“Korvakkahien” luo goistis

“Korvakkahien” luo goistis

19.06.2020
Ven’an kuulužan kirjuttajan Eduard Uspenskoin keksityl personuažal Čeboraškal vuvvennu 2021 täydyy 55 vuottu. Petroskoilaine Tatjana Anuhina keräilöy Čeburaškoi. Tänäpäi Tatjana Anuhinan keräilemäs on läs 500 Čeburaškua.
Tatjanan keräilemäh kuuluu pehmielöi bobazii, reppuloi, hammasšotkii, sobavuarnoi, neglottuloi da ommeltuloi Čeburaškoi.
Tatjanan keräilemäh kuuluu pehmielöi bobazii, reppuloi, hammasšotkii, sobavuarnoi, neglottuloi da ommeltuloi Čeburaškoi.

Ven’an kuulužan kirjuttajan Eduard Uspenskoin keksityl personuažal Čeboraškal vuvvennu 2021 täydyy 55 vuottu. Petroskoilaine Tatjana Anuhina keräilöy Čeburaškoi. Tänäpäi Tatjana Anuhinan keräilemäs on läs 500 Čeburaškua.
Tatjanan keräilemäh kuuluu pehmielöi bobazii, reppuloi, hammasšotkii, sobavuarnoi, neglottuloi da ommeltuloi Čeburaškoi.

Tatjanan ei-tavalline mieliruado sai allun, konzu häi oli täyttänyh 18 vuottu. Silloi roindupäiväkse Tatjanan dovariššu lahjoitti hänele Čeburaškan vestoksen, vestetyl Čeburaškal läpetettih silmät... Sit aijas meni jo 47 vuottu! Tatjana rubei iče ostamah Čeburaškoi, sit rubei nieglomah da ombelemah niilöi. Joga pruazniekakse Tatjanan dovarišat lahjoitetah hänele vesselii, hyväsydämellizii da eriluaduzii Čeburaškoi, sendäh ku tietäh: häneh niškoi se on paras lahju.

Tatjana Borisovna suvaiččou čomendua Čeburaškoil oman Uvven Vuvven kuuzahazen duačan pihas. Omii armahii persozuažoi häi pidäy ruokos. Niilöi on kaikkiel: pualičoil, škuapois, ikkunlaudazil. Omahizet ei olla vastah moizii korvakkahii yhteseläjii. Kerran oli moine šeikku, ku tuldih laukkah ostamah kaglupaikkua, a sen sijah ostettih kouran oman Čeburaškan kuvan kel.

Vie Tatjana on nerokas fotokuvuaju! Häi suvaiččou kuvata omii “dovariššoi” – istuttau niilöi veneheh libo kannole da luadiu fotokuvan. Tatjanan dovarišat šuutkah sanotah händy “čeburahnutunnuokse”, ga muailman eri čuppulois tuvvah vai uuzii Čeburaškoi mustolahjakse. Ku roinnou teilgi pädemättömii Čeburaškoi, Tatjana mielihyväl ottau net omah keräilemäh. Anna Čeburaškoin vessel pereh kazvau ielleh da miellyttäy emändiä da gostii.


SIMILAR NEWS
Karjalan Sanomat
Maitokiista: lopullista ratkaisua ei ole löytynyt
Lokakuun alusta kestänyt maitokiista ei ole saanut pisteen tänään pidetyssä neuvottelussa, johon osallistui Karjalan maatilojen, meijerien ja maatalousministeriön edustajia.
Karjalan Sanomat
Kalevalasta kertovat tasavallan asukaat – Virtuaaliset kierrokset ovat Karjalan kartalla
Interaktiiviselle kartalle on merkitty Karjalan asukkaiden tekemät videot Kalevala-eepoksesta.
Kodima
Tähtaztedon navedijoiden klub kucub adivoihe
Lapsil om voimuz tundištadas tähtaztedonke Petroskoin üläopišton opendajiden abul.
Karjalan Sanomat
Pomorien koulu: nuoret tutustuvat perinteiseen elinkeinoon
Petroskoin Poljarnyi Odissei -merikeskuksen avaama laivanrakennus- ja merenkulkukoulu on yhdistänyt oppilaita.
Karjalan Sanomat
Helppo animaatio, jonka lapset osaavat tehdä itse
Kižin museon animaatiostudio aloittaa tänään toimintansa. Työpajan aikana toteutetaan hauska animaatio.
Karjalan Sanomat
Hanke edistää museoiden palveluja – Aunuksen kansallismuseo on mukana
Luoteis-Venäjän museot saavat mahdollisuuden lähettää informaatiota kulttuuritapahtumista Venäjän ja ulkomaiden matkailuneuvontakeskuksille ja matkatoimistoille.
Karjalan Sanomat
Junaliikenne Suomesta Venäjälle voi alkaa vuoden loppuun mennessä
Suomi neuvottelee parhaillaan Venäjän rautateiden ja viranomaisten kanssa, jotta Allegro-junien liikennöinti Vainikkalan kautta alkaisi joulusesonkiin mennessä.
Kipinä
Kipinän uusi muoto: toimitus kuvaa videolehteä julkaisun 35-vuotisjuhlaksi
Syksyllä 2021 lastenlehden toimittajat ovat alkaneet valmistaa videomateriaalit, jotka tulevat filmin perusteeksi.
Медиaцентр
Петрозаводчане познакомятся с финно-уграми России
Дни родственных финно-угорских народов пройдут в Ресурсном языковом медиацентре карелов, вепсов и финнов Республики Карелия.
Oma Mua
Kižis voibi kuduo kangastu
Kižin muzeis Petroskoil terväh ruvetah ozuttamah kangahankuvondua karjalan kielel. Muzein ruadajien mieles on yhtenjytyi tärgei säilyttiä vahnoi ruadoloi, taboi da karjalan kieldygi.
Login
Register
Password
Confirm password