Tullikoirat estävät huumeiden leviämistä

Margarita Pehkonen
25.05.2026
Tämän vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä karjalaiset tullikoirat ovat löytäneet hieman yli viisi kiloa huume- ja psykoaktiivisia aineita.
Roman Fedotovin kouluttama Zara on parhaillaan Karjalan tullin vanhin koira. Uransa aikana se on havainnut huumeita yli 300 kertaa ja löytänyt yhteensä 41,5 kiloa huume- ja psykoaktiivisia aineita. Kuva: Karjalan tullin lehdistöpalvelu
Roman Fedotovin kouluttama Zara on parhaillaan Karjalan tullin vanhin koira. Uransa aikana se on havainnut huumeita yli 300 kertaa ja löytänyt yhteensä 41,5 kiloa huume- ja psykoaktiivisia aineita. Kuva: Karjalan tullin lehdistöpalvelu

Kuuluvan vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä karjalaiset tullikoirat löysivät huume- ja psykoaktiivisia aineita 38 kertaa. Ne löysivät hieman yli viisi kiloa huumeita.

— Havaintojen määrä pysyi samana kuin viime vuoden vastaavana aikana, Karjalan tullin koiraosaston päällikkö Roman Fedotov kertoo.

Fedotovin mukaan päihteitä löydetään tavallisesti yhteistyössä Karjalan lainvalvontaviranomaisten kanssa.

Huumeiden lisäksi koirat osaavat haistaa aseita, räjähteitä, tupakan ja rahan.

— Meillä on koiria, jotka ovat erikoistuneet vain huumeiden etsintään. On koiria, jotka etsivät huumeaineita ja tupakkaa. Sellaisia koiria on viisi. Yksi koira haistaa huumeet ja rahan. Vielä yhtä koiraa käytetään aseiden ja räjähteiden etsinnässä, Fedotov luettelee.

Karjalan tullin koiranohjaajat koirineen käyvät työmatkoilla Pihkovassa, Pietarissa ja Leningradin alueella.

— Viime vuonna karjalaiset asiantuntijat kävivät 10 työmatkalla. Karjalaiset koirat löysivät silloin huumeita, tupakkaa, rahaa ja jopa aseita. Kiellettyjä aineita ja esineitä ne paljastivat 22 kertaa. Se on hyvä tulos, Fedotov arvioi.

Ikä ei ole tärkein tekijä koiran uran pituuden kannalta. Jos koira on terve ja osoittaa hyviä työtuloksia, se voi jatkaa tullikoirana iästä riippumatta.
Roman Fedotov, Karjalan tullin koiraosaston päällikkö

Karjalan tullissa työskentelee 17 koiranohjaajaa. Heillä on 15 koiraa.

— Kaikki koirat pidetään kotona koko elämänsä aikana. Koiranohjaaja kouluttaa koiraa pentuiästä lähtien, ja työuran päätyttyäkin koira asuu omistajansa luona.

Tullikoiran työura kestää keskimäärin kahdeksan vuotta.

— Ikä ei ole tärkein tekijä koiran uran pituuden kannalta. Komissio tarkastaa vuosittain eläimen työn tuloksia. Myös terveystarkastus on pakollinen. Jos koira on terve ja osoittaa hyviä työtuloksia, se voi jatkaa tullikoirana iästä riippumatta, Fedotov selittää.

Esimerkkinä on Karjalan tullin koiraosaston päällikön koira Zara, joka on parhaillaan Karjalan tullin vanhin.

— Se on yli 10-vuotias eli ihmisvuosina noin 70-vuotias. Iästä huolimatta Zara osoittaa hyviä tuloksia. Uransa aikana se havaitsi huumeita yli 300 kertaa. Se löysi yhteensä 41,5 kiloa huume- ja psykoaktiivisia aineita. Kerran se haistoi 18,5 kiloa amfetamiinia, koiranohjaaja kertoo.

Labradorinnoutajan nenä on saksanpaimenkoiran nenää herkempi.

Zara on rodultaan labradorinnoutaja, mutta etsinnässä Karjalan tullin koiranohjaajia auttavat erirotuiset koirat.

— Osastossamme on 13 labradorinnoutajaa sekä yksi venäjänspanieli ja yksi karkeakarvainen saksanseisoja. Saksanpaimenkoiria meillä ei ole, koska monet ihmiset pelkäävät niitä. Labradorit ovat ulkonäöltään ystävällisiä, Fedotov sanoo.

— Labradorinnoutajan nenä on saksanpaimenkoiran nenää herkempi. Saksanpaimenkoiralla on noin 190 000 hajureseptorisolua neliösenttimetriä kohden. Labradorinnoutajalla niitä on noin 240 000 per neliösenttimetri, hän jatkaa.

Parhaillaan Karjalan tullia varten koulutetaan lisää koiria. Arvioiden mukaan tämän vuoden loppuun mennessä koiraosaston joka asiantuntija työskentelee koiran kanssa.

— Kaksi koiraa on nyt koulutuksessa. Palvelukseen sopii koira, jonka ikä vaihtelee 9 kuukaudesta 2,5 vuoteen. Koiran koulutus kestää 2,5—3 kuukautta, koiranohjaaja sanoo.

Hakijan pitää suorittaa venäjän kielen ja biologian sekä kemian tai matematiikan kokeet. Opetus kestää neljä ja puoli vuotta.

Venäjällä on kolme keskusta, joissa koulutetaan tullikoiria. Ne sijaitsevat Moskovassa, Samaran alueella ja Adygeiassa.

Oppiminen koiranohjaajaksi on mahdollista Karjalassakin.

— Petroskoin yliopistossa on kotieläintieteen opintolinja, josta valmistuneista tulee muun muassa koira-asiantuntijoita, Fedotov kertoo.

Päästäkseen opintolinjalle hakijan pitää suorittaa venäjän kielen ja biologian sekä kemian tai matematiikan kokeet. Opetus kestää neljä ja puoli vuotta.

Koiranohjaajan opintolinja on tarjolla myös Sortavalan opistossa.

— Linjalle voi hakea peruskoulun jälkeen. Hakijan on suoritettava testi, johon kuuluu 25 koirankasvatuksen alkeita koskevaa kysymystä. Tentti kestää 45 minuuttia, opisto informoi kotisivuillaan.

Tänä lukuvuonna linjalla on tarjolla 25 ilmaista opiskelupaikkaa. Vielä viisi ihmistä voi opiskella maksua vastaan. Opetus kestää kaksi vuotta ja kymmenen kuukautta.

Kilpailuista osa tullikoirien työtä

Säännölliset harjoittelut ovat tärkeä osa tullikoirien elämää. Harjoitteluiden ansiosta karjalaiset tullikoirat näyttävät hyviä tuloksia Venäjän tasoisissa ja kansainvälisissä kilpailuissa. Huhtikuun lopussa Luoteis-Venäjän federaatiopiirin tulliosastojen koiranohjaajien kilpailut pidettiin Sortavalassa.

— Koiranohjaajat koirineen haistoivat kiellettyjä aineita matkalaukuista ja autoista, Sortavalan piirikunnan johtaja Sergei Krupin kirjoitti VKontakte-tilillään.

Kilpailuihin osallistui asiantuntijoita Murmanskista, Kaliningradista, Jaamasta, Viipurista, Pihkovasta ja Pietarista. Voittajat osallistuvat Venäjän tasoisiin kilpailuihin.

— Toivon, että tulevaisuudessa pystymme järjestämään kilpailut kesällä. Se antaa meille mahdollisuuden houkutella enemmän katsojia ja tehdä tapahtumasta näyttävämmän, Krupin ehdottaa.


SIMILAR ARTICLES
Kipinä
Tai-dai elӓb Karjalas!
Mi tai-dai om? Nece om mugoine tehnik, miše mujutada kangast. Tӓmbei tundištamoiš dizaineranke Petroskoišpӓi, pirdajanke, kudamb mujutab sobad – Al’oša Savičevanke.
Oma Mua
Viändöi – Iivanan da Pedrunpäivän keski
Kezä on kiirehelline aigu kyläs, pidäy ehtie kai peldoruavot ruadua, heinät niittiä, marjat dai sienet kerätä talvekse. Ga kiirehen keskes rahvahal oli ainos aigua myös pidiä pruazniekkoi, kävvä toine toizelluo gostih, kižata da tansie pihal.
Karjalan Sanomat
Meren tutkimukset keskipisteenä
Tutkimukset jatkuvat Vienanmereen laskevalla Ala Uikujoella. Tehtävänä on kertoa meressä tapatuvista muutoksista.
Karjalan Sanomat
Parsa yksityispeltojen uutena kasvina
Kontupohjan piirin Jarkovin pelloilta on korjattu ensimmäinen parsasato. Yksityinen maanviljelijä toivoo saavansa ensi vuonna suuremman parsasadon.
Oma Mua
Taipale otti vaštah vierahie kešäpruasniekkah
Karjalaisen kulttuurin šäilyttämisen keinona on nykysissä ta entisissä kylissä pruasniekkojen viettämini. Kaunehena kešäpäivänä 4. heinäkuuta kyläpruasniekka oli pietty Pirttilahen kyläššä.
Karjalan Sanomat
Uusi satuhahmo kutsuu Petroskoihin
Petroskoi on saanut pienoisveistoksen, joka esittää uutta satuhahmoa nimeltä Homa-ukko. Rantakadulla sijaitseva figuuri houkuttelee turisteja ja petroskoilaisia.
Oma Mua
Yliopisto pyzyy aijan tazol
Tiijot pyrgijöin miäräs da konkursan eistymizes lövvytäh Petroskoin yliopiston kodisivul. Ližäksi täs kezäs algajen tieduo konkursah nähte voibi suaja yliopiston telefonpalvelukeskukses.
Karjalan Sanomat
Älylaitteet edistävät vammaisten työllistymistä
Näkövammaiset voivat työllistyä moninaisiin työtehtäviin. Heille sopivien ammattien joukossa on ohjelmoija, kirjanpitäjä, projektityöntekijä, tulkki ja tuntiopettaja.
Kodima
“Vepsläine adivhonuz”: lebuaig da openduz
Šoutjärven škol vägesti “Vepsläine adivhonuz”-projektanke i nügüd’ todenzoitab sen eloho.
Oma Mua
“Periodikalla” 35 vuotta: enšimmäisistä aškelista šuurih projektiloih
Vuuvven 1991 1. heinäkuuta oli Periodika-kuštantamon enšimmäini työpäivä. Tehtävänä oli valmistua lehtie karjalan kielellä “Oma Mua” šekä šuomen kielellä “Karjalan Sanomat”.
Login
Please authorize:
Login:
Password:

Forgot your password?