Runoja tutkitah ta runoista innoššutah

Uljana Tikkanen
18.06.2025
Karjalaisien runojen päivyä juhlitah 10. kešäkuuta. Šitä ruvettih viettämäh kuuši vuotta takaperin runojen tutkijien alottehelta.
Lyhyijen luventojen illan järještäjät ta luventojen lukijat. 0+ Kuva: Raisa Samodajeva
Lyhyijen luventojen illan järještäjät ta luventojen lukijat. 0+ Kuva: Raisa Samodajeva

Karjalaisien runojen päivyä juhlitah 10. kešäkuuta. Šitä ruvettih viettämäh kuuši vuotta takaperin runojen tutkijien alottehelta. Tänä vuotena Karjalaisien runojen päivänä oli pietty lyhyijen luventojen ilta “Muinasista runoista nykylauluih šuaten”. Ennein šitä oli ilmotettu Piärunuo eččimäššä -luovan kilpailun voittajat. 

— Kilpailuh oli työnnetty 31 ruatuo — piiruššukšet, käsityöt, musiikkišävellykšet, spektaklit ta äšen piirrošfilmi. Joka ošallistuja näytti kuin perintehellisellä teemalla voipi valmistua šuurella ihmisjoukolla mukava tuoteh. Valita parahat ruavot oli tosi vaikie, šanottih kilpailun järještäjät, Karjalan kanšallisen ta alovehellisen politiikan ministerijön spesialistit.

Kilpailun voittajakši tuli nellä ruatuo. Aunukšen lisäopaššukšen keškukšen opaštujien ta opaštajien joukko kekši piirrošfilmit “Kalevalan šala” ta “Šammon šynty” ta luati ne Minecraft-muailmašša. Jekaterina Behtereva valmisti Väinämöisen kuvan kvilling-tekniikašša. Petroskoin Presidentin kadettiopiston kantelistien yhtyveh (ohjuaja Jelena Kubinets) esitti Alkušanat-runon. Viktorija Martinova šai innoššušta Kalevalan enšimmäiseštä runošta ta piirušti kuvan šen mukah.

Kilpailuh oli työnnetty 31 ruatuo – piiruššukšet, käsityöt, musiikkišävellykšet, spektaklit ta äšen piirrošfilmi. Joka ošallistuja näytti kuin perintehellisellä teemalla voipi valmistua mukava tuoteh.

— Miula on oikein miellyttävä olla kilpailun voittajien joukošša. Še antau intuo kehittyä omie taitoja ielläh ta šuaha uušie tulokšie. Kilpailu on hyvä mahollisuš tiijuštua karjalaisen rahvahan perintehistä ta kulttuurista, uškomukšista ta taijošta, korošti Jekaterina Behtereva. 

Lyhyijen luventojen lukijiksi tänä vuotena oli kučuttu Kielen, kirjallisuon ta istorijan instituutin folkloristit Valentina Mironova ta L’udmila Ivanova, Petroskoin konservatorijan šuomelais-ugrilaisien musiikin laitokšen magisteri Tatjana Bel’ajeva ta TUARI-joukon ošallistuja Vsevolod Šain. 

L’udmila Ivanova kerto, missä taitolajissa käytetäh Kalevalan runomittua, mit runot kuulutah Kalevala-runoelmah ta mistä runoista tutkijat tiijuššettih äijyä myöhemmin. Tutkija šano kuulusampien runonlaulajien ta tutkijen nimet šekä nimitti tevokšet ta tutkimukšet, kumpaset luajittih huomattavan panokšen runojen tutkimukših.

Miula on oikein miellyttävä olla kilpailun voittajien joukošša. Še antau intuo kehittyä omie taitoja ielläh ta šuaha uušie tulokšie.
Jekaterina Behtereva, kilpailun voittaja

Šiitä alko pakina noviniloista. Kalevalalaini Tatjana Bel’ajeva šaneli Vienan Karjalan XX vuosišuan runonlaulajien noviniloista. 

— Vuuvven 2024 elokuušša mie löysin pravoämmön Marija Nikolajevna Bel’ajevan ta hänen čikon Lidija Nikolajevna Hotejevan runojen ta laulujen vihkot. Čikkojen oma šukunimi oli Larionova, šovan jälkeh hyö elettih Kepašša, šielä myö löysimäki vihkot Lidijan tytön Nadeždan talošša. Miula oli oikein mukava tutkie niitä ta šen jälkeh rupesin tutkimah novinija, šelitti Tatjana. 

Tatjana kerto novinijen teemoista ta erikoisukšista ta iče esitti yhen novinin.

Šuurešta Isänmuallisešta šovašta kirjutetuista noviniloista šaneli folkloristi Valentina Mironova. Ne oli omissettu šovan šankariloilla, kerrottih šen šyistä ta alušta. Erikoista huomijuo tutkija anto runoilla, kumpaset oli omissettu šovan aikana šankarillisešti kuatunuilla naisilla Marija Melentjevalla ta Anastasija Zvezdinalla ta korošti, jotta monen novinin teemat oli annettu runonlaulajilla tilaukšella.

Vuuvven 2024 elokuušša mie löysin pravoämmön Marija Bel’ajevan ta hänen čikon Lidija Hotejevan runojen ta laulujen vihkot. Miula oli oikein mukava tutkie niitä.
Tatjana Bel’ajeva, konservatorijan magisteri

Viimeni esityš oli šiitä, kuin nyt esitetäh karjalaisie runoja konserttiloissa. TUARI-musiikkiryhmän jäšen Vsevolod Šain kerto, mi on Muailman musiikki -taitolaji, kumpani yhistäy perintehellistä ta nykyaikaista musiikkie ta mintäh karjalaisien runojen esityš nyt kuuluu juštih täh lajih. Vielä Vsevolod kerto ta näytti runojen akademista esityštä, missä kuuntelijan ta kaččojan huomijo on kiinitetty orkesterih, šekä nykyaikaista esityštä, missä on tärkie, jotta numero olis kirkaš ta jäis kaččojan muistih. Esimerkkilöinä oli simfonijan orkesterin esityš, kummaista varoin partituurie šepitti TUARI-joukon peruštaja Darja Toivonen ta Zvezda-kanavan ohjelmakši valmissettu musiikkinumero.

Kaikki esitykšet šynnytettih äijän pakinoja, kertojat šuatih mukavie kyšymykšie ta huomautukšie. Šamoin oli ehotukšie yhistyä voimat karjalaisien runojen iellisekši tutkimisekši.

Karjalaisien runojen päivän pitämistä kannattau Karjalan kanšallisen ta alovehellisen politiikan ministerijö.


SIMILAR ARTICLES
Kipinä
Kut pedran poigaine sebranikan löuzi
Sarn starinoičeb, kut peran poigaine ecli ičeleze sebranikad. Ken tegihe hänen täht parahimaks sebranikaks, tedištat edemba.
Karjalan Sanomat
Kairausnäytteet auttavat geologisessa tutkimuksessa
Kairausnäytteiden varasto toimii Petroskoissa. Sen kokoelman ansiosta Karjalan luonnon kiviesiintymien tutkimukset ovat tehokkaita ja kattavia.
Oma Mua
Usko vai omih voimih
Vjetnaman rahvahan suarnu nevvou uskuo vaiku omih voimih da Jumalan abuh.
Karjalan Sanomat
Karjalassa kuvataan elokuva empatiasta
Kuvaukset alkavat kesällä 2026. Pääosaa tähdittää tunnettu venäläinen näyttelijä Sergei Selin. Elokuvan lapsinäyttelijät etsitään koekuvausten avulla.
Oma Mua
“Rubiemmo pajattamah – rubiemmo elämäh!”
Čalnan kylän Bes’odaine-pajojoukko pidi oman pruazniekkukonsertan. Se oli omistettu ansamblin 35-vuozipäiväle.
Karjalan Sanomat
Veripalvelu tarvitsee lisää verenluovuttajia
Tasavallassa on paljon potilaita, jotka tarvitsevat verivalmisteita päivittäin.
Oma Mua
Vera Prokopjeva: “Olgah hos kui jygei, astuo vai edehpäi”
Muailman runohuon päivänny Sankt-Peterburgan Majakovskin nimellizes kirjastos ilmoitettih runoloin kiändäjien kilvan tulokset nominatsies “Ven’an kanzoin kielet”.
Karjalan Sanomat
Museoaakkoset tuovat kielen elävästi esiin
Karjalan kansallinen museo tutustuttaa tasavallan asukkaita museoesineisiin karjalan kielen avulla.
Kipinä
Mängam udehe “Vepslӓine”-studijaha!
Petroskoiš zavodi rata uz’ “Vepslӓine”-studii, kus ristitud voiba tundištadas vepsӓn rahvahan kul’turanke da veroidenke.
Karjalan Sanomat
Karjala lisää suosiota matkakohteena
Turistien määrän lisääminen on tärkeä kehityssuunta. Tasavallassa rakennetaan hotelleja ja kunnostetaan teitä.
Login
Register
Password
Confirm password