Paginad tärktoiš azjoiš

Paginad tärktoiš azjoiš

Maria Filatova
09.04.2020
Vepsän kul’tursebran ühtnikad tegiba ühthevedoid 2019. vodes i starinoičiba planoiš 2020. vodeks. Äjan pagištihe kahtes sures projektas, miččid tegiba Vepsän kul’tursebran aktivistad, i niiden satusiš.
Vastusel letihe erazvuiččid küzundoid i temoid. Pagištihe projektoiš, paindud kirjoiš, planoiš tulijaks aigaks, ühtnendas Mail’man suomalaiž-ugrilaižiden rahvahiden kongressaha. Foto: Irina Sotnikova
Vastusel letihe erazvuiččid küzundoid i temoid. Pagištihe projektoiš, paindud kirjoiš, planoiš tulijaks aigaks, ühtnendas Mail’man suomalaiž-ugrilaižiden rahvahiden kongressaha. Foto: Irina Sotnikova

Küzundoid da temoid, miččiden polhe pagištihe vastusel oli lujas äi. Ezmäi kaiked Vepsän kul’tursebran pämez’ Larisa Čirkova andoi vaihen Karjalan Rahvahaližen da regionaližen politikan ministerstvan radnikoile – ministran varapämehele Aleksandra Jeršovale da Igähižiden rahvahiden erišton varapämehele Jevgenia Šustovale. Hö starinoičiba sebran aktivistoile rahatugen polhe, mitte oli anttud valdkundaspäi vepsläižile männudel vodel. Ozutesikš, oli avaitud etnokul’turine ”Värtin”-keskuz Kalag’-posadas, oli vedetud ”Vepsläine sarn”-festival’, ”Kalarand”-, ”Elonpu”-, ”Pühä päiväine”-praznikad. Muloi Karjalan Rahvahaližes teatras oli ozutadud ”Kodi iknoil pöudolepäi”-spektakl’ vepsän kelel. Mugažo männudel vodel valdkundan rahatugele oli paindud ”Čomin sanutud”- i ”Segoinuded lindud”-kirjad. Oli tehtud äjad toižed-ki azjad vepsän rahvahan hüvüdeks. 

Ministerstvan ezitajad starinoičiba mugažo siš, miččed planad oma tulijaks vodeks. Jogavoččiden tradicionaližiden azjtegoiden ližaks planuitas tehta ”Babarmmujuine kal’l’”-puišt Šokšus, mugažo ”Pajokeraine”-festival’ Šoutjärves, painda uzid kirjoid vepsän da venän kelil da äi toižid tarbhaižid azjoid.  

Toine tem, mitte oli letud vastusel, koski Vepsän kul’tursebran radod männudel 2019. vodel. Rad oli tehtud todeks sur’. Larisa Čirkova starinoiči kaikid tärktembiden tehtud azjoiden polhe. Niiden keskes om rad Karjalaižiden, vepsläižiden da suomalaižiden nevondištos Karjalan valdmehen ohjandusel. Oli sanutud sen-ki polhe, miše Zinaida Strogalščikova oli valitud orgkomitetha, mitte vaumiči radod rahvazkeskeižeks igähižiden rahvahiden keliden vodeks Venämal. Vepsän kul’tursebr ühtni männudel vodel äjihe konferencijoihe, praznikoihe da festivalihe.  

 

Jogavoččiden tradicionaližiden azjtegoiden ližaks planuitas tehta ”Babarmmujuine kal’l’”-puišt Šokšus, mugažo pidäda ”Pajokeraine”-festival’ Šoutjärves, painda uzid kirjoid vepsän da venän kelil da äi toižid tarbhaižid azjoid.  

Äjan pagištihe rados projektoiden mödhe. Männudel vodel Vepsän kul’tursebran aktivistad tegiba kaks’ sur’t projektad. Üks’ niišpäi oli tugetud Prezidentan grantoiden fondal. Projektad ohjanziba Galina Baburova da minä, necen kirjutesen tegii.  Projektan mödhe oli tehtud etnografižiden fil’moiden cikl, miččen nimi om ”Vepsän man vägi”. Fil’man prezentacijad oli tehtud Änižröunas da Petroskoiš. Cikl sai korktoid arvoid kacujilpäi. Se om kirjutadud diskoile da pandud internetha, kus sidä voib kacta jogahine tahtnik.  

Toine tehtud projekt nimitadas ”Muzik-aldoine”. Se sai rahatugen Karjalan Rahvahaližen da regionaližen politikan ministerstvalpäi. Projektan ohjandajan oli Kalagen školan opendai Julia Aprodu da Šoutjärven vepsläižen etnografižen muzejan radnik Jevgenii Fotejev. Projektan satuseks tuli disk vepsläižiden pajoidenke, a ühtele pajole oli tehtud eskai videoklip. Projektan abul Kalagen etnokeskuses tehtihe muzikstudii, osttihe kaik tarbhaine tehnik. Sebran aktivistad saneliba vastusel ičeze toivoid, miše tulijal-ki aigal nece tarbhaine aktivistoiden rad linneb jatktud. 

Vastusel mugažo pagištihe sen polhe, miše necil vodel, 17.-19. päivil kezakud Estinmal Tartu-lidnas linneb Mail’man suomalaiž-ugrilaižiden rahvahiden kongress. Sebran ühtnikoile pidi valita kandidatoid. Änestamižel Kongressale oli valitud mugoižed kandudatad: Vepsän kul’tursebran pämez’ Larisa Čirkova, vepsän kelen opendajad Maria Mironova da Ales’a Anušenkova. 



SIMILAR ARTICLES
Karjalan Sanomat
Periodika esittelee itsensä Venäjä-messuilla
Karjalan suomen-, karjalan- ja vepsänkielisiä lehtiä ja kirjoja julkaiseva kustantamo Petroskoista tutustuttaa messuvieraita tuotteisiinsa ja karjalaiseen kulttuuriin.
Karjalan Sanomat
Nuoret oppivat laulamaan joikuja
Petroskoissa maanantaina käynnistyneellä etnoleirillä tutkitaan karjalaista kansanlauluperinnettä. Tänä vuonna saatiin ennätysmäärä hakemuksia laulunharrastajilta eri puolilta Venäjää.
Oma Mua
Rohkeimmat otettih ošua talvikalaššukšeh
Kalevalašša piettih perintehellini talvikalaššukšen kilpailu.
Karjalan Sanomat
Balettitanssijat rikkoivat myytin Lumitytöstä
Nykybaletti Vertikaali ensiesitettiin Karjalan musiikkiteatterissa osana Lumityttö: myytti ja todellisuus -hanketta. Baletti esitetään myös kansainvälisellä DanceInversion-nykytanssifestivaalilla Moskovassa.
Karjalan Sanomat
Liitto yhdistää, opettaa ja valistaa
Karjalan rahvahan liitto on täyttänyt 35-vuotta. Järjestön tuella tasavallan asukkaat lukevat karjalaa, omaksuvat kulttuuria ja osallistuvat hankkeisiin.
Oma Mua
Vienan ta Repol’an Karjalan käsitöitä opaššettih Petroskoissa
Viime netälillä Petroskoissa piettih käsityökurššija. Trajektorija-fondin joukko opašti kaikkie halukkahie leikkuamah puušta ta ompelomah.
Karjalan Sanomat
Ystävyysseura aikoo lopettaa toimintansa
Karjala–Suomiystävyysseuran puheenjohtaja kutsuu jäseniä kokoukseen päättääkseen seuran kohtalosta. Järjestön toiminta lienee loppusuoralla.
Oma Mua
Vaiku pagizemal suau tiijustua, midä rahvas tahtotah
Karjalan Rahvahan Liitto täyttäy tänä vuon 35 vuottu. Vuvvennu 1989 Liitto on yhtistännyh lujii karjalazii, Karjalan muan suvaiččijoi, oman rahvahan uskottavii puolistajii, oman kielen kandajii.
Karjalan Sanomat
Kostamuksen teatteri: 66 näytelmää yleisölle
Kostamuksen draaman ja komedian kansanteatteri juhli pyöreitä vuosia aidolla italialaisella komedialla.
Karjalan Sanomat
Koirat parantavat lasten hyvinvointia
Koirat auttavat lasten fyysisessä ja psyykkisessä kuntoutuksessa Petroskoissa. Tänä vuonna koiraterapiaan on jo osallistunut yli 90 lasta.
Login
Register
Password
Confirm password