Georgii Kert – 100: muisselmie tutkijašta kuulu Karjalan tietokeškukšešša

Georgii Kert – 100: muisselmie tutkijašta kuulu Karjalan tietokeškukšešša

02.02.2023
Filologijan tietojen tohtorin, šuomelais-ugrilaisien kielien, erityisešti šaamelaisen kielen tutkijan Georgii Kertin šyntymäštä täytti 100 vuotta.
Konferenššisalissa oli järješšetty Kertin julkaisujen, kirjojen ta šanakirjojen näyttely. Kuva: Uljana Tikkanen
Konferenššisalissa oli järješšetty Kertin julkaisujen, kirjojen ta šanakirjojen näyttely. Kuva: Uljana Tikkanen

Tuiskukuun 1. päivänä filologijan tietojen tohtorin, šuomelais-ugrilaisien kielien, erityisešti šaamelaisen kielen tutkijan Georgii Kertin šyntymäštä täytti 100 vuotta. Karjalan tietokeškukšešša merkkipäivällä omissettih tietoneuvošto.

Georgii Martinovič Kert šynty 1. tuiskukuuta vuotena 1923. 100-vuotispäivänä hänen kollegat, opaštujat, šukulaiset, tuttavat ta yštävät muisseltih tutkijua, kerrottih elämän tapahukšista, näytettih valokuvie, esitettih tietoja arhiivoista.

— Monet valokuvat, kumpasie myö esitämmä nyt teilä, myö näytämmä enšimmäistä kertua. Georgii Kert oli Bubrihin opaštujana, hänellä onnistui, šentäh kun hiän opaštu šuuriloista opaštajista. Šemmoni hyvä koulu merkičči hänen oman tietotoiminnan šekä koko kielitutkimisen tietoošašton mäneššyštä, šano filologijan tietojen tohtori, professori  Irma Ivanovna Mullonen. 

Monet kielitutkimukšen ošašton nykyset šuavutukšet šuatih alkuo Georgii Kertin tietotoiminnašta. Professori kuoli vuotena 2009, tietoja tutkijan ruavošta ta elämäštä nyt šälytetäh ta tutkitah arhiivoissa. Šukulaiset ta tuttavat vieläki tuuvvah asiepaperija ta valokuvie.

Tietomiehen omahiset niise esiinnyttih muistotilaisuošša, hyö kerrottih perehjuttuja, muisseltih Kertin šuutkoja, šaneltih omista muisselmista Georgii Martinovičista. 

Tietoneuvoštošša oli esitetty Kertin muissokši luajittu nettišivu. Tietoja tunnetun tutkijan matoista, šielä kerättyjä materialija, hänen valokuvie ta muisselmie ollah yheššä paikašša. Šen luatija F’odor Gerasimov šano nettišivuo “ikkunakši tutkijan elämäh.”

Tietoneuvošto piettih konferenššisalissa, šieläki toimi hänen julkaisujen, kirjojen ta šanakirjojen näyttely. Tutkija kirjutti šuomelais-ugrilaisista kielistä, šaamelaisešta kieleštä ta paikannimilöistä, valmisti šanakirjoja. 

Toimenpivošša jokahini voipi kertuo ta muissella professorie, opaštajua, tietojohtajua, tietoalan toverie.


SIMILAR NEWS
Karjalan Sanomat
Ikar-lentoyhtiö aloittaa lennot Petroskoista Nižni Novgorodiin
Vuorot lennetään kaksi kertaa viikossa toukokuun alusta lähtien.
Karjalan Sanomat
Rankinglista: Martsialnyje Vody -parantola on päässyt parhaiden joukkoon
Rankilistalle ovat päässeet Krim, Stavropolin aluepiiri, Kaliningradin alue ja Altain aluepiiri.
Oma Media
Финляндия планирует увеличить трудовую миграцию
Правительство страны намеревается увеличить число иностранных студентов в финских вузах в три раза к 2030 году.
Oma Mua
Kyykkärevanšši oli otettu Seligerin rannalla
Tverin alovehella, Ostaškov-kaupunkissa piettih avonaiset kyykkä-pelin kilpailut. Karjalan naisjoukko näytti niissä loistajat tulokšet.
Karjalan Sanomat
Karelia SkiFest -talviurheilufestivaali tuetaan liittovaltion tasolla
Tunnetun talviurheilufestivaalin järjestämiseen myönnetään 20,3 miljoonaa ruplaa.
Karjalan Sanomat
Peruskorjausohjelma: 61 kerrostaloa on korjattava tänä vuonna
Kerrostalojen peruskorjaukseen myönnetään 800 miljoonaa ruplaa.
Karjalan Sanomat
Kultainen naamio: Pajatso esitetään Moskovassa festivaalilla tänään
Karjalan musiikkiteatterin ooppera kilpailee Venäjän ylimmästä teatteripalkinnosta kuudessa sarjassa.
Oma Media
Муми-троллинг по-фински – Персонажи известных сказок покидают Россию
Наследники Туве Янссон запретили использовать образы муми-троллей в России
Karjalan Sanomat
Sortavala tavoittelee uutta statusta liittovaltion tasolla
Karjalan viranomaset laativat kaikki tarvittavat asiankirjat ja lähettävät ne Venäjän kulttuuriministeriöön. Uusi status edistää Sortavalan historiallista perinnön säilyttämistä.
Kodima
”Kiži”-muzei starinoičeb vön peitväges
Muzejan infokeskuses avaitihe ozuteluz, mitte om omištadud ühtele rahvahan sädon noidasižembiš paloišpäi – völe.
Login
Register
Password
Confirm password