Petroskoiš azotadihe muštpacaz kuldsepäle Jalgubaspäi

Petroskoiš azotadihe muštpacaz kuldsepäle Jalgubaspäi

21.11.2022
Mihail Perhinan muštpachan azotamine sütuti äi ridoid ühthižkundas. Ridlihe sen azotandsijas da surudes.
Mušpachan avaidusel vestajale Pavel Kaltiginale anttihe Mihail Perhinan orden. Kuva Galina Baburova
Mušpachan avaidusel vestajale Pavel Kaltiginale anttihe Mihail Perhinan orden. Kuva Galina Baburova

Mihail Perhinan muštpachan azotamine sütuti äi ridoid ühthižkundas. Ridlihe sen azotandsijas da surudes. Kaik-se tämbei mäni muštmachan avaidusen ceremonii, nügüd’ se seižub Petroskoin randirdal.

Mihail Perhin sündui Änižjärven rajonas, Jalguba-küläs. Norudes hän ajoi Piterihe. Perhin openzihe kuldsepän radho, oli Karl Faberžen päabunikan, a sid’ avaiži ičeze töpajan. Mihail Perhin sädi 28 tetabad ”Faberže”-munad.

— Läz kaikuččele ristitule om tetab Faberže-nimi, no vähä, ken tedab eskai Karjalas Mihail Perhinad. Tämbei kaik om tehtud oiktusen mödhe. Nügüd’ mö voim ülenzoitta necidä tetabad lahjakast kuldsepäd, sanui Karjalan Valdmehišton socialižiden azjoiden premjer-ministran varapämez’ Larisa Podsadnik.

Muštpachan vestai om Pavel Kaltigin. Pavel om petroskoilaine, nügüd’ eläb Piteriš. Hän om mugošt mel’t, miše muštpachan sija om valitud oikti. Uz’ muštpacaz ližazi da lopi ei amu kohetud tahon kompozicijan randirdal. Pavel Kaltiginanke ühtes muštpachan sädamižes radoiba arhitektor Anton Korol’ov da vestai Jurii Gorbunov.

— Sur’ arvostuz meiden täht oli tehta mugošt radod. Mihail Perhin om homaičusen arvoine mez’, sanui Jurii Gorbunov.

Paiči Petroskoid muštpacaz Mihail Perhinale om mugažo Piteriš, Estinmal da Italias.


SIMILAR NEWS
Karjalan Sanomat
Karjalan alkuperäiskansat kameran fokuksessa – Venäjällä on käynnistynyt uusi projekti
Projektin aikana kuvataan videoita, jotka kertovat Venäjän alkuperäiskansojen kulttuurista, historiasta, elinkeinoista ja kielistä.
Oma Media
Аудиовизуальная Карелия – О коренных народах республики сняли видеосюжеты
Федеральный проект рассказывает о многообразии коренных народов России.
Karjalan Sanomat
Pikajunalla Helylään – Lastotška lähtee taajaman rautatieasemalta
Huhtikuun lopusta Lastotška-pikajuna lähtee Helylästä. Reitti Pietariin kulkee Sortavalan, Jaakkiman, Elisenvaaran, Hiitolan, Antrean ja Viipurin kautta.
Kodima
Norid da üläopenikoid kuctas ühtnemaha openduzsessijaha
”Openduz – tedod”-sessii mäneb Petroskoiš 6.–8. sulakud.
Karjalan Sanomat
Karjalassa saadaan kuntoon 16 kulttuuritaloa
Tasavallan budjetista myönnetään 33 miljoonaa ruplaa kulttuurilatojen suunnittelu- ja kustannusarvioasiakirjojen laatimiseen.
Karjalan Sanomat
Karjalassa valmistetaan luonnonmukaista lemmikkiruokaa
Petroskoilaisen yhtiön valmistama ruoka ei sisällä yleisiä allergian aiheuttajia ja sopii hyvin monille lemmikeille.
Oma Mua
Kulttuurin ta kielien šäilyttämiskyšymykšie noššettih piämiehen eteh
Karjalan piämiehen rinnalla toimijan karjalaisien, vepšäläisien ta šuomelaisien etuštajien neuvošton issunto piettih Petroskoissa.
Karjalan Sanomat
Karjalassa työllistetään yli 2 000 teini-ikäistä osapäivätöihin
Koululaiset voivat tehdä töitä Karjalan laitoksissa ja yhtiöissä.
Kodima
Ištund: Sur’ homaičuz Karjalan igähižiden rahvahiden kul’turanjäl’gendusen kaičendaha
Ištundal letihe küzund Karjalan igähižiden rahvahiden hengižen kul’turan- da kelenjäl’gendusen kaičendas.
Karjalan Sanomat
Palosammuttimien sarjatuotanto alkaa Karjalassa
Tuotantolaitokseen aiotaan perustaa 20 työpaikkaa. Yritys on valmis tuottamaan palo-ovia, kaappeja ja hiilidioksidisammuttimia.
Login
Register
Password
Confirm password