Karjalan tutkimuskeskuksen kielen, kirjallisuuden ja historian tutkimuslaitoksen kielitieteen osaston johtajan Svetlana Nagurnajan mukaan Kontupohjan piirin kylissä karjalan kielen lyydin murre on säilynyt niiden asukkaiden ansiosta, jotka olivat oppineet sen lapsina ja nuorina perheissään.
— Useilla lyydiläisillä on passiivinen kielitaito. He ymmärtävät kieltä, mutta vastaavat kysymyksiin venäjäksi, Nagurnaja sanoo.
Tutkija johti retkikuntaa, joka teki noin viikon mittaisen tutkimusmatkan Kontupohjan piirin lyydiläisten asutusalueelle. Tutkijat kävivät esimerkiksi Munjärvenlahdessa, Tiudiassa, Törökissä, Pyhäniemellä, Koikarissa, Juustjärvellä, Ussunanassa ja Njolgamjärvellä. Kylät kuuluvat Kontupohjan piirin Petrovskin ja Hirvaksen maalaiskuntiin.
— Onneksi onnistuimme äänittämään lyydiä loistavasti puhuvien kertomukset. Nämä henkilöt ovat todellisia timantteja, jotka löysimme matkan aikana. Haastatellut miehet puhuvat lyydin murretta sujuvasti, Nagurnaja sanoo.
Kielitieteilijä Natalia Pellinen sanoo lyydiläisten kylien maisemia Karjalan Sveitsiksi. Ensimmäisen kerran hän oli siellä tutkimusmatkalla 12 vuotta sitten.
— Vuonna 2012 haastatelluista ihmisistä suurin osa ei ole enää elossa, Pellinen kertoo.
Tutkijan mukaan nyt vanhemmat lyydiläiset ymmärtävät äidinkieltään jonkin verran, ja vain harvat puhuvat sitä sujuvasti.
Aiheesta voi lukea lisää Karjalan Sanomista 9.10.2024.