutelusen ekspozicijas starinoičeba nored volont’orad, kudambad opendaba vepsän kel’t školas. Sügüz’kun 2. päiväspäi kaik Suomalaiž-ugrilaižen školan openikad nägištaba ozutelusen.

— Minei ozuteluz toi vaiše pozitivižid melid. Minä tedan Rürik Loninan elon da muzeiradon istorijad, lujas kitän händast vepsän kul’turan muzejan tegemižes. Mugažo se om lujas tärged minun täht, sikš ku minun kanzas om vepsläižid jurid. Minun mamoi Valentina Mihailovna om sündunu da kazvanu Piterin agjan Podporožjen rajonas vepsläižes kanzas, jagoihe ičeze melil ozutelusen polhe Natalja Barkalova.

Ristitud voiba tundištadas ozutelusenke toižiš-ki Karjalan sijoiš , sikš ku sid’ se jatktab ičeze matkad Karjaladme.


SIMILAR NEWS
Kodima
Karjalas zavodihe “Ectes pärunod” -sädandkonkurs
Radod konkursale voib oigeta sulakun 26. päivähasai.
Karjalan Sanomat
Kižin museo kutsuu bloggaajakouluun
Osallistumishakemus on jätettävä 18. maaliskuuta 2026 mennessä.
Karjalan Sanomat
Venäjän vesi- tempaus: yli sata talkoopäivää järjestetään Karjalassa
Talkoisiin kutsutaan mukaan yli 2 700 vapaaehtoista. Ensimmäiset talkoopäivät järjestetään jo huhtikuussa.
Oma Mua
Ven’an vezi -pido: enämbi 100 talgohruaduo
Kanzallizen Ekolougine hyvys -projektan ozannu olii Kogo Ven’an ekolougine aktsii jatkuu Karjalas. Vuvvennu 2026 tazavallas pietäh enämbi 100 talgohruaduo.
Karjalan Sanomat
Metsänuudistus: Karjalassa uudistetaan yli 24 000 hehtaaria metsää tänä vuonna
Metsää uudistetaan luontaisesti sekä myös viljellen istuttamalla puuntaimia.
Karjalan Sanomat
Parfentšikov: Kaivospäällikön talo rakennetaan uudelleen
1700-luvulla rakennettu historiallinen puurakennus paloi pahasti illalla 5. maaliskuuta.
Karjalan Sanomat
Onnettomuus: Kaivospäällikön talo palaa Petroskoissa
Kyseessä on 1700-luvun lopulla rakennettu historiallinen rakennus Engelsinkadulla. Talossa asui Charles Gascoigne, joka oli ansiokas skotlantilainen ja venäläinen aseseppä, metallimies ja insinööri.
Oma Mua
Karjalah on avautun Presidentin kulttuurialottehien šiätijön projektitoimisto
Karjalan piämieš kannattau kanšalaisien idejoja. Tašavaltah on avautun Presidentin kulttuurialottehien šiätijön projektitoimisto.
Kodima
Petroskoiš avaitihe Kul’turiniciativoiden prezidentfondan projektofis
Nügüd’ aktivižil mehil om voimuz sada abud grantpakičusen tegemižes.
Karjalan Sanomat
Sorgen vaimon salaisuudet: kirjasta on otettu toinen painos
Karjalan ansioituneen toimittajan Juri Šleikinin kirjoittama kirja sisältää mielenkiintoisia faktoja Neuvostoliiton vakoilijasta Richard Sorgesta ja hänen vaimostaan Jekaterina Maksimovasta.
Login
Register
Password
Confirm password