Rannat puhtaiksi talkoovoimin

Rannat puhtaiksi talkoovoimin

Julia Veselova
29.08.2022
Ecorafting.rf -hankkeen vapaaehtoiset harrastavat koskenlaskua ja järjestävät samoin talkoita Suojoen ja Suunujoen rannoilla.
Vuonna 2022 vapaaehtoiset tekivät kuusi matkaa, pystyttivät 13 infotaulua ja puhdistivat noin 50 turistien lepopaikkaa. Kuva: Ecorafting.rf -hankkeen VKontakte-sivu
Vuonna 2022 vapaaehtoiset tekivät kuusi matkaa, pystyttivät 13 infotaulua ja puhdistivat noin 50 turistien lepopaikkaa. Kuva: Ecorafting.rf -hankkeen VKontakte-sivu

Suojoen ja Suunujoen rannat on puhdistettu roskista Ecorafting.rf-hankkeen vapaaehtoisten voimin. Kesällä he tekivät kuusi matkaa, joiden tarkoitus oli puhdistaa jokien rantoja ja viettää aikaa luonnossa. Vapaaehtoiset laskivat koskia ja puhdistivat alueita siellä, missä näkivät roskaa.

— Pidämme talkoot siellä, mihin tavalliset vapaaehtoiset eivät pääse ilman ammattitaitoisia oppaita ja varusteita. Teemme vaikeaa työtä, mutta nautimme myös karjalaisesta luonnosta ja laskemme koskia. Siivouksen lisäksi asennamme infotauluja, jotka kertovat, kuinka ihmiset voivat suojella luontoa ja tehdä metsää puhtaaksi, Ecorafting.rf-hankkeen johtaja Ilja Kosenkov sanoo.

Hanke on päässyt kansainvälisen Olemme yhdessä -hankekilpailun semifinaaliin, jossa on yhteensä yhdeksän hanketta Karjalasta. Parhaillaan Ecorafting.rf-projektikoordinaattorit kehittävät uusia ideoita saadakseen liittovaltion tukea.

— Olen tyytyväinen, että toimintamme sai tunnustusta ja hanke on semifinalistien listalla. Se tarkoittaa, että teemme oikeaa ja tärkeää työtä.

Olemme yhdessä -kilpailun alueelliseen vaiheeseen osallistui yli 7 000 hanketta, joista 800 asiantuntijaa ja presidentin säätiön edustajaa valitsi semifinaaliin noin 1 900 parasta.

Matka Ohtajoelle oli suunniteltu vuodelle 2021, mutta palotilanteen vuoksi se ei onnistunut. Toivon, että ensi kesänä käymme siellä.
Ilja Kosenkov, Ecorafting.rf-hankkeen johtaja

Ecorafting.rf-hanke keskittyy karjalaisiin jokiin, mutta Kosenkovin mukaan sitä halutaan laajentaa.

— Neuvottelemme nyt siitä, että voimme järjestää koskenlaskuja ja talkoita Murmanskin, Arkangelin ja Altain alueilla, hän sanoo.

Ensi kesänä vapaaehtoiset aikovat lähteä talkoisiin Ohtajoelle.

— Matka Ohtajoelle oli suunniteltu vuodelle 2021, mutta palotilanteen vuoksi se ei onnistunut. Toivon, että ensi kesänä käymme siellä. Talkoita järjestetään ensi vuonna myös muissa paikoissa. En sulje pois mahdollisuutta, että kesällä 2023 vapaaehtoiset puhdistavat suunniteltua enemmän ranta-alueita.

Hankkeen toiminta on suosittu ja houkuttelee paljon vapaaehtoisia. Osallistujamäärän kasvu tarkoittaa, että yhä enemmän ihmisiä haluaa antaa oman panoksensa ympäristönsuojeluun.

Kosenkovin mukaan ihmiset liittyvät hankkeeseen, koska haluavat tehdä maataan paremmaksi. Talkoisiin osallistuu myös hyvin varakkaita ihmisiä. Joka halukas voi liittyä hankkeeseen, koska osallistuminen siihen on kaikille ilmainen.

— Olemme säännöllisesti voittaneet erilaisia tukirahakilpailuja, esimerkiksi viime vuonna saimme presidentin säätiön tukea. Sen takia ihmiset voivat lähteä koskenlaskulle maksutta, Kosenkov kertoo.

Lajittelemme aina kerätyn roskan. Muovi viedään pois rannalta, peltipurkkeja ja -tölkkejä poltetaan ja kaivetaan maahan ja lasipulloja rikotaan sirpaleiksi, pannaan tynnyreihin ja viedään kierrätykseen.
Ilja Kosenkov, Ecorafting.rf-hankkeen johtaja

Hanketta on toteutettu vuodesta 1998, mutta kahden viime vuoden aikana se on alkanut kehittyä entistä aktiivisemmin. Hankkeessa on mukana vapaaehtoisia Venäjän eri alueilta. Noin kolmas osa heistä on Karjalan asukkaita.

Vuonna 2021 oli 12 retkikuntaa, joihin osallistui yli 300 vapaaehtoista. 38 koskenlaskun ohjaajaa sai koulutusta hankkeen merkeissä.

— Lajittelemme aina kerätyn roskan. Muovi viedään pois rannalta, peltipurkkeja ja -tölkkejä poltetaan ja sitten kaivetaan maahan ja lasipulloja rikotaan sirpaleiksi, pannaan tynnyreihin ja viedään kierrätykseen, Kosenkov sanoo.

Kesällä 2021 vapaaehtoiset keräsivät 35 tynnyrillistä lasisirpaleita ja yli 800 pussillista roskaa.

Vuonna 2022 vapaaehtoiset asensivat 13 infotaulua ja puhdistivat noin 50 turistien lepopaikkaa.

— Heinäkuun lopussa olimme viisipäiväisellä matkalla Suunujoella. Se oli uusi reitti. Puhdistimme yli 17 lepopaikkaa, joista keräsimme kolme tynnyrillistä lasisirpaleita, noin tuhat PET-pulloa ja 20 pussillista roskaa. Paikan päällä poltettiin ja kaivettiin maahan noin 37 pussillista peltipurkkeja ja -tölkkejä.

— Rannoilla on valitettavasti paljon roskaa. Toivon, että kun turistit saapuvat näille lepopaikoille ja näkevät puhtaan metsän, he eivät jätä siihen roskaa, Kosenkov sanoo.

Kosenkovin mukaan siivousta kaipaavat ennen kaikkea matkailijoiden suosiossa olevat paikat. Talkoot alkavat tavallisesti toukokuussa, kun vesistöt vapautuvat jääpeitteestään, ja loppuvat heinä-elokuussa.

Semifinaaliin oli vaikea päästä

Myös Puhdas Ääninen -hankkeen vapaaehtoiset järjestävät talkoita Karjalassa. Talkoiden pitopaikkana on Äänisen ranta. Rannan siivouksen lisäksi kerätään jätepaperia ja paristoita. Puhdas Ääninen -hanke on myös päässyt Olemme yhdessä -hankekilpailun semifinaaliin.

— Olemme nyt valmistelemassa hankkeen kuudetta tempausta, joka pidetään syyskuussa 2022, mutta mietimme myös jo seitsemättä tempausta. Tekee mieli järjestää jotain uutta ja epätavallista. Uudeksi tapahtumaksi voi tulla ekologinen taidefestivaali, jonka tarkoitus on antaa vanhoille esineille uusi elämä, projektikoordinaattori Anna Lopatkina kertoo VKontakte-tilillään.

Lopatkinan mukaan ei ole ollut helppoa päästä kansainvälisen hankekilpailun semifinaaliin, koska kilpailijoita oli paljon.

Lokakuuhun saakka semifinalistien tulee suorittaa pakolliset tehtävät. Voittajat julkistetaan joulukuussa 2022 kansainvälisellä Olemme yhdessä -foorumilla, joka on omistettu kansainväliselle vapaaehtoisten päivälle.


SIMILAR ARTICLES
Oma Mua
Ei voi olla! Minä olen sijalline…
Erähiči minä keriän must’oidu zdaittavakse. Tässäh nedälin aloh kävyin sinne, keräin da zdaičin. Toiči kai kahteh kerdah päiväs kävyin: huondeksel da ehtäl, a päiväl koisgi ruaduo on.
Karjalan Sanomat
Sanelu: Murmanskin alue mukana tempauksessa
Huhtikuun 19.—26. päivinä voi kirjoittaa sanelun karjalan ja vepsän kielellä. Tänä vuonna tempaukseen liittyy Murmanskin alue.
Karjalan Sanomat
Periodika esittelee itsensä Venäjä-messuilla
Karjalan suomen-, karjalan- ja vepsänkielisiä lehtiä ja kirjoja julkaiseva kustantamo Petroskoista tutustuttaa messuvieraita tuotteisiinsa ja karjalaiseen kulttuuriin.
Karjalan Sanomat
Nuoret oppivat laulamaan joikuja
Petroskoissa maanantaina käynnistyneellä etnoleirillä tutkitaan karjalaista kansanlauluperinnettä. Tänä vuonna saatiin ennätysmäärä hakemuksia laulunharrastajilta eri puolilta Venäjää.
Oma Mua
Rohkeimmat otettih ošua talvikalaššukšeh
Kalevalašša piettih perintehellini talvikalaššukšen kilpailu.
Karjalan Sanomat
Balettitanssijat rikkoivat myytin Lumitytöstä
Nykybaletti Vertikaali ensiesitettiin Karjalan musiikkiteatterissa osana Lumityttö: myytti ja todellisuus -hanketta. Baletti esitetään myös kansainvälisellä DanceInversion-nykytanssifestivaalilla Moskovassa.
Karjalan Sanomat
Liitto yhdistää, opettaa ja valistaa
Karjalan rahvahan liitto on täyttänyt 35-vuotta. Järjestön tuella tasavallan asukkaat lukevat karjalaa, omaksuvat kulttuuria ja osallistuvat hankkeisiin.
Oma Mua
Vienan ta Repol’an Karjalan käsitöitä opaššettih Petroskoissa
Viime netälillä Petroskoissa piettih käsityökurššija. Trajektorija-fondin joukko opašti kaikkie halukkahie leikkuamah puušta ta ompelomah.
Karjalan Sanomat
Ystävyysseura aikoo lopettaa toimintansa
Karjala–Suomiystävyysseuran puheenjohtaja kutsuu jäseniä kokoukseen päättääkseen seuran kohtalosta. Järjestön toiminta lienee loppusuoralla.
Oma Mua
Vaiku pagizemal suau tiijustua, midä rahvas tahtotah
Karjalan Rahvahan Liitto täyttäy tänä vuon 35 vuottu. Vuvvennu 1989 Liitto on yhtistännyh lujii karjalazii, Karjalan muan suvaiččijoi, oman rahvahan uskottavii puolistajii, oman kielen kandajii.
Login
Register
Password
Confirm password