Orav i Uz’ voz’

Orav i Uz’ voz’

Ol’oi Kukeihine
20.12.2021
Sarn.
Kuva: Margarita Jufa
Kuva: Margarita Jufa

Tal’v om vilu necil vodel. Kova pakaine paukab irdal, lumi loštab kuti sarnas. Penikaižed lumitähthaižed hilläšti lankteba maha. Kaik živatad ištuba kodiš da varastaba Ut vot. Kaikutte vaumičese praznikaks, keitäb sömäd, čomitab kuzen da starinoičeb lapsile, kut ende praznuitihe Ut vot mecas.

Erased živatad magadaba tal’vel, toižed varastaba kezad ičeze urus. Oravad-žo magadaba vähän, a sid’ heraštuba. Nacein, tahtoiba ozatelda sebranikoid Uden vodenke.

Orav, mitte eläb neciš mecas, täl-ki vodel tahtoi heraštuda Udeks Vodeks i mända adivoihe. Jo kezal hän vaumiči lahjaoid sebranikoile: pähkmid, semnid da kuivid marjoid. Hän pani niid magaduzsijan rindale, miše äkkid lähtta adivoihe da olda praznikal aigoiš. Lujas navedib oravaine Ut vot. Navedib sada lahjoid, vastatas sebranikoidenke. Kaik živatad tedaba necidä da varastaba händast adivoihe.

Kanman Ut vot hired paneba stolale sömäd, jänišad toba magukahid marjoid da kuidud senid. Stol om čoma da bohat. Adivoiden keskes ei ole vaiše oravad. Jäniš sanub:

― Kus oravaine om? Hän joga voden tuleb adivoihe, a nügüd’ ei ole händast.

― Nacein, hän tahtoib üksnäze praznuida Ut vot, sanub hir’. Živatad varastiba vähän oravad i zavodiba praznuida, söda da joda.

Praznik mäni lujas veslas. Kaikile se tuli mel’he. Vaiše jäniš meleti oravan polhe, mikš hän ei tulend.

Ezmäižel voden päiväl vauged lumi loštab päiväižel, pud seižuba vauktoiš pövuiš. Čoma irdal om! Sebranikad läksiba irdale. Astuba hö mecadme, a vastha mäneb unekaz orav.

― Tervhen, sebranikad! Tuleb aig Ut vot praznuida. Mängam keitmaha sömäd da čomitamha kuzed. Pigai tuleb Uz’ voz’!

Sebranikad kacuhtiba toine toižehe i el’genziba, miše orav ei ehtind heraštuda Udeks vodeks.

― Oravaine, Uz’ voz’om jo tulnu, sanui hir’.

Orav ištuihe lumehe kündled sil’miš i ei voi nimidä sanuda. Sebranikad teziba, miše oravan täht nece praznik om lujas tärged. Ilma praznikata orav kogonaižen voden linneb opalas. Midä tehta? Jänišan päha tuli idei – tehta praznikan toižen kerdan oravan täht.

Živatad toiba sömäd, ken midä voi. Sebranikad tegiba čoman stolan, paniba lahjoid kuzen alle i zavodiba möst pajatada da kargaita. Jäniš kucui oravad adivoihe da sanui:
― Tämbei meil om Sebranikan päiv. Mö tahtoim, miše kaik meiden sebranikad saižiba lahjoid da oližiba ilokahad kogonaižen voden.

Tuli orav adivoihe, kus händast varastiba čomad lahjad da magukaz sömine, a ümbri kuzes seižuiba hänen sebranikad. 

― Nece om minun parahim Uz’ voz’! Spasib teile, sebranikad, miše tö teget necidä minun täht. Nece om parahim lahj, sanui oravaine da jokseškanzi horovodha.

Siš aigaspäi mecas eläb hüvä tradicii – kaiken holduda da abutada sebranikale.


SIMILAR ARTICLES
Karjalan Sanomat
Kansanrunoutta kuulee taas Haikolassa
Haikolan historiasta kertovalle reitille asennetaan laitteet, joiden avulla matkustajat voivat tutustua paikalliseen folkloreen. Hanke toteutetaan Karjalan päämiehen rahaston tuella.
Kodima
Tradicionaližed radonmahtod: Ojatin keramik
Ezmäižen kerdan Karjalas avaitihe Ojatin keramikan ozuteluz. Sen avtor om L’udmila Ivanova Piterin agjan Al’ohovščina-küläspäi. Sen tem om omištadud vepsläižele ”Virantanaz”-eposale.
Kipinä
Karjalaisen perehen elämäštä
Ken huomenekšen kulkou kuuvvella jalalla, päivän kahella jalalla, illan kolmella jalalla? Še on ihmini: lapšena skammissa (reikästuulašša) kävelöy ta vanhana šauvan keralla.
Karjalan Sanomat
Luonto ja Kalevala kauhun inspiraationa
Vuottovaaralla kuvataan uusi kauhusarja, joka perustuu Kalevalan runoihin ja tarinoihin.
Karjalan Sanomat
Karjalaisesta saunasta matkailutuotteeksi
Suuri saunatie -hanke säilyttää karjalaisen saunan perinnettä ja kehittää sen pohjalta nykyaikaisen karjalaisen saunan standardin.
Oma Mua
Šelaillen kalenterie piäšet ihmehelliseh Meččolah
Pimiekuušša kaikki halukkahat voijah oštua uuši Meččolan mifologija -etnokalenteri vuuvekši 2023. Painoš yhistäy karjalaista mifologijua, ekologijua ta “Kalevalan” luatimisen istorijua.
Karjalan Sanomat
Uusia hankkeita Karjalan hyväksi
Noin viisikymmentä nuorta Karjalan piireistä oppi tekemään apurahahakemuksia ja keksi uusia aktiviteetteja ja hankkeita Karjalan hyväksi.
Karjalan Sanomat
Luomumehiläishoito houkuttelee
Kerisyrjän asukas haluaa kehittää luomumehiläishoitoa Pitkärannan piirissä.
Oma Mua
Kekri: Mečänisäntä-nuamijo, mie šiut tunnen!
Karjalaini šielu ihaštuu, konša omalla mualla šyntyy neron ta omaperäisyön yhissyš. Še simbiosi hyvin näkyy käsityöammatissa. Juuri šen kautti hyvin tovenperäsešti ta täyvellisešti tulou näkyvih rahvahan kulttuurin ta perintehien yjin.
Karjalan Sanomat
Livvinkarjala tarjoaa lisää mahdollisuuksia
Tänä vuonna Petroskoin valtionyliopisto on mukana yleisvenäläisessä vähemmistökielten kielikilpailussa. Tehtävät koskevat livvinkarjalaa. Kielikilpailun voittajat pääsevät helpommin korkeakouluihin.
Login
Register
Password
Confirm password