Visakoivut kasvavat nyt Ruskealassa
Maanantaina kolmekymmentä visakoivun taimea istutettiin Ruskealan marmoripuiston alueelle. Taimet olivat yksi- ja kaksivuotiaita.
Istutukset ovat osa Venäjän tiedeakatemian Karjalan tiedekeskuksen ja Ruskealan marmoripuiston yhteistyösopimusta.
Tieteen kannalta visakoivun kasvua tutkitaan aivan uusissa olosuhteissa.
— Meidän on vaikea ennustaa, miten puut kasvavat maassa, jonka alla on kallio. Saammeko näistä puista uusia visakoivuja vai emme? Meillä on paljon kysymyksiä, joihin haluamme saada vastauksia, Venäjän tiedeakatemian Karjalan tiedekeskuksen metsäinstituutin tutkija Oksana Serebrjakova sanoo.
Karjalan tiedekeskuksen johtaja Olga Bahmet on sitä mieltä, että visakoivujen istutus tuo hyötyä turisteillekin. He voivat nähdä Ruskealassa harvinaisia ja kauniita puita.
Visakoivujen määrä on vähentynyt nopeasti Karjalan luonnossa. Tilastojen mukaan tasavallassa on nyt noin 1 500 visakoivua. Monien puiden kasvupaikka pidetään salassa.
Tutkijat kertovat, että puita kasvaa Äänisniemellä, Laatokan seudulla ja Prääsän piirissä. Visakoivu ei kasva Karjalan pohjoisissa piireissä.
— Puita kasvaa Karhumäen piiriin asti. Tasavallan pohjoisten piirien sääoloissa visakoivu ei voi kasvaa. Karjalassa suurin osa puista on hävitetty hakkuissa. Visakoivuja lisätään menestyksellisesti Karjalan tiedekeskuksen metsäinstituutin laboratoriossa, Bahmet kertoo.
Luonnossa visakoivu lisääntyy huonosti, sillä vain pienestä osasta visakoivun jälkeläisiä syntyy visakoivuja.
— Taimivaihtoehtoja visakoivun kasvattajalla on kaksi: kasvattaa taimea siemenestä tai kloonata sitä. Laboratoriossamme visakoivuja vain kloonataan. Kun kloonaamme visakoivua, niin saavutamme täyden sadan prosentin tuloksen ja kaikki lisätyt taimet ovat visakoivuja. Siemenestä voi kasvaa sekä visakoivu että aivan tavallinen koivu. Kokeet todistavat, että sadasta siemenestä kasvaa vain kaksi visakoivua, Oksana Serebrjakova kertoo.
Olga Bahmetin mukaan paikalliset asukkaat ovat kiinnostuneet visakoivun kasvattamisesta, mutta taimia ei myydä Karjalassa.
— Emme pyri kasvattamaan paljon taimia. Tavoitteenamme on kloonata taimia ja tehdä tutkimuksia. Viime vuosina on kuitenkin syntynyt ajatus taimien myynnistä väestölle. Varmaankin se tulee mahdolliseksi, Bahmet sanoo.
Paljonko voi maksaa visakoivun taimi?
— Visakoivun kasvatus vaatii todella paljon työtä. Taimien kasvatus on kallista. Nyt emme voi sanoa, paljonko visakoivun taimi voisi maksaa, johtaja huomauttaa.
Karjalan metsäinstituutin ylitutkija Lidija Vetšinnikova on tutkinut visakoivua nelisenkymmentä vuotta. Maailmassa kiinnostus tätä puuta kohtaan on herännyt noin sata vuotta sitten. Vuodesta toiseen tutkijat eivät ole voineet selittää visakoivun mutaatiota, jonka vuoksi sen puuaine eroaa muista koivuista.
— Mutaation aiheuttajaa ei varmasti tiedetä. Laboratoriossamme on tapana ajatella, että visakoivun visautuminen on geenimuunnos. Se on periytyvä ominaisuus, Oksana Serebrjakova toteaa.
— Tutustumme ulkomaiseen kokemukseen ja jaamme kokemuksiamme visakoivun kasvattamisesta muiden tutkijoiden kanssa. Jokaisessa maassa käytetään eri menetelmiä visakoivujen määrän lisäämiseksi. Menetelmän valinta riippuu maan olosuhteista ja tutkijoiden tavoitteesta, Serebrjakova lisää.
Lannoitteet nopeuttavat kasvua
Karjalaiset tutkijat ovat keksineet lannoitteiden sisällön, joka nopeuttaa taimien kasvua. Vuoden vanhan taimen pituus voi olla noin kahdeksankymmentä senttiä ja kahden vuoden vanhan taimen pituus 120 senttiä.
Lannoitteita käytetään myös visakoivun taimien istutuksen jälkeen.
— Visakoivu juurtuu tavallisesti hyvin. Istutuksen paras aika on kevät. Koivua istutetaan myös lämpimällä syksyllä. Istutuksen jälkeen tärkeintä on suojella nuoria taimia hiiristä,
Oksana Serebrjakova sanoo.
Hänen mukaansa ihmisten pitää suhtautua visakoivuun huolellisesti.
— Visakoivuja istutetaan harvoin. Tänä vuonna puita istutettiin viisi kertaa. Visakoivu vaatii valoisan avoimen kasvupaikan. Varjossa puu ei viihdy.
Nyt laboratoriossa toimii kolme tutkijaa. He kloonaavat taimia ja kasvattavat niitä kasvihuoneessa. Sitten he siirtävät taimia raittiiseen ilmaan ja seuraavat, miten visakoivut viihtyvät eri olosuhteissa. Metsäinstituutin laboratorioon on kerätty noin sata visakoivun genotyyppiä eri maista.
— Visakoivujen suurin määrä on Valko-Venäjällä. Siellä suurin osa visakoivuista lisääntyy luonnossa. Valko-Venäjällä visakoivuja suojellaan. Metsää, jossa on visakoivuja, ei hakata, Serebrjakova korostaa.
