Opaššumma omua kieltä ta kulttuurie leikiten

Opaššumma omua kieltä ta kulttuurie leikiten

Aleksandra Lesonen
25.02.2022
Ta oma šeutu ilmentäy šalojah. Šemmoni kaunis nimi oli annettu šeikkailupelillä, mih leikittih Koštamukšen Juakko Rugojevilla nimitetyn 1. koulun 3. ta 4. luokkien opaštujat.
Viena-šeuran jäšen Nina Gerasimova opašti koululaisie kutuo verkkoja, šituo monimutkasie šolmuja ta šelittyä niitä. Kuvat: Aleksandra Lesonen
Viena-šeuran jäšen Nina Gerasimova opašti koululaisie kutuo verkkoja, šituo monimutkasie šolmuja ta šelittyä niitä. Kuvat: Aleksandra Lesonen

Ta oma šeutu ilmentäy šalojah. Šemmoni kaunis nimi oli annettu šeikkailupelillä, mih leikittih Koštamukšen Juakko Rugojevilla nimitetyn 1. koulun 3. ta 4. luokkien opaštujat. Luokanjohtajat Tatjana Kuteleva ta Irina Ševaldova, karjalaisen kulttuurin Viena-šeuran jäšenet šekä volont’orit 9. luokašta yheššä opaštajan Svetlana Kekšojevan kera kaimattih alkeisluokkalaisie karjalaisien perintehien muailmah.

Lapšet jakauvuttih kahteh joukkoh – “Järvi” ta “Meččä”. Heijän tehtävänä oli piäššä kuuvven kummallisen ašeman läpi: “Kisat”, “Karjalaiset ruuvvat”, “Karjalaini puku”, “Pirtti”, “Musiikki” ta “Verkot”.

Kisat-ašemalla karjalaisen kulttuurin nuorien tutkijien piti käyvä kalaššukšella šuurilla mečäššyš-šukšilla. Kaikin hyvin šuoritettih tätä tehtävyä ta varuššettih kalua pitäkši ta kylmäkši talvekši.

Irina Ševaldova tuttavušti poikie ta tyttöjä karjalaisih elämäntapoih šekä šyömisih Karjalaiset ruuvvat -ašemalla. Karjalaisien ruoka aina oli tavallini, ka täyttävä, jotta olis voimua elyä ta ruatua mečän kešen.

Viena-šeuran jäšenet L’udmila Tihonova ta Tatjana Sevastjanova kerrottih koululaisilla karjalaisešta naispuvušta. Käsityömuasterit esitettih vanhoja vuate-esinehie ta autettih piiruštua karjalaisie kuvijoja käsipaikoilla.

Tatjana Kuteleva valmisti lapšilla mukavan tehtävän Pirtti-ašemalla. Heijän piti kerätä talo pienistä puuošista.

– Miun tuatto luatiu tovellisie taloja šuurista puista. Mie rikeneh käyn hänen luona töissä ta tiijän, mitein še kaikki toimiu, šano yksi 4. luokan opaštuja.

Tietyšti, kerätä talo on vaikie tehtävä. Onnakko liittyön yhteh koululaisilla kaikki onnistu.

Viena-šeuran jäšenen Nina Gerasimovan muasteri-opissa lapšilla tarvičči kaikki heijän ahkeruš. Nina Afanasjevna opašti koululaisie kutuo verkkoja, šituo monimutkasie šolmuja ta šelittyä niitä.

– Joka karjalaini šuatto kutuo verkkoja, vet ne oltih hänen piäapulaiset ruokua šuahuštamisešša. Verkkoja paikattih ta kuvottih illalla koko perehisin. Še oli hyvä ajanvietto, kerto Nina Afanasjevna.

Monie opaštujie niin kiinnošti verkkojen kutomisen prosessi, jotta hyö miteinkänä ei tahottu lopettua šitä. Šamoin ni Andrei Ponomar’ovin musiikki oikein miellytti lapšie. Andrei esitti koululaisilla šoittuo kantelella ta jouhikolla, kumpasie luati iče.

– Tiijättäkö työ, jotta tarinan mukah Kalevala-eepossan piäšankari Väinämöini luati kantelen šuuren hauvin kallošta ta leukaluušta? A mistäpä hiän luati virityštappija? Ka šuuren kalan hampahista. A mistäpä hiän luati kantelen kielijä? Ka Hiijen orihen jouhešta. A tiijättäkö työ, mitein karjalaiset šanottih haukie? Jokikoirakši! starinoičči muasteri Andrei.

Monet opaštujat jo tiijettih, mi on kantele ta äšen tunnettih runuo šen luatimisešta, ka jouhikko oli heilä aivan tuntomatoin musiikkišoitin. Monet ei tiijetty, jotta jouhikon kielet ta jouši on luajittu jouhešta. Lapšet iče kuoteltih šoittua šillä šoittimella ta ihual’tih kummallisie iänijä kuunnellen.

Ta oma šeutu ilmentäy šalojah -šeikkailupelin lopušša kaikin juotih čäijyö ta juteltih. Toivottavašti, šeikkailupeli autto lapšilla avata šeuvun eryähie šaloja.

Šeikkailupeli oli järješšetty Karjalan etno-volont’orit -projektin rajoissa Karjalan kanšallisen ta alovehellisen politiikan ministerijön tuvella.


SIMILAR ARTICLES
Karjalan Sanomat
Kansanrunoutta kuulee taas Haikolassa
Haikolan historiasta kertovalle reitille asennetaan laitteet, joiden avulla matkustajat voivat tutustua paikalliseen folkloreen. Hanke toteutetaan Karjalan päämiehen rahaston tuella.
Kodima
Tradicionaližed radonmahtod: Ojatin keramik
Ezmäižen kerdan Karjalas avaitihe Ojatin keramikan ozuteluz. Sen avtor om L’udmila Ivanova Piterin agjan Al’ohovščina-küläspäi. Sen tem om omištadud vepsläižele ”Virantanaz”-eposale.
Kipinä
Karjalaisen perehen elämäštä
Ken huomenekšen kulkou kuuvvella jalalla, päivän kahella jalalla, illan kolmella jalalla? Še on ihmini: lapšena skammissa (reikästuulašša) kävelöy ta vanhana šauvan keralla.
Karjalan Sanomat
Luonto ja Kalevala kauhun inspiraationa
Vuottovaaralla kuvataan uusi kauhusarja, joka perustuu Kalevalan runoihin ja tarinoihin.
Karjalan Sanomat
Karjalaisesta saunasta matkailutuotteeksi
Suuri saunatie -hanke säilyttää karjalaisen saunan perinnettä ja kehittää sen pohjalta nykyaikaisen karjalaisen saunan standardin.
Oma Mua
Šelaillen kalenterie piäšet ihmehelliseh Meččolah
Pimiekuušša kaikki halukkahat voijah oštua uuši Meččolan mifologija -etnokalenteri vuuvekši 2023. Painoš yhistäy karjalaista mifologijua, ekologijua ta “Kalevalan” luatimisen istorijua.
Karjalan Sanomat
Uusia hankkeita Karjalan hyväksi
Noin viisikymmentä nuorta Karjalan piireistä oppi tekemään apurahahakemuksia ja keksi uusia aktiviteetteja ja hankkeita Karjalan hyväksi.
Karjalan Sanomat
Luomumehiläishoito houkuttelee
Kerisyrjän asukas haluaa kehittää luomumehiläishoitoa Pitkärannan piirissä.
Oma Mua
Kekri: Mečänisäntä-nuamijo, mie šiut tunnen!
Karjalaini šielu ihaštuu, konša omalla mualla šyntyy neron ta omaperäisyön yhissyš. Še simbiosi hyvin näkyy käsityöammatissa. Juuri šen kautti hyvin tovenperäsešti ta täyvellisešti tulou näkyvih rahvahan kulttuurin ta perintehien yjin.
Karjalan Sanomat
Livvinkarjala tarjoaa lisää mahdollisuuksia
Tänä vuonna Petroskoin valtionyliopisto on mukana yleisvenäläisessä vähemmistökielten kielikilpailussa. Tehtävät koskevat livvinkarjalaa. Kielikilpailun voittajat pääsevät helpommin korkeakouluihin.
Login
Register
Password
Confirm password