Kontupohjan piiri: useilla lyydiläisillä on passiivinen kielitaito

Kontupohjan piiri: useilla lyydiläisillä on passiivinen kielitaito

07.10.2024
Karjalan tutkimuskeskuksen kieli- ja kansatieteilijät keräsivät uutta tutkimusaineistoa Kontupohjan piirin lyydiläisistä kylistä.
Karjalan tasavallan tutkimuskeskuksen kieli- ja kansatieteilijät tekivät toisen tutkimusmatkansa Kontupohjan piirin lyydiläisten kyliin12 vuoden päästä. Kuvassa tutkijat ovat Koikarin kylässä. Kuva: Aleksandra Rodionovan Vkontakte-sivu
Karjalan tasavallan tutkimuskeskuksen kieli- ja kansatieteilijät tekivät toisen tutkimusmatkansa Kontupohjan piirin lyydiläisten kyliin12 vuoden päästä. Kuvassa tutkijat ovat Koikarin kylässä. Kuva: Aleksandra Rodionovan Vkontakte-sivu

Karjalan tutkimuskeskuksen kielen, kirjallisuuden ja historian tutkimuslaitoksen kielitieteen osaston johtajan Svetlana Nagurnajan mukaan Kontupohjan piirin kylissä karjalan kielen lyydin murre on säilynyt niiden asukkaiden ansiosta, jotka olivat oppineet sen lapsina ja nuorina perheissään.

— Useilla lyydiläisillä on passiivinen kielitaito. He ymmärtävät kieltä, mutta vastaavat kysymyksiin venäjäksi, Nagurnaja sanoo.

Tutkija johti retkikuntaa, joka teki noin viikon mittaisen tutkimusmatkan Kontupohjan piirin lyydiläisten asutusalueelle. Tutkijat kävivät esimerkiksi Munjärvenlahdessa, Tiudiassa, Törökissä, Pyhäniemellä, Koikarissa, Juustjärvellä, Ussunanassa ja Njolgamjärvellä. Kylät kuuluvat Kontupohjan piirin Petrovskin ja Hirvaksen maalaiskuntiin.

— Onneksi onnistuimme äänittämään lyydiä loistavasti puhuvien kertomukset. Nämä henkilöt ovat todellisia timantteja, jotka löysimme matkan aikana. Haastatellut miehet puhuvat lyydin murretta sujuvasti, Nagurnaja sanoo.

Kielitieteilijä Natalia Pellinen sanoo lyydiläisten kylien maisemia Karjalan Sveitsiksi. Ensimmäisen kerran hän oli siellä tutkimusmatkalla 12 vuotta sitten.

— Vuonna 2012 haastatelluista ihmisistä suurin osa ei ole enää elossa, Pellinen kertoo.

Tutkijan mukaan nyt vanhemmat lyydiläiset ymmärtävät äidinkieltään jonkin verran, ja vain harvat puhuvat sitä sujuvasti.


Aiheesta voi lukea lisää Karjalan Sanomista 9.10.2024.


SIMILAR NEWS
Karjalan Sanomat
Ammatinvalinta: Petroskoin koululaiset osallistuivat työpajoihin
Työpajan aikana koululaiset tutustuivat ammattivalokuvauksen sääntöihin.
Karjalan Sanomat
Karjalan sukututkimusseura avaa uuden kurssin ensi viikolla
Kouluttajat kertovat, miten voi muodostaa perhearkiston, mistä arkistoista voi löytää tietoa sukulaisista ja miten internet voi auttaa tiedon etsinnässä.
Karjalan Sanomat
Satakieli laulaa Petroskoissa – Pietarilainen teatteri toi Andersenin sadun
Esitys voitti Pietarin teatterit lapsille -festivaalilla ja sai Pietarin korkeimman teatteripalkinnon, Kultaisen soffiitin, erikoispalkinnon.
Karjalan Sanomat
Ruskealan retrojuna kuljetti miljoonannen matkustajansa
Sortavalasta Ruskealan marmoripuistoon lähtevä retrojuna on liikennöinyt vuodesta 2019.
Karjalan Sanomat
Yleisvenäläinen äidinkielten kilpailu alkaa ensi viikolla – koululaiset ovat tervetulleita
Kilpailu on tarkoitettu 8.—11. luokkalaisille. Voitto kilpailussa tuo koululaisille etuja yhteishaussa.
Karjalan Sanomat
”Uudet peredvižnikit” tulevat Petroskoihin
Venäjän johtavien kulttuurihenkilöjen johtamat työpajat järjestetään Petroskoissa.
Kodima
Šoutjärves kahesanden kerdan mäneb “Pajokeraine”-festival
Necin sobatan Šoutjärvehe tuleba lapsed, miše ozutada ičeze pajo-, karg- da kel’mahtoid. “Pajokeraine”-festival’ tehtas sigä kerdan kahtes vodes.
Karjalan Sanomat
Hukka perii! – Suomessa kuukauden sanaksi on valittu hukkatyö
Hukkatyössä hukkaan menee aikaa ja rahaa. Sanan alkuosa hukka selitetään Kielitoimiston sanakirjassa menetykseksi, häviöksi, tappioksi tai tuhlaukseksi.
Login
Register
Password
Confirm password