Tunnettu valmistaja on Karjalan muan lapši

Aleksandra Lesonen
16.03.2026
Kevyällä Koštamukšešša pietäh šuuri urheilutapahtuma – ampumahiihtokilpailu Anna Bogalin urheilumal’l’ašta. Šen kynnykšellä taričen muissella meijän omamualaista, Uhtuošta šyntynyttä Kim Päätaluo.
Kim Päätalo ošallistu F’odor Terentjevin muistomerkin avajaisih Petroskoin Kurgan-hiihtokeškukšešša, 2011. Kuva: Rudolf Toivosen kuva-arhiiva
Kim Päätalo ošallistu F’odor Terentjevin muistomerkin avajaisih Petroskoin Kurgan-hiihtokeškukšešša, 2011. Kuva: Rudolf Toivosen kuva-arhiiva

Kim Päätalo (1938—2024) on Neuvoštoliiton anšijoitunut ampumahiihtovalmistaja, Venäjän anšijoitunut hiihtovalmistaja, yhekšän olimpijakisan šekä kahentoista muailman meštaruškilpailun ošallistuja. Yli 30 vuotta hiän omisti ruavolla muan urheilujoukkojen kera. Nuorilla ampumahiihtäjillä šekä hiihtäjillä on keneštä ottua esimerkki, a Karjalan kaikilla eläjillä on keneštä olla ylpeinä.

Šovan aikana muamo Ol’ga Stepanovna Sulo- ta Kim -poikineh oli evakošša Arhankelin alovehella.

Vuuvven 2013 Rudolf Toivosen tekstistä šuamma tietyä, jotta Kim Päätalo šynty 20. šulakuuta 1938 Uhtuošša. 1930-luvulla hänen tuatto Jegor Päätalo Šuomen kanšalaisena tuli Oulušta Neuvoštoliittoh rakentamah kommunismie. Kim Päätalon muamo Ol’ga Stepanovna šynty Kalevalan piirin Jyvyälahešša. Hänen juuret ollah Vienan Karjalašta: tuatto oli Kargujeven šukuo Latvajärveštä, muamo — Kenijevien šukuo Jyvyälahešta. Näissä piirilöissä Elias Lönnrot keräsi materialija muailman tunnettuo Kalevala-runoelmua varoin.

Šovan aikana muamo Ol’ga Stepanovna Sulo- ta Kim -poikineh oli evakošša Arhankelin alovehella, a tuatto Jegor Päätalo oli šiirretty ruatoarmeijah Čel’abinskih, missä hiän kuatu.

Šovan jälkeh Ol’ga Stepanovna myöšty Uhtuoh. Hiän ruato keittäjänä ruokalašša, a pojat opaššuttih Kalevalan keškikoulušša. Šeiččemen luokkua lopetettuo vuotena 1955 Kim Jegorovič mäni töih Uhtuon lespromhosih, missä ruato mečän vaštah otošša.

Kotvasen aikua hänen onnistu palvella armeijašša yheššä tunnetun hiihtäjän, Karjalan enšimmäisen olimpijameštarin F’odor Terentjevin kera.

Vielä koulušša opaštuos’s’a Kim Päätalo ošallistu kaikkih hiihtokilpailuih. Hänen liikunta-opaštajana oli Nikolai Petrovič Barantsev. Opaštajan innolla melkein kaikki koululaiset haraššettih hiihtuo, pujottelulaškuo, omin käsin luajitulta trampliinilta hyppämistä, nopieta laškomista mäjeltä. Kim Jegorovič myöhemmin mainičči, jotta juuri näijen Nikolai Barantsevin pitämien harjottelujen anšijošta hänen onnistu šuaha hiihtämisen enšimmäini urheiluluokka.

Koulun ta lespromhosin arkipäivien jälkeh Kim Päätalo mäni armeijah. Hiän palveli Moskovan läššä. Kotvasen aikua hänen onnistu palvella armeijašša yheššä tunnetun hiihtäjän, Karjalan enšimmäisen olimpijameštarin Puatenešta šyntynyön F’odor Mihailovič Terentjevin kera.

Kotiuttamisen jälkeh Kim Jegorovič kaikin voimin harjotteli. Hiän esiinty kilpailuissa Moskovan alovehen Spartak-urheilušeuran joukošša. Ammattiliittojen talvispartakiadissa vuotena 1963 Kim Päätalo kahičči voitti 15- ta 30 -kilometrin hiihtojuokšuissa. Nämä voitot tuotih miehellä Neuvoštoliiton urheilumeštari-arvonimi. Šamana vuotena urheilija otettih Neuvoštoliiton hiihtojoukkoh, kumpasen jäšenenä hiän kilpaili kuuši vuotta.

Kim Jegorovič tuli muan parahakši 70-kilometrin hiihtoajošša. Myöhemmin hiän avasi ičeššä vielä yhen lahjan — olla valmistajana. Mieš šai korkien pedagogisen opaššukšen ta šiitä lopetti Urheiluvalmistajien korkiekoulun.

1980-luvun alušša Kim Päätalo oli kučuttu meijän muan hiihtojoukon valmistajakši.

Hiihtourheilu-leheššä valmistajan 75-vuotispäiväkši oli omissettu artikkeli, kumpasen kirjutti Andrei Kondrašov. Šiitä voipi lukie, jotta Kim Jegorovič oli palkittu monella hallitušpalkinnolla, kahičči šai Vuuvven paraš valmistaja -kunnivonimen. Vuotena 1974 hiän tuli Neuvoštoliiton miehien hiihtojoukon ampumahiihon valmistajakši. A vuotena 1976 joukko hyvin esiinty Talviolimpijakisoissa Insbrukissa, šiitä vuotena 1980 — Leik-Plesidissa.

1980-luvun alušša Kim Päätalo oli kučuttu meijän muan hiihtojoukon valmistajakši, šiinä hiän ruato valmistaja-järještäjänä yli 20 vuotta.

Mieš ei unohtan omašta pieneštä kotimuašta. Tavallisešti myöštyön Murmanskin perintehelliseštä Pohjolan pruasniekašta hiän šeisahtu Petroskoissa, jotta vaštautuo omahisien ta yštävien kera. Kim Jegorovič kävi Kalevalaššaki ta tapasi šielä koululaisien kera.

Venäjän hiihtoajojen federatijon etuštajana Kim Päätalo 28. kešäkuuta 2011 ošallistu F’odor Terentjevin muistomerkin avajaisih Petroskoin Kurgan-hiihtokeškukšešša.

Kiitämmä Ol’ga Sulovna Lehtistä Koštamukšešta, jotta anto meilä tietuo Kim Jegorovičista ta muissutti meilä, mimmoset Karjalašša šankarit on oltu — hiihtäjät, opaštajat, Talviolimpijakisojen voittajat ta ošallistujat — miärätietoset ta voimakkahat ihmiset Karjalan loittosista kylistä!


SIMILAR ARTICLES
Karjalan Sanomat
Kalevala ja vepsä innoittavat oppilaita
Koululaiset Petroskoista, Soutjärveltä, Kalevalasta ja Tulvojasta osallistuivat Elias Lönnrotin kunniaksi 20. kertaa pidettyyn konferenssiin.
Kipinä
Kut pedran poigaine sebranikan löuzi
Sarn starinoičeb, kut peran poigaine ecli ičeleze sebranikad. Ken tegihe hänen täht parahimaks sebranikaks, tedištat edemba.
Karjalan Sanomat
Kairausnäytteet auttavat geologisessa tutkimuksessa
Kairausnäytteiden varasto toimii Petroskoissa. Sen kokoelman ansiosta Karjalan luonnon kiviesiintymien tutkimukset ovat tehokkaita ja kattavia.
Oma Mua
Usko vai omih voimih
Vjetnaman rahvahan suarnu nevvou uskuo vaiku omih voimih da Jumalan abuh.
Karjalan Sanomat
Karjalassa kuvataan elokuva empatiasta
Kuvaukset alkavat kesällä 2026. Pääosaa tähdittää tunnettu venäläinen näyttelijä Sergei Selin. Elokuvan lapsinäyttelijät etsitään koekuvausten avulla.
Oma Mua
“Rubiemmo pajattamah – rubiemmo elämäh!”
Čalnan kylän Bes’odaine-pajojoukko pidi oman pruazniekkukonsertan. Se oli omistettu ansamblin 35-vuozipäiväle.
Karjalan Sanomat
Veripalvelu tarvitsee lisää verenluovuttajia
Tasavallassa on paljon potilaita, jotka tarvitsevat verivalmisteita päivittäin.
Oma Mua
Vera Prokopjeva: “Olgah hos kui jygei, astuo vai edehpäi”
Muailman runohuon päivänny Sankt-Peterburgan Majakovskin nimellizes kirjastos ilmoitettih runoloin kiändäjien kilvan tulokset nominatsies “Ven’an kanzoin kielet”.
Karjalan Sanomat
Museoaakkoset tuovat kielen elävästi esiin
Karjalan kansallinen museo tutustuttaa tasavallan asukkaita museoesineisiin karjalan kielen avulla.
Kipinä
Mängam udehe “Vepslӓine”-studijaha!
Petroskoiš zavodi rata uz’ “Vepslӓine”-studii, kus ristitud voiba tundištadas vepsӓn rahvahan kul’turanke da veroidenke.
Login
Register
Password
Confirm password