Uusi rajat ylittävä Karelia CBC -ohjelma valmistuu tämän vuoden loppuun saakka, ja hankehaku voi käynnistyä vasta vuonna 2023.
— Ohjelmaan on alustavasti valittu politiikkatavoitteet, jotka ovat älykkäämpi yhteistyöalue, vihreämpi yhteistyöalue sekä kansalaisia lähempänä oleva yhteistyöalue. Näiden tavoitteiden lisäksi ohjelmointikomitea tarkastelee yhteistyön vahvistamiseen tarkoitettua erityistavoitetta, nykyisen Karelia CBC -ohjelmajohtaja Marko Ruokangas sanoo.
— Ohjelman toimintalinjat rakennetaan sitten alueen tarpeisiin ja haasteisiin perustuen näiden politiikkatavoitteiden alle, hän lisää.
Ruokankaan mukaan ohjelman budjetista ei ole vielä tarkkaa tietoa, mutta uuden ohjelman vaikuttaa olevan nykyistä pienempi.
Marraskuun lopussa Euroregio Karelian osapuolet hyväksyivät ohjelman tavoitteet ja toimintalinjat. Yhteistyötä jatketaan edelleen ekologia-, kulttuuri-, matkailu- sekä koulutusalalla ja aiotaan tukea myös nuorten aloitteita.
Ensimmäinen ohjelmaluonnos on nähtävästi käsittelyssä ohjelmointikomiteassa tämän vuoden keväällä.
— Alue- ja paikallistason toimijoille annetaan mahdollisuuksia vielä prosessin aikana kertoa näkemyksistään ohjelmaluonnoksiin. Näistä tullaan ilmoittamaan ohjelman nettisivuilla, Ruokangas neuvoo.
Älykkäämpi yhteistyöalue -tavoite tarkoittaa hankkeita, jotka esimerkiksi tukevat pk-yritysten innovaatiotoimintaa, yhteistyötä IT-palveluissa ja digitaalisten tietoliikenneyhteyksien kehitystä. Siitä kertoi Karjalan hallituksen varapääministeri Dmitri Rodionov joulukuussa seminaarissa, jossa käsiteltiin itsehallintoelinten kehitystä.
— Uusi ohjelma tukee myös niitä hankkeita, jotka auttavat maita mukautumaan ilmastonmuutokseen ja hallitsemaan sen aiheuttamia riskejä, Rodionov sanoi.
Ohjelman hankkeet kehittävät varapääministerin mukaan myös kulttuuri-, tiede- ja pyhiinvaellusmatkailua ja säilyttävät yhteistyöalueiden kulttuuriperintöä.
— Kulttuuri ja matkailu tulevat olemaan merkittävässä roolissa myös tulevassa ohjelmassa. Ne tullaan sisällyttämään ohjelmassa kansalaisia lähempänä oleva yhteistyöalue -tavoitteen alle, ohjelmajohtaja Ruokangas täsmentää.
Rodionovin mukaan Karjalan hallitus puolestaan tekee kaiken, jotta Karjalan tarpeet heijastuisivat ohjelmaan mahdollisimman täydellisesti.
— Tavoitteenamme on saada toimijoita mukaan hanketoimintaan laajasti koko ohjelma-alueelta. Tässä vaiheessa emme ole puhuneet konkreettisista hanke-esityksistä emmekä ajatuksista, mutta on hyvä mikäli organisaatiot pohtivat jo asiaa tulevaa ohjelman avaamista ajatellen, Ruokangas painottaa.
Karjalan varapääministeri Rodionov kehottaa kansainvälistä toimintaa harjoittelevia tasavallan yrityksiä miettimään yhteistyöideoitaan jo nyt huolimatta siitä, että uutta hankehakua on odotettava vielä pitkään. Esimerkkinä voi olla Petroskoin yliopiston ja Mujejärven piirihallinnon yhteistyö, jossa on aikomus luoda Mujejärven piiriin kulkeva kansainvälinen matkailureitti.
— Ennen pandemian alkua ehdimme pitää muutaman tapaamisen yhteistyökumppanien kanssa Petroskoin yliopistosta ja Suomen Lieksan kunnasta. Haluamme perustaa Mujejärven ja Lieksan alueille ystävyystalot ja luoda paikkakuntien välillä kulkevan matkailureitin, sanoo Mujejärven piirin sosiaaliasioita hoitava varajohtaja Larisa Filippova.
Korona on kuitenkin vaikuttanut alustaviin suunnitelmiin. Piirihallinnon päätehtävänä on nyt torjua viruksen leviämistä alueelle ja oppia pärjäämään pandemian oloissa. Tämän takia hanketoiminta on toistaiseksi keskeytynyt ja jatkuu uudelleen tänä vuonna.
— Petroskoin yliopisto on ollut yhteistyössä Mujejärven piirin kanssa noin kolme vuotta. Yliopisto on järjestänyt koululaisille oppitunteja ja luentoja sekä koululaisia on kutsuttu tilaisuuksiin yliopistoon, Filippova kertoo.
Hänen mukaansa 1990-luvulla Mujejärven piirillä oli ystävyyssuhteita Suomen Ilomantsiin ja Enoon, mutta aikojen myötä nämä kontaktit loppuivat. Nyt Mujejärvi kehittää yhteistyötä Lieksan kanssa. Vuosina 2016—2017 piirin ja kunnan naisyrittäjät osallistuivat yhteiseen koulutushankkeeseen.
Huolimatta huonosta koronatilanteesta ja muista vaikeuksista Suomi on jatkossa Karjalan tasavallan tärkein yhteistyökumppani.
— Vuoden 2020 tammi-syyskuun aikana Karjalan ja Suomen välisen kaupan liikevaihto oli 182 miljoonaa dollaria. Suomen osuus Karjalan ulkomaankaupan liikevaihdossa on ollut tavallisesti hiukan yli 25 prosenttia, Karjalan varapääministeri Dmitri Rodionov kertoi seminaarissa joulukuussa.
Karjalan ja Suomen raja-alueyhteistyö alkoi kehittyä 55 vuotta sitten, jolloin Petroskoi ja Varkaus päättivät ryhtyä ystävyyskaupunkitoimintaan.
1960—1970-luvulla Karjalassa toteutettiin ensimmäiset suuret neuvostoliittolais-suomalaiset teollisuushankkeet. Ne olivat Kostamuksen malminrikastamon ja kaupungin rakentaminen sekä Pääjärven metsäteollisuuskeskuksen perustaminen.