Työ runoperintehen šäilyttämisekši ei piety

Työ runoperintehen šäilyttämisekši ei piety

Irina Zaitseva
01.10.2021
Kieliresurssikeškukšešša vietettih karjalaisella runoperintehellä ta pohjosen kantakanšojen eeppisellä perinnöllä omissettu seminari. Tilaisuš on Karjalaisien runojen vuuvven piätapahtumie.
Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutin tietomieš Valentina Mironova kerto “Kalevalan” ta karjalaisien kanšanrunojen eroista. Kuva: Alina Kartinen
Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutin tietomieš Valentina Mironova kerto “Kalevalan” ta karjalaisien kanšanrunojen eroista. Kuva: Alina Kartinen

Seminarin šeloššukšien pitäjinä oltih Karjalan tietokeškukšen Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutin tutkijat, Petroskoin valtijonkonservatorijan opaštajat, koulutušalan ruatajat, Karjalan kanšallisen kirjašton spesialistit, karjalaisien kanšalaisšeurojen jašenet, kieliaktivistit, taiteilijat ta artistat. Kahen päivän aikana ošallistujat kačeltih runoperintehen šäilyttämisen kyšymykšie, tutuššuttih pohjosien kantakanšojen eeppisih tevokših ta kerrottih omašta käytännölliseštä kokemukšešta.

Seminarin enšimmäini päivä oli omissettu piäasiešša runoperintehen istorijalla, tutkimisella ta šäilyttämisellä. Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutin folkloristiikan ta kirjallisuštiijon ošašton vanhempi tietomieš Valentina Mironova kerto “Kalevalan” ta karjalaisien kanšanrunojen eroista.

– “Kalevalua” ušein šamaššetah karjalaisih runoih, ka še on virhiellistä. Karjalaiset runot ollah ikivanhat kalevalamittaset tevokšet, kumpasie šuullisešti šiirrettih šukupolvešta toiseh. Ka “Kalevala” on kirjallisuštevoš, Elias Lönnrotin 1800-luvulla luoma eeppini runoelma. Šen pohjana ollah kanšalliset runot, kumpasie kerättih Karjalašša, Inkerissä ta Šuomešša 1800-luvulla. Kanšanrunoja esitti šuurilukusie nerokkahie runonalaulajie, a Kalevala-eepossalla on yksi luatija. Karjalan runoilla oli šuurilukusie varianttija, a “Kalevalalla” on vain kakši varianttie: vuosien 1835 ta 1849 painokšet. Tärkienä erona on kieli. Runoja laulettih karjalan kielen kaikilla murtehilla, a “Kalevala” oli kirjutettu šuomen kielellä. Karjalaisie runoja ta “Kalevalua” yhistäy kalevalamitta, kertou Valentina Petrovna. 

Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutin folkloristiikan ta kirjallisuštiijon ošašton tietomieš L’udmila Ivanova kiänty karjalaisien runojen juonien puoleh. 

– Lönnrotin “Kalevalašša” käyttämät juonet ei kuvaššeta kalevalamittasen runouven moninaisutta. Kalevala-eepossa šisältäy etupiäššä vanhanaikasie runoja kuin “Luomisruno”, “Laivaretki”, “Kantele”, “Päiväsen ta kuun piäštö”, “Iso tammi, Iso härkä, “Kilpakos’s’omini, “Kilpalaulanta”, “Šamporunot”, “Hiijen hirven hiihtäntä”, “Viipusešša käynti” ta niin ielläh. Myöhäsempih juonih kuuluu “Untamo ta Kallervo”, “Kullervon košto” ta kristilliset motiivit. Elias Lönnrot ei käyttän Aunukšen Karjalašša tunnettuja juonie, šentäh kun hiän ei tietän niitä. Lönnrot kuvasi vanhoja aikoja, šentäh ei käyttän istorijallisie lauluja, balladija, juonie eläimistä eikä starinamaisie juonie, šanelou L’udmila Ivanovna. 

Petroskoin Glazunovilla nimitetyn valtijonkonservatorijan opaštaja Vera Ševtsova kerto Vienan Karjalan hiälauluista. A Petroskoin valtijonkonservatorijan šuomelais-urgilaisien kanšojen musiikin laitokšen johtaja L’ubov Kupets smietti, mitein kiinittyä lapšien ta nuorison huomijuo Kalevala-eepossah internetin kautti.

– Lapšien tietošanakirja netissä, piirrošfilmijä, videoja tik-tokissa – kaikki on mahollista. Pitäy ymmärtyä, jotta nuoret ollah internetin aktiivisie käyttäjie, koroštau L’udmila Abramovna. 

Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutin folkloristiikan ta kirjallisuštiijon ošašton tietomieš Ol’ga Žukova šaneli vepšäläisien eeppiseštä perinteheštä. A Petroskoin valtijonkonservatorijan opaštuja Konstantin Paršukov šiirti seminarin vierahie jakuttien perintehien muajilmah kiäntyön Olonho-kanšaneepossan puoleh. Konstantin kerto eepossan struktuurista, šen esittäjistä ta esittämistavašta. 

– Vuotena 2009 UNESCO anto “Olonholla” ihmiskunnan ei-ainehellisen perinnön statussin. “Olonhon” šävelet ollah rikkahana lähtienä jakuttien ammattitaijon kehitykšellä. Miula himottais uškuo “Olonhon” tulovaisuoh, toivou Konstantin.

Vuokkiniemen Kylätalon ruavon koordinattorin Julija Filippovan pakina koški runoperinnehtä jatkajie ta šäilyttäjie musiikkiryhmie ta esittäjie. Uhut-šeuran etuštaja Nadežda Rastrigina Kalevalan pos’olkašta šaneli mitein hänen muanmiehet kunnivoitetah, šäilytetäh ta popularisoijah kantatuattojen perintehie. A Čaškovo-kylän tverinkarjalaisien talon emäntä Marina Jevgrafova esitti oman lautapelin Kalevala-eepossan mukah. 

Mieleštäni ihmistä voipi šanuo nykyaikasekši runonlaulajakši, još hiän esittäy runoja, lukou niitä, kekšiy runošävelih pohjautujua musiikkie tahi kirjuttau runoutta kanšallisilla kielillä, tahi ylistäy runoja omissa tevokšissa.
Ondrei

Seminarin toisen päivän esitykšet košettih šitä, mitein runoperinnehtä käytetäh, kehitetäh ta šäilytetäh nykyelämäššä. Glazunovilla nimitetyn Petroskoin valtijonkonservatorijan šuomelais-urgilaisien kanšojen musiikin laitokšen dosentti Igor’ Solovjov kerto Šuvi-Karjalan runojen instrumentalisista versijoista. 

Šaman laitokšen dosentti Svetlana Nikolajeva pakasi šiitä, mitein šuaha opaštujie kiinnoštumah runoperinnöštä. Häneštä tärkietä on herättyä mielenkiintuo runonlaulajan personallisuoh ta šiih kontekstih, kumpasešša runoperinneh kehitty. 

Karjalan kanšallisen kirjašton spesialisti Jelena Saikonen kerto karjalaisen folklorin popularisoinnalla šunnatušta kirjašton toiminnašta. 

“Karjalan Rahvahan Liiton” jäšen Tamara Sergejeva Jessoilašta šaneli Siämjärven starinankertojašta Melanja Peskovašta ta hänen muisson šäilyttämiseštä. 

Karjalan Rahvahan Liiton etuštajan Valentina Libertsovan mieleštä Kalevala-eepossa šisältäy viisahutta, kumpani on käytettävä nykyjähki. Entisenä opaštajana Valentina Vasiljevna kiinitti erikoista huomijuo runoloih, kumpaset liitytäh lapšien kašvatukšeh. 

Piiterin Musejotoimisto -kulttuurilaitokšen tietomieš Tatjana Berdaševa kerto nykyaikasista kirjoista ta kalenteriloista, kumpasissa käytetäh karjalaisien runojen henkilöjen kuvie. A Julija Filippova tuttavuššutti keräytynyitä uuvven Orvokki-kuklateatterin toimintah. 

Karjalan kanšallisen teatterin näyttelijä Andrei Gorškov, kummaista monet tunnetah Ondrei-räppärinä, smietti, ketä voipi šanuo nykyaikasekši runonlaulajakši. 

– Mieleštäni ihmistä voipi šanuo nykyaikasekši runonlaulajakši, još hiän esittäy runoja, lukou niitä, kekšiy runošävelih pohjautujua musiikkie tahi kirjuttau runoutta kanšallisilla kielillä, tahi ylistäy runoja omissa tevokšissa, on varma Ondrei. 

Taiteilija Roman Kirillov esitti oman uuvven lautapelin, a Dmitrii Dmitrijev kerto omista kirjoista. Niijen luvušša on uuši rikkahašti kuvitettu kirja lapšie varoin, kumpani kertou Arhippa Perttusen runojen juonie  šelväššä muuvvošša. 

Vesläžed-lapšienyhtyvehen ohjuaja Ol’ga Gabukova kerto mitein hyö kašvattieh kera opaššutah esittämäh runoja, joikuja ta perintehellisie lauluja. Yhtyvehen nuorien artistojen esitykšet kaunissettih ta eläytettih seminarie. 

– Seminari oli hyövyllini šekä tietomiehillä, jotta luovilla ihmisillä. On šelvä, jotta työ karjalaisen runoperinnön šäilyttämisekši ei piety. Toivon, jotta šuamma viettyä seminarija šiännöllisešti, jotta kertuo uušista idejoista, kokemukšešta, korošti Valentina Mironova seminarin lopušša. 

Seminari näytti, jotta karjalaini runoperinneh vaikuttau eri ihmisien mieleh ta herättäy uušie ajatukšie. Eri spesialistien, aktivistien ta laitokšien yhteistyö luatiu kanšanperintehien šäilyttämistoimintua tehokkahammakši, min anšijošta kiinnoššuš karjalaisih perintehih ta kieleh kašvau. 



SIMILAR ARTICLES
Karjalan Sanomat
Videosarja tutustuttaa karjalaisiin tansseihin
Karjalaisista kansantansseista kertova video-opas ilmestyy ensi vuonna verkossa ja DVD-levyillä.
Kipinä
Kuin puola ta karpalo tultih yštäviksi
Tänä vuotena Karjalan luonto lahjotti meilä äijän meččämarjoja. Vaikka nyt ympäri vuuvven voipi oštua kaupašta kaikenmoisie ulkomualaisie makijaisie, ka karjalaisella mitänä parempua ta hyövyllisempyä, mitä meijän pohjoismarjat, vielä ei oltu kekšitty.
Kodima
Kut kaik zavodihe
Opendai Franciaspäi Gijöm Žiber (Guillaume Gibert) kändi vepsläižen eposan francian kel’he.
Karjalan Sanomat
Vanhat puutalot uuteen loistoon
Kaksi historiallista puurakennusta Petroskoin keskustassa korjataan lähiaikana. Niissä avataan Karjalan Unesco-kohteiden, Kižin saaren ja Karjalan kalliopiirrosten, opastuskeskukset.
Karjalan Sanomat
Moottoripyörällä Karjalasta Altain vuoristoon
41-vuotias Dmitri Sivuha ajoi moottoripyörällä Kostamuksesta Altain tasavaltaan yli 14 000 kilometriä.
Oma Mua
Aleksandra Kornilova: “Rodu on meijän vägi”
Videlen kyläh rodivunnuh karjalaine neičyt tostu vuottu hivuou omua virguporrastu Moskovas Ven’an kuulužimas, tiijonkandaizes biznesškolas “Skolkovo”. Kui naizen elokseh pujoittuu karjalan kieli?
Oma Mua
Vaikeukših kaččomatta ruato tuou iluo
Pimiekuun 21. päivänä Karjalan ratijo täytti 95 vuotta. Merkkipäivän kunnivokši kanšalliskielisen toimitukšen ruatajat juteltih oman ruavon erikoisukšista.
Karjalan Sanomat
Pitkärannan luterilaiset yhdessä 30 vuotta
Urut soivat nyt uudestaan Pitkärannan luterilaisessa puukirkossa. Soittimen lahjoitti Suomen Luodon seurakunta.
Oma Mua
Mie olen muššalla listalla
Pimiekuun 18. ta 19. päivinä Karjalan kanšallisešša teatterissa pietäh Mie olen muššalla listalla -spektaklin enši-iltua.
Oma Mua
Anna Vlasova: “Miun ruato on elämäni tarkotuš”
Elämäniloni emäntä, tverinkarjalaisien elävä kulttuuri, kanšallisie šyömisie, karjalaista pakinua, karjalaisie ta venäläisie huvija. Tulkua tervehenä Tverin alovehen Tolmačun kylän Vlasovien karjalaiseh vieraštaloh!
Login
Register
Password
Confirm password