Teriberka häviää katsojien nähden

Teriberka häviää katsojien nähden

Anna Umberg
11.10.2021
Petroskoilainen taiteilija Sergei Terentjev kertoo Teriberkan-matkastaan yllättävällä tavalla. Näyttelyssä Vyhod-mediakeskuksessa tekijän tahdosta maalaukset muuttuvat päivä toisensa jälkeen.
Joka päivä yksi maalaus muuttuu kemikaalien ja metallityövälineiden vaikutuksen alaisena. 0+ Kuva: Vyhov-mediakeskuksen VKontakte-sivu
Joka päivä yksi maalaus muuttuu kemikaalien ja metallityövälineiden vaikutuksen alaisena. 0+ Kuva: Vyhov-mediakeskuksen VKontakte-sivu

Petroskoin Vyhod-mediakeskuksessa viime viikolla avautunut näyttely haastaa kävijän näkemään Teriberkan kylän toisin. Petroskoilaisen taiteilijan Sergei Terentjevin näyttely pitää nähdä monta kertaa, koska se muuttuu alinomaa päivä toisensa jälkeen. 

Teriberka-sarja koostuu 27 maalauksesta. Näyttelyssä tapahtuu maalausten tuhoaminen. Tekijä on itse nimennyt hankkeensa Maalauksen raunioiksi. Tekijä turmelee tahallaan töitään. 

Taiteilijan tahdosta jokin maalaus muuttuu joka päivä kemikaalien ja metallityövälineiden vaikutuksen alaisena.

Alussa kävijää näkee tavanomaisia maisemamaalauksia, jotka kuvaavat veneitä, kalastusaluksia, taloja ja Barentsinmeren karunkauniita rantamaisemia. Lopussa näkee rauniot.

— Joka ilta yksi maisema häviää. Värit katoavat. Sitä varten käytän vanhaa väriä poistavia aineita. Sitten muuttunut taulu palaa takaisin paikalleen ja viereen ilmestyy alkuperäisestä taulusta otettu kuva. Näin näyttely muuttuu alinomaa. Se saa uuden yllättävän sisällön ja toisenlaisen visuaalisen ilmeen, Sergei Terentjev kertoo. 

Muuttunut taulu palaa takaisin paikalleen ja viereen ilmestyy alkuperäisestä taulusta otettu kuva.
Sergei Terentjev, Vyhod-mediakeskuksen johtaja

Kuolan niemimaalla sijaitseva Teriberkan kalastajakylä on tunnettu Andrei Zvjagintsevin Leviathan-elokuvasta. Elokuvan johdosta Teriberkasta tuli nähtävyys, josta turistit kiinnostuivat. Kylään alettiin rakentaa hotelleja ja muita turistipalveluita. Aikaisemmin harva matkusti siihen. 

Aikoinaan suuri kalatehdas tarjosi työpaikan paikallisille. Siitä on nyt jäljellä enää lahonneita kalastusaluksia. Kalastusveneen raadot lahoavat rantavedessä, ja talot ovat romahtamispisteessä. Hylätty koulu tekee surullisen vaikutuksen. Kylä on yhtä aikaa surullinen mutta myös yksi kauneimpia synkkiä kohteita. Teriberkan rannikkomaisemien jylhä kauneus lumoaa.

Sergei Terentjev on miettinyt pitkään, millä tavalla kertoa vaikutelmiaan Teriberkan-matkasta. Ensimmäistä kertaa hän näki Teriberkan taiteellisen hahmon Oleg Juntusen piirroksissa 1980-luvulla. Siitä asti hän haaveili kylässä käymisestä. 25 vuoden päästä hänelle tarjoutui tilaisuus lähteä Teriberkaan. 

— Kaikki se, mitä Juntunen kuvasi töissään, säilyi ja löytyi helposti. Tärkeää on se, että tämän kylän katastrofin mitat ovat kasvaneet merkittävästi. Kalasataman ja kalatehtaan lisäksi myös moni talo ja koulu ovat raunioituneet. Vastakohtana on uudet omakotitalot ja ravintola, jotka on rakennettu kylän kauniimmalle paikalle, uimarannalle, Terentjev kertoo. 

Hylätyn koulun hahmo on painunut lähtemättömästi hänen mieleensä.

— Aikoinaan tämä oli hyvä koulu, ja siinä oli hieno kirjasto. Nyt kirjat ovat levällään lattialla, tekijä lisää. 

— Tavallisesti tulemme sellaiseen ainutlaatuiseen paikkaan kuvaamaan sen eksotiikkaa maalauksissa, teksteissä ja elokuvissa. Sitten lähdemme takaisin kulttuuria ja taidetta pursuavaan miljööseen ja myymme näitä hahmoja ja vaikutelmia pilkkahinnalla. Voi miettiä, että olisiko rehellisempää osoittaa viimeisen kerran kunnioitusta Teriberkalle ja hyvästellä sitä, tekijä miettii.   

Jos katsoja kuitenkin tuntee sääliä häviävää maisemaa kohtaan, hän voi ostaa mieleisensä taulun. Jos ei, tulee seuraamaan töiden tuhoamista.



SIMILAR ARTICLES
Karjalan Sanomat
Videosarja tutustuttaa karjalaisiin tansseihin
Karjalaisista kansantansseista kertova video-opas ilmestyy ensi vuonna verkossa ja DVD-levyillä.
Kipinä
Kuin puola ta karpalo tultih yštäviksi
Tänä vuotena Karjalan luonto lahjotti meilä äijän meččämarjoja. Vaikka nyt ympäri vuuvven voipi oštua kaupašta kaikenmoisie ulkomualaisie makijaisie, ka karjalaisella mitänä parempua ta hyövyllisempyä, mitä meijän pohjoismarjat, vielä ei oltu kekšitty.
Kodima
Kut kaik zavodihe
Opendai Franciaspäi Gijöm Žiber (Guillaume Gibert) kändi vepsläižen eposan francian kel’he.
Karjalan Sanomat
Vanhat puutalot uuteen loistoon
Kaksi historiallista puurakennusta Petroskoin keskustassa korjataan lähiaikana. Niissä avataan Karjalan Unesco-kohteiden, Kižin saaren ja Karjalan kalliopiirrosten, opastuskeskukset.
Karjalan Sanomat
Moottoripyörällä Karjalasta Altain vuoristoon
41-vuotias Dmitri Sivuha ajoi moottoripyörällä Kostamuksesta Altain tasavaltaan yli 14 000 kilometriä.
Oma Mua
Aleksandra Kornilova: “Rodu on meijän vägi”
Videlen kyläh rodivunnuh karjalaine neičyt tostu vuottu hivuou omua virguporrastu Moskovas Ven’an kuulužimas, tiijonkandaizes biznesškolas “Skolkovo”. Kui naizen elokseh pujoittuu karjalan kieli?
Oma Mua
Vaikeukših kaččomatta ruato tuou iluo
Pimiekuun 21. päivänä Karjalan ratijo täytti 95 vuotta. Merkkipäivän kunnivokši kanšalliskielisen toimitukšen ruatajat juteltih oman ruavon erikoisukšista.
Karjalan Sanomat
Pitkärannan luterilaiset yhdessä 30 vuotta
Urut soivat nyt uudestaan Pitkärannan luterilaisessa puukirkossa. Soittimen lahjoitti Suomen Luodon seurakunta.
Oma Mua
Mie olen muššalla listalla
Pimiekuun 18. ta 19. päivinä Karjalan kanšallisešša teatterissa pietäh Mie olen muššalla listalla -spektaklin enši-iltua.
Oma Mua
Anna Vlasova: “Miun ruato on elämäni tarkotuš”
Elämäniloni emäntä, tverinkarjalaisien elävä kulttuuri, kanšallisie šyömisie, karjalaista pakinua, karjalaisie ta venäläisie huvija. Tulkua tervehenä Tverin alovehen Tolmačun kylän Vlasovien karjalaiseh vieraštaloh!
Login
Register
Password
Confirm password