Tundištoituz vepsän rahvahanke Suomen mal
Juminkeko om Vepsän kul’turan voz’-akcijan üks’ pätegijoišpäi ühtes Karjalan Vepsän kul’tursebranke. Völ amuižel 1992. vodel Juminkeko-fond tariči Vepsän kul’tursebrale mänetada ühtejiččen Vepsän kul’turan voz’-akcijan, miččehe mülüškandeba erazvuiččed lekcijad, azjtegod, konkursad, ozutelused da toižed azjad, miččed voiba starinoita vepsläižiš, heiden kul’turas da keles.
2022. vodel Vepsän kul’turan voz’ mäneb jo nelländen kerdan. Ezmäižen Kul’turan voden azjtegon oli foto-ozuteluz, mitte mäni Juminkeko-fondas da miččen fotoiden tegii om tutab Suomen kirjutai da kul’turan tegii Markku Nieminen. Foto-ozutelusen nimi om ”Vauktan unen süles”.
Ozutelusen avaidusel foto-ozutelusen tegii Markku Nieminen starinoiči sen polhe:
– Vepsläižed da Vepsän ma oma olnuded minun südäimes tundištoitusespäi sen rahvahanke. Nece vähäluguine rahvaz, miččen kel’ om pojav suomen prakelehe da mitte sadoid vozid eläb kodiküliš ilma ičeze valdkundata, mel’dütoiti mindai ičeze rahvahan tabal da satusil. Vepsläižiden čomuden riža, käzitöiden mahtištod, kožmusen taht da čoma da vahv kosketuz londusenke oma eriližed, miččid ei täudu nügüdläižes mirus.
Jäl’gmäižiš voz’kümniš minai oli voimuz tedištada vepsläižiden satusiš kul’turas da vastatas rahvahanke sen elontahoiš. Minä olen kirjutanu kaiken, midä minä kulin da nägin. Vepsläižidenke minai sündui sebrastuz igäks. Minä meletan, miše minai om velgoid heile. Nenid velgoid minä tahtoin maksta minun radol, mihe mülüba mugažo Vepsän kul’turan voded.
Minun ”Vauktan unen süles”-foto-ozutelusen abul minä tahtoin avaita Vepsän mad, mitte om äjile suomalaižile tundmatoi, sikš miše necidä mad ei ole oficialižiš azjbumagoiš. Vepsän maha mülüba Karjalan valdkundan änižvepsläižed, Piterin da Vologdan agjoiden kesk- da suvivepsläižed. Minä voižin tehta etnografižen vai vepsläižen arhitektursauvotesiden ozutelusen, no minä tahtoin ozutada ristituid heiden jogapäiväližes elos.”
”Vauktan unen süles”-foto-ozuteluses om nel’l’ palad, miččed starinoičeba vepsläižiden da vepsänman polhe.
– Ezmäi minä olen fotokuvanu vepsläižid heiden jogapäiväližes elos da elontahoiš. Enamba kaikid minai om vepsläižiden vanhoiden naižiden kuvid, sikš miše hö kandaba tradicijoid paremba kaikid. Minai om mugažo äi lapsiden, norišton da aigvoččiden fotokuvid. Toine ozutelusen pala starinoičeb vepsläižiden londuzkuviš da eloümbrištos, miše kacujad el’gendaižiba, kuspäi vepsläižiden čomuden riža om. Koumandes palas oma fotokuvad siš, midä vepsläižed oma sanuded ičeze aigas. Tägä minä ezitan sauvonladuid da sen lahjavut, miččen abul vepsläižed oma andnuded čomut kaikihe, min hö oma tehnuded. Jäl’gmäine pala starinoičeb vepsläižiden tulijas aigas: voimusid, toivoid da varuid. Fotokuvad om tehtud kaikel Vepsän mal: pohjoižvepsläižil, keskvepsläižil da suvi-vepsläižil, – starinoičeb Markku Nieminen.
”Vauktan unen süles”-foto-ozuteluz avaiži Vepsän kul’turan voden Suomes. Edemba uhokus ühtes ”Kalevala”-nedalinke tehtas Vepsläižid ehtoid, miččihe mülüškaba tundištoituzazjtegoid, muzikad da ilokahid ištundoid vepsläižiden vändoidenke da miččiden polhe starinoitas UNESCO:n lidnoile erazvuiččiš mirun tahoiš.
Kaiken Vepsän kul’turvoden päazjtego om Nina Zaicevan vepsän kel’he kätud Kalevala i sen lähtend eloho. Suomes se paindas vaiše vepsäks, Karjalas – kahtel kelel: vepsäks da venäks. Kevädel Juminkeko-fondas linneb vepsläižiden lapsiden kuviden ozuteluz. Voden päozuteluz om Kiži-muzejan ozuteluz, mitte ozutab vepsläižiden pušt arhitekturad.
Ku situacii läžundanke mirus tegese parembaks, sid’ sügüzel Juminkekos tehtas III vepsläižiden kirjutajiden mirun konferencii. Ližaks, Voden aigan vaumištadas da paindas literaturad vepsläižiš: prozad, runod da tedokirjutesid. Vepsän rahvahan muzikad ezitadas Sommelo-festivalil. Voden lopus tehtas Vepsläižiden fil’moiden festival’ Suomes da tedoseminar vepsläižiden materialižes da hengeližes kul’turas.
